http://kalassa.net/kalapedia/api.php?action=feedcontributions&user=Kirjolohik%C3%A4%C3%A4rme&feedformat=atomkalapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T23:49:34ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.35.0http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Kirjolohik%C3%A4%C3%A4rme&diff=3077Käyttäjä:Kirjolohikäärme2010-01-01T20:24:03Z<p>Kirjolohikäärme: Ak: Sivu tyhjennettiin</p>
<hr />
<div></div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ouluj%C3%A4rvi&diff=2104Oulujärvi2009-08-01T19:44:11Z<p>Kirjolohikäärme: /* Saaret */</p>
<hr />
<div>'''Oulujärvi''', "Kainuun meri", on järvi, joka sijaitsee läntisessä Kainuussa Kajaanin, Paltamon ja Vaalan kunnissa. Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin järvi [[Saimaa]]n, [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Inarijärvi|Inarijärven]] jälkeen. Sen pinta-ala on 928 neliökilometriä ja keskisyvyys 7 metriä, joten järvi on suomalaiseksikin suurjärveksi huomattavan matala (Suomen järvet ovat yleensäkin matalia). Oulujärven rannat ovat uimareille sopivia eli loivia ja hiekkaisia. Vesi on happipitoista ja puhdasta, mikä tarjoaa ihanteellisen lisääntymisympäristön monille vedeneläville.<br />
<br />
Oulujärvi sijaitsee kahden suuren maisema-alueen rajalla: järven itäisiltä rannoilta kohoaa korkea kainuulainen vaaramaisema, mutta lännessä avautuu Pohjanmaan lakeus.<br />
<br />
Oulujärven vedenkorkeutta säännöstellään, mutta siitä huolimatta kala- ja lintukanta on erittäin runsas.<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
Oulujärveen laskee kaksi valuma-alueeltaan laaja ja virtaamaltaan suurta jokea, [[Kajaaninjoki]] ja [[Kiehimänjoki]]. Oulujärven vedet virtaavat [[Oulujoki|Oulujoen]] kautta [[Perämeri|Perämereen]]. Oulujärven vesistö oli aikoinaan merkittävä kulkureitti, vaikka sen joet olivatkin vaikeakulkuisia.<br />
<br />
Oulujärvi jakaantuu kolmeen järvenselkään. Läntinen osa on ''Niskanselkä'', keskiosa ''Ärjänselkä'' ja itäosa ''Paltaselkä''. Ärjänselkä on Suomen suurin sisävesiselkiä: vastaranta saattaa kadota veneilijältä näkymättömiin ja tuulen noustessa aallokko käy merelliseksi.<br />
<br />
Oulujärven yleisimmät kalat ovat [[muikku]], [[kuha]], [[järvitaimen]], [[hauki]], [[siika]] ja [[kuore|norssi]]. Kuhaa ja taimenta saadaan voimayhtiöiden velvoiteistutuksista. Oulujärven jokien varsilla esiintyy [[Jokihelmisimpukka|jokihelmisimpukoita]] eli raakkuja, jotka ovat huomattavasti vähentyneet, mutteivät hävinneet kokonaan.<br />
<br />
Oulujärvellä alueella tavataan vuosittain 150 eri pesivää lintulajia.<br />
<br />
===Kasvisto===<br />
Järveä ympäröivä puusto koostuu pääasiassa havumetsästä eli männyistä ja kuusista. Marjoista alueella esiintyy pääasiassa puolukkaa ja mustikkaa. Niiden lisäksi jollain alueilla esiintyy lakkaa, karpaloa ja vadelmaa.<br />
<br />
== Saaret ==<br />
[[Saari]]a on useita. Saarista selvästi suurin on Manamansalo, joka on suurimmaksi osaksi hiekkakangasta ja sen vuoksi hiekkarantojen ympäröimä. Manamansalo on myös merkittävä lomakohde Oulujärvellä, ja siellä sijaitsee Kassu Halosen taidetalo.<br />
<br />
Oulunjärven huomattavimmat saaret ovat Hevossaari, Iso-Kaattari, Honkinen, Kaarresalo, Karhusaari, Koljolansaari, Kuostonsaari, Käkisaari, Manamansalo, Mulkkusaaret, Reimiluoto, Tevä, Toukka, Uupunut, Ykspisto ja Ärjä.<br />
<br />
== Oulujärven historia ja siihen liittyviä tarinoita ==<br />
Vanhimmat asutuksen jäljet Oulujärven rannoilta on löydetty Paltamosta. Kuitenkaan tämän ajan ihmiset eivät asuttaneet Oulujärveä, vaan sitä edeltänyttä [[Ancylusjärvi|Ancylusjärveä]], joka tulvi [[Pohjanmeri|Pohjanmereen]] 9&nbsp;000 vuotta sitten. Vasta tällöin Oulujärvi erottui omaksi altaakseen. Suurin osa löydöistä on kampakeraamiselta ajalta säilyneitä työkaluja ja veistoksia.<br />
<br />
Noin vuonna 1&nbsp;000 jaa. alueelle saapui lappalaisia asuttajia, joiden jälkeen saapuivat karjalaiset ja liminkalaiset. Lappalaisten ajoilta on havaittavissa yhä useita kivimuodostelmia ja outoja paikannimiä.<br />
<br />
Oulujärven rannoilla kuulee paljon järveen ja sen ranta-asukkaisiin liittyviä tarinoita. Yksi tunnetuimmista tarinoista koskee Manamansalon kirkon kelloa ja sen jälkisoittoa. Vienalaisten ryöstöretkien melskeissä putosi Manamansalon kirkon kello Oulujärveen. Sopivissa tilanteissa, tarinan mukaan, kumisee kello vieläkin järven pohjassa. Venäjältä on Solovetskin luostarista kuitenkin paikallistettu kello, joka todennäköisesti on kyseinen ryöstösaaliiksi joutunut kello.<br />
<br />
1860-luvulla Oulujärvellä riehuivat myös Suomen sisävesien ainoat merirosvot, Kiveksen veljeksinä tunnetut järvirosvot. Nämä isokokoiset ja kaikkien pelkäämät miehet ryöstelivät järvellä liikkuneita tervansoutajia ja matkalaisia, ja saivat Robin Hoodin maineen, koska he jakoivat osan saaliistaan kotikylänsä Kivesjärven asukkaille. Tämän vuoksi kesti useita vuosia, ennen kuin Kiveksen veljekset saatiin vastuuseen teoistaan vuonna 1867. Veljekset tuomittiin raipparangaistukseen, ja sen kärsittyään he katosivat järveltä.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Luettelo Suomen järvistä]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.oulujarvi.fi Oulujärvi.fi]<br />
* Heikkinen, R. 2007. Avara Oulujärvi. Elämää Oulujärvellä ja sen rantamilla. 237 s. ISBN 9789529200092<br />
<br />
[[Luokka:Oulujoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]<br />
[[Luokka:Vaalan järvet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ouluj%C3%A4rvi&diff=2103Oulujärvi2009-08-01T19:43:51Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Oulujärvi''', "Kainuun meri", on järvi, joka sijaitsee läntisessä Kainuussa Kajaanin, Paltamon ja Vaalan kunnissa. Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin järvi [[Saimaa]]n, [[Päijänne|Päijänteen]] ja [[Inarijärvi|Inarijärven]] jälkeen. Sen pinta-ala on 928 neliökilometriä ja keskisyvyys 7 metriä, joten järvi on suomalaiseksikin suurjärveksi huomattavan matala (Suomen järvet ovat yleensäkin matalia). Oulujärven rannat ovat uimareille sopivia eli loivia ja hiekkaisia. Vesi on happipitoista ja puhdasta, mikä tarjoaa ihanteellisen lisääntymisympäristön monille vedeneläville.<br />
<br />
Oulujärvi sijaitsee kahden suuren maisema-alueen rajalla: järven itäisiltä rannoilta kohoaa korkea kainuulainen vaaramaisema, mutta lännessä avautuu Pohjanmaan lakeus.<br />
<br />
Oulujärven vedenkorkeutta säännöstellään, mutta siitä huolimatta kala- ja lintukanta on erittäin runsas.<br />
<br />
== Vesistö ==<br />
Oulujärveen laskee kaksi valuma-alueeltaan laaja ja virtaamaltaan suurta jokea, [[Kajaaninjoki]] ja [[Kiehimänjoki]]. Oulujärven vedet virtaavat [[Oulujoki|Oulujoen]] kautta [[Perämeri|Perämereen]]. Oulujärven vesistö oli aikoinaan merkittävä kulkureitti, vaikka sen joet olivatkin vaikeakulkuisia.<br />
<br />
Oulujärvi jakaantuu kolmeen järvenselkään. Läntinen osa on ''Niskanselkä'', keskiosa ''Ärjänselkä'' ja itäosa ''Paltaselkä''. Ärjänselkä on Suomen suurin sisävesiselkiä: vastaranta saattaa kadota veneilijältä näkymättömiin ja tuulen noustessa aallokko käy merelliseksi.<br />
<br />
Oulujärven yleisimmät kalat ovat [[muikku]], [[kuha]], [[järvitaimen]], [[hauki]], [[siika]] ja [[kuore|norssi]]. Kuhaa ja taimenta saadaan voimayhtiöiden velvoiteistutuksista. Oulujärven jokien varsilla esiintyy [[Jokihelmisimpukka|jokihelmisimpukoita]] eli raakkuja, jotka ovat huomattavasti vähentyneet, mutteivät hävinneet kokonaan.<br />
<br />
Oulujärvellä alueella tavataan vuosittain 150 eri pesivää lintulajia.<br />
<br />
===Kasvisto===<br />
Järveä ympäröivä puusto koostuu pääasiassa havumetsästä eli männyistä ja kuusista. Marjoista alueella esiintyy pääasiassa puolukkaa ja mustikkaa. Niiden lisäksi jollain alueilla esiintyy lakkaa, karpaloa ja vadelmaa.<br />
<br />
== Saaret ==<br />
[[Saari]]a on useita. Saarista selvästi suurin on Manamansalo, joka on suurimmaksi osaksi hiekkakangasta ja sen vuoksi hiekkarantojen ympäröimä. Manamansalo on myös merkittävä lomakohde Oulujärvellä, ja siellä sijaitsee [[Kassu Halonen|Kassu Halosen]] taidetalo.<br />
<br />
Oulunjärven huomattavimmat saaret ovat Hevossaari, Iso-Kaattari, Honkinen, Kaarresalo, Karhusaari, Koljolansaari, Kuostonsaari, Käkisaari, Manamansalo, Mulkkusaaret, Reimiluoto, Tevä, Toukka, Uupunut, Ykspisto ja Ärjä.<br />
<br />
== Oulujärven historia ja siihen liittyviä tarinoita ==<br />
Vanhimmat asutuksen jäljet Oulujärven rannoilta on löydetty Paltamosta. Kuitenkaan tämän ajan ihmiset eivät asuttaneet Oulujärveä, vaan sitä edeltänyttä [[Ancylusjärvi|Ancylusjärveä]], joka tulvi [[Pohjanmeri|Pohjanmereen]] 9&nbsp;000 vuotta sitten. Vasta tällöin Oulujärvi erottui omaksi altaakseen. Suurin osa löydöistä on kampakeraamiselta ajalta säilyneitä työkaluja ja veistoksia.<br />
<br />
Noin vuonna 1&nbsp;000 jaa. alueelle saapui lappalaisia asuttajia, joiden jälkeen saapuivat karjalaiset ja liminkalaiset. Lappalaisten ajoilta on havaittavissa yhä useita kivimuodostelmia ja outoja paikannimiä.<br />
<br />
Oulujärven rannoilla kuulee paljon järveen ja sen ranta-asukkaisiin liittyviä tarinoita. Yksi tunnetuimmista tarinoista koskee Manamansalon kirkon kelloa ja sen jälkisoittoa. Vienalaisten ryöstöretkien melskeissä putosi Manamansalon kirkon kello Oulujärveen. Sopivissa tilanteissa, tarinan mukaan, kumisee kello vieläkin järven pohjassa. Venäjältä on Solovetskin luostarista kuitenkin paikallistettu kello, joka todennäköisesti on kyseinen ryöstösaaliiksi joutunut kello.<br />
<br />
1860-luvulla Oulujärvellä riehuivat myös Suomen sisävesien ainoat merirosvot, Kiveksen veljeksinä tunnetut järvirosvot. Nämä isokokoiset ja kaikkien pelkäämät miehet ryöstelivät järvellä liikkuneita tervansoutajia ja matkalaisia, ja saivat Robin Hoodin maineen, koska he jakoivat osan saaliistaan kotikylänsä Kivesjärven asukkaille. Tämän vuoksi kesti useita vuosia, ennen kuin Kiveksen veljekset saatiin vastuuseen teoistaan vuonna 1867. Veljekset tuomittiin raipparangaistukseen, ja sen kärsittyään he katosivat järveltä.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Luettelo Suomen järvistä]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.oulujarvi.fi Oulujärvi.fi]<br />
* Heikkinen, R. 2007. Avara Oulujärvi. Elämää Oulujärvellä ja sen rantamilla. 237 s. ISBN 9789529200092<br />
<br />
[[Luokka:Oulujoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]<br />
[[Luokka:Vaalan järvet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Saimaa&diff=2102Saimaa2009-08-01T19:37:43Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Saimaa''' on Suomen suurin [[järvi]] ja neljänneksi suurin makeavetinen luonnonjärvi Euroopassa. Se on [[Vuoksen vesistö]]n [[Vesistön pääjärvi|pääjärvi]], jonka laskujoki [[Vuoksi]] virtaa [[Laatokka]]an, mistä Saimaan vedet laskevat edelleen [[Neva (joki)|Nevajokea]] pitkin [[Suomenlahti|Suomenlahteen]]. <br />
Saimaan rannalla sijaitsevat kaupungit ovat Imatra, Joutseno, Lappeenranta, Savonlinna, Mikkeli, Varkaus, Joensuu ja Kitee. <br />
<br />
==Maantiede==<br />
Saimaan pinta-ala on noin 4&nbsp;400 neliökilometriä. Saimaa muodostuu useista järvenselistä, joista suurimpia ovat Suur-Saimaan selkä eteläisellä Saimaalla, saariston pirstoma [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]] Savonlinnan eteläpuolella, luonnonkaunis [[Haukivesi]] Savonlinnan pohjoispuolella ja aava [[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselkä]] Joensuun eteläpuolella. Muita tunnettuja Saimaan osia ovat muun muassa kirkasvetinen [[Puruvesi]], erämainen [[Luonteri]] sekä jylhä [[Kolovesi]]. Saimaa muodostaa keskeisimmän osan itäisestä [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomesta]].<br />
<br />
Saimaan keskimääräinen pinnankorkeus on 75,70 metriä merenpinnan yläpuolella. Suurin mitattu syvyys on 84 metriä Yövedellä Käenniemenselässä Ison ja Pienen Riuttasaaren eteläpuolella.<br />
Suurimman osan vesistään Saimaa saa Pielisen reitiltä [[Pielisjoki|Pielisjoesta]], joka laskee Saimaan tasolle Pyhäselällä Joensuussa. Toinen pohjoisista reiteistä Kallaveden reitti purkaa vetensä Saimaan tasolle [[Soisalo]]n saaren länsipuolelta [[Leppävirran reitti]]ä ja itäpuolelta Heinäveden reittiä pitkin. Näiden molempien reittien vedet saavuttavat Saimaan tason Haukivedellä Varkauden Huruskosken ja [[Heinävesi|Heinäveden]] [[Pilpan kanava|Pilpankosken]] jälkeen.<br />
<br />
==Historia==<br />
Jääkauden jälkeen noin 6&nbsp;500 eaa. Saimaa muodosti [[Päijänne|Päijänteen]] kanssa yhtenäisen altaan, joka laski [[Kalajoki (joki)|Kalajoen]] kautta [[Perämeri|Perämereen]]. Maankohoamisen vaikutuksesta yhteys Päijänteeseen katkesi ja Saimaasta muodostui erillinen järvi joka mursi kaksi lasku-uomaa [[Kymijoki|Kymijokeen]], josta oli tullut Päijänteen lasku-uoma. Toinen reitti kulki [[Mäntyharju]]n kautta ja toinen eli [[Valkealan reitti]] [[Salpausselkä|Salpausselkien]] välissä. Lopulta syntyi noin 4&nbsp;000 eaa. [[Vuoksi]], joka korvasi edellä mainitut uomat.<ref>http://www.mikroliitti.fi/aikakaa/aikakaaf.htm</ref><br />
<br />
==Vesiliikenne==<br />
Saimaan kanava kulkee Lappeenrannasta Viipuriin ja [[Suomenlahti|Suomenlahteen]]. Toiset kanavat yhdistävät Saimaan toisiin itäisen Suomen järviin, muun muassa Unnukkaan, [[Kallavesi|Kallaveteen]], [[Pielinen|Pieliseen]] ja [[Juojärvi|Juojärveen]], muodostaen todellisen vesiteiden verkoston. Kanavia on aiemmin käytetty lähinnä puun ja muun rahtitavaran kuljettamiseen, mutta nykyisin - Saimaan kanavan vilkasta rahtialusliikennettä lukuun ottamatta - [[matkailu|matkailijat]], veneilijät ja risteilyalusten matkustajat muodostavat kanavien tärkeimmän käyttäjäryhmän.<br />
<br />
==Eläimistö==<br />
[[Saimaannorppa]] on vain Saimaalla elävä norpan uhanalainen alalaji, joka eristyi muista norppapopulaatioista noin 8000 vuotta sitten. Saimaannorppakanta on nykyisin vain noin 260 yksilöä. Saimaan ja [[Pielinen|Pielisen]] alueen kotoperäinen [[järvilohi]] ei enää lisäänny luonnonvaraisesti.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Luettelo Suomen järvistä]]<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.gosaimaa.fi/index.php goSaimaa.fi -palvelun luontotietoa]<br />
<br />
[[Luokka:Saimaa|*]]<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kakka&diff=1920Kakka2009-07-29T21:40:21Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>Tämä on '''luettelo Suomen pinta-aloiltaan 70 suurimmasta järvestä'''. Suomessa on 187&nbsp;888 vähintään 5 aarin kokoista järveä ja lampea. Näistä 131&nbsp;876 on alle hehtaarin kokoisia lampia. Järvistä on pinta-alaltaan yli yhden neliökilometrin 2&nbsp;609, yli kymmenen neliökilometrin 326 ja yli sadan neliökilometrin 46.<br />
Tähdellä merkityt ovat [[Saimaa]]n (Iso-Saimaan) selkiä, jotka ovat salmiyhteydessä keskenään ja joiden pinnat ovat samalla korkeudella. Tämän vuoksi niitä toisinaan pidetään yhtenä ainoana suurjärvenä, mutta salmien kapeuden vuoksi muun muassa ympäristöministeriö on laskenut ne omiksi järvikseen. <br />
<br />
Samaan tapaan voitaisiin myös esimerkiksi seuraavat vedenpinnaltaan samalla korkeudella olevat monialtaiset vesialueet lukea yhdeksi suurjärveksi:<br />
<br />
*[[Iso-Kalla]] ([[Kallavesi]], [[Suvasvesi]], [[Juurusvesi]], [[Riistavesi (järvi)|Riistavesi]] ja [[Muuruvesi (järvi)|Muuruvesi]]), pinta-ala 898&nbsp;km²<br />
*[[Kitkajärvi]] ([[Yli-Kitka]] ja Ala-Kitka) ja Posiojärvi <br />
*[[Längelmävesi]] ja [[Roine]]-[[Mallasvesi]] <br />
*[[Iisvesi]], [[Niinivesi]], [[Rasvanki]] ja [[Virmasvesi]]<br />
<br />
Monet suurimmista järvistä sijaitsevat useamman kunnan, jopa useamman maakunnan alueella. Tällöin sijaintikunnista on lihavoitu se, jonka alueella järven laskujoen alkukohta sijaitsee. <br />
<br />
{|class="wikitable" style="text-align:center; width:100%;"<br />
|-<br />
!Sijoitus <br />
!Nimi <br />
!Sijainti<br />
!Pinta-ala <small>(km²)</small><br />
!Korkeus mpy (m) <br />
!Saaria <br />
!Huomautuksia<br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|1||[[Saimaa]] || '''Etelä-Karjala''' ('''Imatra'''), Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo || style="text-align:right" | 4&nbsp;377,05 (Iso-Saimaa), 1&nbsp;377,05 || 75,7 || style="text-align:right" | 3&nbsp;507 || Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi.<br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|2||[[Päijänne]] || Keski-Suomi ja '''Päijät-Häme''' ('''Asikkala''') || style="text-align:right" | 1&nbsp;080,63 || 78,3 || style="text-align:right" | 1&nbsp;886 || Järven pohjoisosassa, Toivakan kunnan alueella on Suomen sisävesien syvin kohta, 95,2&nbsp;m. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|3||[[Inarijärvi]] || Inari || style="text-align:right" | 1&nbsp;040,28 || 119,0 || style="text-align:right" | 3&nbsp;318 || Lapin maakunnan suurin järvi ja Suomen toiseksi syvin järvi (92&nbsp;m). <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|4||[[Oulujärvi]] || Kajaani, Paltamo ja '''Vaala''' || style="text-align:right" | 928,09 || 122,7 || style="text-align:right" | 665 || Oulujärven [[Ärjänselkä]] on Suomen sisävesien yhtenäisin selkävesi. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB" <br />
|5||[[Pielinen]] || '''Eno''', Juuka, Lieksa ja Nurmes || style="text-align:right" | 894,21 || 93,7 || style="text-align:right" | 1&nbsp;259 || Koli sijaitsee järven länsirannalla. <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|6||[[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]]* || Punkaharju, Savonlinna ja '''Sulkava''' || style="text-align:right" | 712,59 || 75,7 || style="text-align:right" | 3&nbsp;819 || Suomen saarisin järvi. Olavinlinna sijaitsee järvessä. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|7||[[Orivesi (Saimaa)|Orivesi]]* || Kerimäki, Kesälahti, Kitee, Liperi, '''Rääkkylä''' ja Savonranta || style="text-align:right" | 601,30 || 75,9 || style="text-align:right" | 1&nbsp;495 || Järven yksi osa, Kerimäen [[Paasselkä]] on meteoritörmäyksen jäänne. <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|8||[[Haukivesi]]* || Enonkoski, Joroinen, '''Rantasalmi''', Savonlinna ja Varkaus || style="text-align:right" | 562,31 || 75,8 || style="text-align:right" | 2&nbsp;158 || [[Linnansaaren kansallispuisto]] sijaitsee Haukivedellä. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|9||[[Keitele (järvi)|Keitele]] || '''Viitasaari''' ja Äänekoski || style="text-align:right" | 493,59 || 99,5 || style="text-align:right" | 836 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|10||[[Kallavesi]] || '''Kuopio''' ja Siilinjärvi || style="text-align:right" | 472,76 || 81,8 || style="text-align:right" | 1&nbsp;929 || [[Iso-Kalla]]n osa. Tilastokeskuksen mukaan Suomen suurin ja Euroopan sisävesien suurin saari, [[Soisalo]], sijaitsee Kallaveden ja sen laskureittien (Heinäveden ja Leppävirran reittien) välissä.<br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|11||[[Puruvesi]]* || '''Kerimäki''', Kesälahti ja Punkaharju || style="text-align:right" | 420,86 || 75,8 || style="text-align:right" | 720 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|12||[[Pyhäselkä (järvi)|Pyhäselkä]]*|| Joensuu, '''Liperi''', Pyhäselkä ja Rääkkylä || style="text-align:right" | 361,10 || 75,9 || style="text-align:right" | 615 || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|13||[[Puula]] || '''Hirvensalmi''' ja Kangasniemi || style="text-align:right" | 330,76 || 94,7 || style="text-align:right" | 1&nbsp;434 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|14||[[Lokan tekojärvi|Lokka]] || Sodankylä || style="text-align:right" | 315,40 || 244,0 || style="text-align:right" | 53 || Suomen suurin tekojärvi. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|15||[[Höytiäinen]] || Juuka, '''Kontiolahti''' ja Polvijärvi || style="text-align:right" | 282,64 || 87,3 || style="text-align:right" | 575 || Vuonna 1859 järven pintaa laskettiin vahingossa 9,5 metriä. <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|16||[[Näsijärvi]] || '''Tampere''' ja Ylöjärvi || style="text-align:right" | 256,12 || 95,4 || style="text-align:right" | 598 || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|17||[[Yli-Kitka]] || Kuusamo ja '''Posio''' || style="text-align:right" | 237,31 || 240,4 || style="text-align:right" | 373 || [[Kitkajärvi|Kitkajärven]] osa. <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|18||[[Suvasvesi]] || Kuopio ja '''Leppävirta''' || style="text-align:right" | 233,58 || 81,8 || style="text-align:right" | 688 || [[Iso-Kalla]]n osa. Osittain syntynyt superharvinaisessa meteorin kaksoistörmäyksessä, jossa maahan putoamassa oleva meteori hajoaa juuri ennen osumistaan kahdeksi kappaleeksi. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|19||[[Kemijärvi (järvi)|Kemijärvi]] || Kemijärvi || style="text-align:right" | 230,91 || 148,8 || style="text-align:right" | 335 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|20|| [[Juojärvi]] || Heinävesi, Outokumpu ja '''Tuusniemi''' || style="text-align:right" | 219,54 || 101,0 || style="text-align:right" | 738 || Suomen puhdasvetisimpiä järviä. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|21|| [[Pyhäjärvi (Saimaa)|Pyhäjärvi]]|| '''Kesälahti''', Kitee ja Parikkala || style="text-align:right" | 206,79 || 79,6 || style="text-align:right" | 365 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|22|| [[Enonvesi (Enonkoski)|Enonvesi]]*|| Enonkoski || style="text-align:right" | 198,68 || 75,8 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|23|| [[Kiantajärvi]]|| Suomussalmi || style="text-align:right" | 191,15 || 199,1 || style="text-align:right" | 144 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|24|| [[Konnevesi (järvi)|Konnevesi]] || '''Konnevesi''' ja Rautalampi || style="text-align:right" | 189,18 || 95,4 || style="text-align:right" | 586 || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|25||[[Nilakka]] || [[Keitele]], '''Pielavesi''' ja Tervo || style="text-align:right" | 168,51 || 102,3 || style="text-align:right" | 150 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|26||[[Koitere]] || Ilomantsi || style="text-align:right" | 167,02 || 143,4 || style="text-align:right" | 427 || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|27||[[Iisvesi]] || Tervo, Suonenjoki ja '''Rautalampi''' || style="text-align:right" | 164,47 || 97,9 || || Pinnankorkeudeltaan saman järvikokonaisuuden Iisvesi, [[Niinivesi]], [[Rasvanki]] ja [[Virmasvesi]] osa.<br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|28||[[Juurusvesi]] || Kuopio, Nilsiä ja '''Siilinjärvi''' || style="text-align:right" | 159,00 || 81,8 || || [[Iso-Kalla]]n osa.<br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|29||[[Pyhäjärvi (Säkylä)|Pyhäjärvi]] || Eura, '''Säkylä''' ja Yläne || style="text-align:right" | 155,19 || 44,0 || style="text-align:right" | 102 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|30||[[Kivijärvi (Kannonkoski)|Kivijärvi]] || Kannonkoski, Kinnula ja '''Kivijärvi''' ||style="text-align:right" | 154,03 || 130,8 || style="text-align:right" | 453 || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|31||[[Vanajavesi]] || '''Akaa''', Hattula, Kalvola, Hämeenlinna ja Valkeakoski || style="text-align:right" | 149,76 || 79,4 || style="text-align:right" | 387 || Hämeenlinnaan ulottuva osa on pitkä ja kapea lahti<br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|32||[[Porttipahta]] || Sodankylä || style="text-align:right" | 148,60 || 244,0 || style="text-align:right" | 150 || Suomen toiseksi suurin tekojärvi. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|33||[[Lappajärvi (järvi)|Lappajärvi]] || Alajärvi, '''Lappajärvi''' ja Vimpeli || style="text-align:right" | 145,49 || 69,5 || style="text-align:right" | 56 || Syntynyt meteoriitin törmäyksestä. <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|34||[[Suontee]] || Hirvensalmi ja '''Joutsa''' || style="text-align:right" | 143,01 || 94,1 || style="text-align:right" | 574 || Linnustollisesti merkittävä järvi. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|35||[[Viinijärvi (järvi)|Viinijärvi]] || Liperi, Outokumpu ja '''Polvijärvi''' || style="text-align:right" | 134,91 || 78,8 || style="text-align:right" | 743 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|36||[[Längelmävesi]] || '''Kangasala''', Kuhmalahti ja Orivesi || style="text-align:right" | 133,04 || 84,2 || style="text-align:right" | 801 || Pinnankorkeudeltaan samalla tasolla [[Mallasvesi|Mallasveden]] ja [[Roine]]en kanssa. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|37||[[Kyyvesi]] || [[Kangasniemi]] ja '''Mikkeli''' || style="text-align:right" | 128,23 || 100,6 || style="text-align:right" | 1&nbsp;117 || Vesi paikoin humuspitoista. <br />
|- bgcolor="#FFFFFF" <br />
|38||[[Pyhäjärvi (Pyhäjärvi)|Pyhäjärvi]] || Pyhäjärvi || style="text-align:right" | 121,79 || 139,6 || style="text-align:right" | 115 || Pohjois-Pohjanmaan suurin järvi. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB" <br />
|39||[[Pyhäjärvi (Tampere)|Pyhäjärvi]] || '''Nokia''', Pirkkala ja Vesilahti || style="text-align:right" | 121,61 || 77,2 || style="text-align:right" | 295 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|40||[[Keurusselkä]] || '''Keuruu''' ja Mänttä || style="text-align:right" | 117,30 || 105,4 || style="text-align:right" | 675 || Mäntän aluevedet paikoin huonokuntoisia. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|41||[[Onkivesi]] || '''Lapinlahti''' ja Maaninka || style="text-align:right" | 113,62 || 84,7 || style="text-align:right" | 199 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|42||[[Mallasvesi]]–[[Roine]] || Kangasala, Pälkäne ja '''Valkeakoski''' || style="text-align:right" | 110,48 || 84,2 || style="text-align:right" | 493 || Pinnankorkeudeltaan samalla tasolla [[Längelmävesi|Längelmäveden]] kanssa.<br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|43||[[Pielavesi (järvi)|Pielavesi]] || Pielavesi || style="text-align:right" | 110,10 || 102,3 || style="text-align:right" | 473 || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|44||[[Vesijärvi]] || '''Asikkala''', Hollola ja Lahti || style="text-align:right" | 107,57 || 81,4 || style="text-align:right" | 114 || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|45||[[Ontojärvi]]–[[Nurmesjärvi]] || Kuhmo || style="text-align:right" | 104,57 || 159,2 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|46||[[Kolima]] || '''Pihtipudas''' ja Viitasaari || style="text-align:right" | 101,08 || 111,2 || style="text-align:right" | 177 || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|47||[[Rehja]]–[[Nuasjärvi]] || Kajaani ja Sotkamo || style="text-align:right" | 96,44 || 137,9 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|48||[[Kyrösjärvi]]|| Hämeenkyrö, '''Ikaalinen''' ja Ylöjärvi || style="text-align:right" | 96,07 || 83,2 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|49||[[Simpelejärvi]] || '''Parikkala''' ja Rautjärvi || style="text-align:right" | 91,10 || 68,8 || || Simpelejärven Siikalahti on Suomen merkittävimpiä lintuvesialueita.<br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|50||[[Simojärvi]] || Ranua || style="text-align:right" | 89,93 || 176,3 || || Eräs Suomen puhdasvetisimmistä järvistä. Linnustoltaan ja kalakannaltaan merkittävä järvi. <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|51||[[Lohjanjärvi]] || Karjaa ja '''Lohja''' || style="text-align:right" | 88,22 || 31,6 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|52||[[Vuohijärvi]] || '''Kouvola''' ja Mäntyharju || style="text-align:right" | 86,24 || 76,6 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|53||[[Kermajärvi]] || Heinävesi || style="text-align:right" | 85,57 || 80,1 || || Merkittävä luonnonsuojelualue ja [[Heinäveden reitti|Heinäveden reitin]] pääjärvi. <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|54||[[Jääsjärvi]] || '''Hartola''' ja Joutsa || style="text-align:right" | 81,11 || 92,3 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|55||[[Syväri (järvi)|Syväri]] || '''Nilsiä''' ja Varpaisjärvi || style="text-align:right" | 80,74 || 95,5 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|56||[[Unnukka]] || '''Leppävirta''' ja Varkaus || style="text-align:right" | 80,54 || 81,3 || style="text-align:right" | 400 || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|57||[[Lentua (järvi)|Lentua]] || Kuhmo || style="text-align:right" | 79,21 || 167,9 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|58||[[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalainen]] || Asikkala ja '''Heinola''' || style="text-align:right" | 79,11 || 77,5 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|59||[[Kuolimo]] || '''Savitaipale''' ja Suomenniemi || style="text-align:right" | 79,10 || 77,0 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|60||[[Niinivesi]] || '''Rautalampi''', Vesanto ja Tervo || style="text-align:right" | 76,87 || 97,9 || || Pinnankorkeudeltaan saman järvikokonaisuuden [[Iisvesi]], Niinivesi, [[Rasvanki]] ja [[Virmasvesi]] osa.<br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|61||[[Kivijärvi (Luumäki)|Kivijärvi]]|| Lemi ja '''Luumäki''' || style="text-align:right" | 76,37 || 75,2 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|62||[[Muojärvi]]–[[Kirpistö]] || Kuusamo || style="text-align:right" | 76,16 || 253,0 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|63||[[Ruovesi (järvi)|Ruovesi]] || Ruovesi || style="text-align:right" | 66,08 || 96,1 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|64||[[Lestijärvi (järvi)|Lestijärvi]] || Lestijärvi || style="text-align:right" | 64,52 || 140,7 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|65||[[Leppävesi (järvi)|Leppävesi]] || '''Jyväskylä''', Laukaa ja Toivakka || style="text-align:right" | 63,59 || 80,8 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|66||[[Rikkavesi]]|| '''Kaavi''', Outokumpu ja Tuusniemi || style="text-align:right" | 63,34 || 101,0 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|67||[[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärvi]] || Iitti ja '''Kouvola''' || style="text-align:right" | 61,80 || 65,3 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|68||[[Pyhäjärvi (Saarijärvi)|Pyhäjärvi]] || '''Saarijärvi''' ja Äänekoski || style="text-align:right" | 58,94 || 119,9 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFDB"<br />
|69||[[Kynsivesi]]–[[Leivonvesi]] || Hankasalmi ja '''Laukaa''' || style="text-align:right" | 58,76 || 87,8 || || <br />
|- bgcolor="#FFFFFF"<br />
|70||[[Suontienselkä]]–[[Paasvesi]] || Pieksämäki ja '''Suonenjoki''' || style="text-align:right" | 57,54 || 99,4 || || <br />
|}<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Ympäristöministeriö] (pinta-alatiedot)<br />
* [http://personal.inet.fi/koti/kauko.huotari/jarvet.htm Suomen suurimmat järvet] (sijaintikunnat, saarten lukumäärät)<br />
* [http://kansalaisen.karttapaikka.fi Kansalaisen karttapaikka] (korkeudet mpy)<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen järvet|*]]<br />
[[Luokka:Luettelot Suomesta|Järvistä]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=P%C3%A4ij%C3%A4nne&diff=1919Päijänne2009-07-29T21:20:06Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Päijänne''' (aikaisemmin ruotsiksi ''Päjäne'') on [[Kymijoen vesistö]]n [[pääjärvi]] ja Suomen toiseksi suurin [[järvi]]. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki [[Kymijoki]] virtaa [[Suomenlahti|Suomenlahteen]].<br />
<br />
== Maantiede ==<br />
<br />
Päijänteen pinta-ala on 1&nbsp;080 km². Pituutta järvellä on 119 km ja suurin leveys on noin 30 km. Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan [[Asikkalanselkä]] ja pohjoisosan Vanhanselkä ja [[Ristinselkä]]. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3 m) sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmailansaari]], [[Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]], ja kaikkiaan saaria on 1886 kappaletta.<br />
<br />
Päijänteen pohjoisosaan virtaavat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reittien vedet, lännestä Jämsän reitti, idästä Sysmän reitti ja etelästä [[Vesijärvi]] Vääksynjoen kautta. Päijänne laskee eteläosistaan [[Kalkkisten koski|Kalkkisten koskea]] Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa. Päijänteen vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan keskimäärin 60 senttiä, keskimääräinen vedenkorkeus on 78,2 m. Alimmillaan se on niin sanotun kevätkuopan aikaan huhtikuussa ja korkeimmillaan juhannuksen tienoilla.<br />
<br />
Päijänne ulottuu Päijät-Hämeessä Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueelle ja Keski-Suomessa Kuhmoisten, Jämsän, [[Joutsa]]n, Luhangan, Muuramen ja Jyväskylän kuntien alueelle.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Päijänne oli viimeisen jääkauden jälkeen osa Yoldiamerta ja myöhemmin [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] lahti. Maankohoamisen seurauksena se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6&nbsp;500 eaa. Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen Hinkuan- ja [[Kalajoki (joki)|Kalajoen]] kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Päijänne ja [[Saimaa]] olivat laajimmillaan samaa järveä. Maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa vedet mursivat uuden reitin etelään [[Salpausselät|Salpausselkien]] läpi [[Vuohijärvi|Vuohijärven]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]] kautta Kymijokeen noin 4&nbsp;900 eaa. Nykyinen Päijänteen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 1&nbsp;000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä. 1830-luvulla Päijänteen pintaa [[järvenlasku|laskettiin]] noin 120 cm perkaamalla Kalkkistenkoskea. Vuonna 1899 esiintyneen tulvan jälkeen esitettiin uutta järvenlaskua. Sitä ei toteutettu. Sen sijaan alettiin suunnitella Päijänteen pinnan säännöstelyä, joka toteutuikin vuonna 1964.<br />
<br />
Vuosina 1831-1960 Päijänne oli Hämeen ja Mikkelin läänien rajalla lukuun ottamatta aivan pohjoisinta osaa, joka kuului Vaasan lääniin. Vuonna 1960 perustettiin Keski-Suomen lääni, johon liitettiin alueita näistä molemmista sekä myös Vaasan läänistä, ja Päijänteen pohjoisosa tuli kuulumaan uuteen lääniin. Sen eteläosa kuului edelleen Hämeen ja Mikkelien lääneihin vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jossa Keski-Suomen lääni liitettiin uuteen Länsi-Suomen lääniin ja Hämeen ja Mikkelin lääneihin kuuluneet osat Päijännettä uuteen Etelä-Suomen lääniin.<br />
<br />
== Kansallispuisto ==<br />
Päijänteen eteläosassa sijaitsee Padasjoen, [[Asikkala]]n ja Sysmän kuntien alueelle jakaantuva [[Päijänteen kansallispuisto]]. Kansallispuiston ydinalue on [[Kelvenne|Kelventeen]] etelä-pohjoissuuntainen, 8 kilometriä pitkä ja 50–800 metriä leveä harjusaari. Kelventeen suojaisat laguunilahdet ovat suosittuja veneilykohteita.<br />
<br />
== Kanavat ==<br />
Päijänteestä on kanavayhteyksiä vuonna 1993 valmistunutta Keiteleen kanavaa pitkin pohjoiseen [[Keitele]]elle, vuonna 1871 käyttöön otettua Vääksyn kanavaa pitkin etelään Lahden [[Vesijärvi|Vesijärvelle]] sekä vuonna 1878 valmistunutta Kalkkisten kanavaa pitkin [[Asikkalanselkä|Asikkalanselältä]] [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalainen]]-järven Hopeaselälle. [[Kalkkinen|Kalkkisiin]] rakennettiin täysin uusi kanava vuonna 1964. <br />
<br />
Kymijoen vesistön yhdistämistä uudella kanavalla mereen on suunniteltu pitkään, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole edenneet. Vaihtoehtoina on yhdistäminen Keiteleen kautta niin sanottua Savon kanavaa tai Päijänteen eteläpäästä niin sanottua Mäntyharjun kanavaa Saimaaseen, josta yhteys merelle jatkuisi [[Saimaan kanava]]n kautta. Kolmas vaihtoehto olisi Päijänteen yhdistäminen suoraan Suomenlahteen kanavoimalla Kymijoki.<br />
<br />
== Veneily ==<br />
Päijänne on suosittu veneilykohde: yhtenäistä vesireittiä pääsee Lahden edustalta [[Vesijärvi|Vesijärveltä]] aina Pohjoiseen Keski-Suomeen Viitasaarelle ja Savoon [[Pielavesi|Pielavedelle]] saakka. Vesireitin pituus Lahdesta Pielavedelle on noin 120 meripeninkulmaa.<br />
<br />
Suomen suurimpiin veneilytapahtumiin kuuluva Päijännepurjehdus purjehditaan joka heinäkuussa järven päästä päähän. Reitti kulkee Padasjoelta Jyväskylään, lähtö tapahtuu vuorovuosin (parittomina vuosina) etelästä Padasjoella tai pohjoisesta (parillisina vuosina) Jyväskylän Säynätsalon edustalta. Päijännepurjehdukseen osallistuu noin 180 kölivenettä ja lähes tuhat purjehtijaa vuosittain.<br />
<br />
== Veden laatu ==<br />
<br />
Päijänteen veden laatu on hyvä, Jämsän eteläpuolella erinomainen. Teollisuuden jätevesikuormitus oli suurimmillaan vuosina 1960–1985, jonka jälkeen veden laatu on parantunut. Pohjoisella Päijänteellä veden laatuun ovat vaikuttaneet Äänekosken teollisuus, Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehdas sekä Kankaan paperitehdas Jyväskylässä, keskisellä Päijänteellä Jämsänjokilaakson teollisuus. Erityisen paljon Päijänteen veden laatu kohentui 1980-luvun puolivälin jälkeen Metsä-Botnian silloisille sellutehtaille asetettujen tiukkojen päästörajoitusten astuttua voimaan Äänekoskella. <br />
<br />
Lupakäytännön tiukkenemisessa oli merkittävä osuus [[Päijänne puhtaaksi]] -kansalaisliikkeellä, mikä keräsi 140&nbsp;000 nimen adressin teollisuuden jätevesien tehokkaamman käsittelyn puolesta. Nimilistat luovutettiin sisäministeri Matti Ahteelle vuonna 1983. Korkein hallinto-oikeus vahvisti siihen saakka ennätysmäisen ankarat päästörajoitukset vuonna 1985. Pääkaupunkiseudun [[juomavesi]] johdetaan Päijänteen eteläpäässä sijaitsevan Asikkalan edustalta Päijännetunnelia pitkin Vantaalle [[Silvolan tekojärvi|Silvolan tekojärveen]].<br />
<br />
==Nimi==<br />
Päijänteen nimi kuuluu oletettavasti Suomen vanhimpiin paikannimiin. Eräät muutkin todennäköisesti vanhimpiin kuuluvat paikannimet ovat tärkeiden vesistöjen nimiä, kuten Imatra, [[Saimaa]] ja [[Keitele (järvi)|Keitele]]. Vesistöt ovatkin olleet erityisen tärkeitä muinaisajan ihmisille. Suuret vesistöt ja vesitiet ovat laaja-alaisia ja tunnettuja maanmerkkejä, joiden nimet eivät helpolla muutu. Päijänteen nimen alkuperää ei tunneta, mutta sen ja edellä mainittujen suurten vesistöjen nimitysten alkuperää on pohdittu paljon. Eri käsitysten mukaan ne voisivat olla suomesta tai saamelaiskielistä, tai näiden yhteisestä kivikautisesta kantamuodosta "kantasuomalaisesta" kielestä, tai jopa alueella mahdollisesti ennen suomensukuisia kieliä puhutusta hypoteettisesta kielestä.<br />
<br />
Erään arvelun mukaan päijänne voisi juontua ''päijätä''-verbistä, joka merkitsee varoittamista. Tällöin nimi voisi olla peräisin ehkä 1000-luvun tienoilta, kun karjalaiset hyökkäilivät Hämeeseen, ja käyttivät usein Päijänteenkin vesistöä. Paikalliset olisivat tehneet merkkitulten ketjun, jonka avulla tieto [[vainolainen|vainolaisista]] olisi kantautunut Päijänteen perukoiden asutuskeskuksiin jo ennen vihollislaivaston ilmestymistä näköpiiriin. Päijänteen rannalla sijaitseva 192 metriä korkea saari [[Päijätsalo]] olisi voinut olla merkittävin tähystys- ja varoituspaikka. Päijätsalon hyvät näköalat yli järven ovat edelleen tunnetut, ja siellä on nykyisin näköalatorni. Teoria tuntuu{{kenen mukaan}} kuitenkin epäuskottavalta, sillä päijätä-verbiä ei ole tavattu kuin Pohjois-Karjalan Kiteellä. <br />
<br />
Erään mielikuvituksellisen selitysmallin mukaan Päijänteen nimi olisi kehittynyt sanasta "pääjänne", eli siis tärkein jänne. Tämä liittyisi Päijänteen pitkän selän erityiseen merkitykseen kulkureittinä, josta haarautuu useita lahtia, joiden pohjukassa on ollut asutusta, ja jonka molemmista päistä pääsee jokia pitkin muihin vesistöihin. Jos nimen alkuperä olisi tämä, nimen syntymän ajankohtaa ei voitaisi selvittää, sillä sanat pää ja jänne ovat hyvin vanhoja, ja ne tunnettiin jo "kantasuomalaisessa" kielimuodossa. Alkuosa voisi tulla myös aurinkoa tarkoittavasta sanasta "päivä". Nimen selitystä mietittäessä on huomioitava, että Keski-Suomessa on useita pieniä Päijänne nimisiä lampiakin. Tosin nekin olivat aikanaan Suur-Päijänteen alla.<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Luettelo Suomen järvistä]]<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ksu.htm Päijänteen vedenkorkeuden seuranta]<br />
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48455&lan=FI Suomen järvet]<br />
<br />
[[Luokka:Päijänne|*]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Karvianjoki&diff=1826Karvianjoki2009-07-28T21:07:30Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Karvianjoki''' on noin 110 kilometrin pituinen [[Selkämeri|Selkämereen]] laskeva [[joki]] pohjoisessa Satakunnassa.<br />
<br />
==Vesistöalue==<br />
<br />
Karvianjoen vesistöalueesta suurin osa on metsää ja myös soiden osuus on suuri etenkin valuma-alueen pohjoisosassa. Pellon osuus on vähäinen, vain noin 12 %. [[Järvi]]en osuus valuma-alueen pinta-alasta on 4,5 %, useimmat järvet ovat pieniä ja matalia, ja monia järvistä on laskettu. Tulvasuojelua ja maanviljelyä aikoinaan hyödyttämään tarkoitetut vesistöjärjestelyt vesistössä ovat olleet laajoja, ja useimmat joet ja purot ovat perattuja ja monet järvet säännösteltyjä. Karvianjoen vesistö on tunnettu myös lukuisista bifurkaatioistaan eli vesistön kahtaallevirtauksista, joskin näistä osa on vesistöjärjestelyjen myötä hävinnyt.<br />
<br />
==Yläjuoksu==<br />
<br />
Karvianjoen latvahaarat saavat alkunsa [[Kauhajoki|Kauhajoen]] pikkujärvistä (muun muassa [[Nummijärvi|Nummijärvestä]] ja [[Säkkijärvi (järvi)|Säkkijärvestä]]) ja virtaavat näistä edelleen [[Karvianjärvi|Karvianjärveen]]. Sieltä Karvianjoki virtaa [[Karvia]]n Kirkkojärveen ja siitä [[Honkajoki|Honkajoen]] kirkonkylän sekä [[Kankaanpää]]n kaupungin läpi [[Kynäsjärvi|Kynäsjärveen]] Pomarkussa. <br />
<br />
Karvianjoen vesistön joet ovat runsaskoskisia, mutta [[koski]]en putouskorkeus on pienehkö. Vesistön laatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Väriltään vesi on tummaa johtuen lähinnä laajoista [[suo]]alueista. Myös maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden hajakuormitus sekä järvien laskut vaikuttavat veden laatuun. <br />
<br />
Joen kalakanta on runsas, mutta lajistoltaan vähäinen. Karvianjoesta tavataan luontaisesti lisääntyvä [[purotaimen]]kanta, joka nostaa joen kalastuksellista arvoa. Yleisimpiä kalalajeja ovat [[ahven]] ja [[hauki]], joita kalastetaan kotitarve- ja virkistystarkoituksessa.<br />
<br />
Karvianjoen vesistöalueen järvet ovat erittäin matalia; niiden keskisyvyys on yleensä alle kaksi metriä. Pisimmät Karvianjoen sivujoet ovat [[Nummijoki]] ja [[Suomijoki]].<br />
<br />
==Alajuoksu==<br />
<br />
Karvianjoen alajuoksu muodostuu lukuisista bifurkaatioista eli vesistöjen kahtaallevirtauksista, joita vesistöjärjestelyt ovat osittain muuttaneet. Ensimmäinen näistä on ollut ennen [[Kynäsjärvi|Kynäsjärveä]], missä Karvianjoki ennen Kynäsjärven 1880-luvulla tapahtunutta laskua laski sekä [[Leväsjoki|Leväsjoen]] kautta [[Isojärvi (Pomarkku)|Isojärveen]] Pomarkussa että Kynäsjärven ja [[Kynäsjoki|Kynäsjoen ]] kautta [[Inhottu]]järveen Noormarkussa. Kynäsjärven laskun jälkeen Leväsjoki ei enää muodosta bifurkaatiota.<br />
<br />
Karvianjoen vesistön keskusjärvi [[Inhottu]]järvi, johon Karvianjoen ohella laskee vesistöalueen toiseksi suurimmasta järvestä [[Karhijärvi|Karhijärvestä]] [[Lavia]]lla alkunsa saava [[Karhijoki]], on [[bifurkaatiojärvi]], ja laskee kahtaalle: [[Pomarkunjoki|Pomarkunjoen]] kautta Isojärveen ja [[Noormarkunjoki|Noormarkunjoen]] ja [[Eteläjoki|Eteläjoen]] kautta Selkämereen. Inhottu on 1900-luvullla tapahtuneiden vesistöjärjestelyjen seurauksena matala ja keskiosaansa lukuunottamatta lähes umpeenkasvanut rehevä lintujärvi, jota säännöstellään kahdella padolla.<br />
<br />
Pomarkun ja Siikaisten rajalla on Karvianjoen vesistöalueen ja Pohjois-Satakunnan suurin järvi. Myös se on bifurkaatiojärvi: enin osa vesistä virtaa [[Merikarvianjoki|Merikarvianjokea]] pitkin Selkämereen ja pienempi osa [[Salmusoja]]n kautta [[Poosjärvi|Poosjärveen]], joka edelleen laskee [[Pohjajoki|Pohjajokea]] pitkin selkämereen. Isojärven pohjoisosaan laskevat pienemmät [[Otamonjoki]] ja [[Leväsjoki]].<br />
<br />
Karvianjoen vesistön kokonaan hävinneistä järvin suurin on ollut Torajärvi Noormarkunjoen keskijuoksulla. Myös se oli bifurkaatiojärvi, joka laski kahtaalle: Noormarkunjokea ja Eteläjokea Selkämereen ja [[Keskisjoki|Keskisjoen]] kautta Poosjärveen. Poosjärvi, johon laskee myös osa Isojärven vesistä, laskee Selkämereen Pohjajoen kautta. Järvenlaskujen myötä Keskisjoen uoma kuitenkin kuivui eikä se enää muodosta bifurkaatiota.<br />
<br />
Näin Karvianjoki laskee mereen kolmena haarana: Merikarvianjokena Merikarvialla ja Etelä- ja Pohjajokena Ahlaisissa Porissa.<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
<br />
* http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=20688&lan=fi <br />
* http://lounaispaikka.utu.fi:8000/karvianjoki/ <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Karvianjoen vesistö|*]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=L%C3%A4t%C3%A4seno&diff=1670Lätäseno2009-07-18T12:38:18Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Lätäseno''' on [[joki]] Käsivarren Lapissa, [[Muonionjoki|Muoniojoen]] suurin sivujoki. Se on noin sadan kilometrin pituinen, ja korkeusero Poroenosta Markkinan kylään on 265 metriä. Joki on koskimelojien suosima [[melonta]]reitti. ja tärkeä kalastusmatkailukohde. Siellä kalastetaan lohia, taimenia, siikaa, harjusta, ahventa ja haukea.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Tornionjoen vesistö]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Muonionjoki&diff=1669Muonionjoki2009-07-18T12:35:54Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Muonionjoki''' on [[Tornionjoki|Tornionjoen]] sivujoki, ja se muodostaa osan Ruotsin ja Suomen rajasta. Se sijaitsee Länsi-Lapissa ja sen pituus on 230 kilometriä. Putouskorkeutta on tällä matkalla 205 metriä.<br />
<br />
Muonionjoki saa alkunsa [[Könkämäeno]]n ja [[Lätäseno]]n yhtymäkohdassa Enontekiön ja Kiirunan rajalla Markkinan kylän lähellä. Se virtaa enimmäkseen etelän suuntaan, kunnes yhtyy [[Tornionjoki|Tornionjokeen]] Lappean kylän pohjoispuolella Kolarin ja Pajalan rajalla. Muonionjokeen laskevat muun muassa Suomen puolelta Tarvanto- ja Palojoki sekä Ruotsin puolelta Merasjoki ja Parkajoki.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Ruotsin joet]]<br />
[[Luokka:Tornionjoen vesistö]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=K%C3%B6nk%C3%A4m%C3%A4eno&diff=1668Könkämäeno2009-07-18T12:33:18Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Könkämäeno''' on Suomen ja Ruotsin välinen rajajoki Enontekiön ja Kiirunan kuntien välillä "käsivarressa". <br />
<br />
Joki saa alkunsa [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärvestä]] ja laskee alas käsivartta saaden seurakseen käsivarren koillisrajalta [[Lätäseno]]n. Tämän vesien yhtymän jälkeen joki muuttuu [[Muonionjoki|Muonionjoeksi]]. Könkämäeno on [[urheilukalastus|urheilukalastajien]] suosima perhokalastusjoki yhdessä Lätäsenon kanssa.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Ruotsin joet]]<br />
[[Luokka:Tornionjoen vesistö]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ounasjoki&diff=1667Ounasjoki2009-07-18T12:30:44Z<p>Kirjolohikäärme: /* Kalalajit */</p>
<hr />
<div>== Ounasjoki ==<br />
<br />
<br />
Ounasjoki (pohjoissaameksi Ovnnesjohka) on [[Kemijoen]] suurin sivujoki ja samalla Suomen pisin yksittäinen sivujoki. Se on samalla myös suurin kokonaan maan rajojen sisäpuolella oleva rakentamaton joki. Sen pituus on 280 kilometriä (eräiden lähteiden mukaan 299,6 kilometriä) ja valuma-alue 13 968 km² – 27 prosenttia Kemijoen valuma-alueesta. Ounasjoki saa alkunsa Enontekiöllä sijaitsevasta [[Ounasjärvestä]] ja se kohtaa Kemijoen Rovaniemen kohdalla. Joella itsellään on vielä 36 sivujokea, joista merkittävimpinä mainittakoon Loukinen ja Meltausjoki.<br />
<br />
Ounasjoen vesivoimavarat ovat noin 900 GWh. Sinne on ollut suunnitteilla yhteensä 10 vesivoimalaa, mutta joki päätettiin rauhoittaa voimalaitosrakentamiselta erityislailla vuonna 1983. Ounasjoen vesistön alueella on yhteensä 68 sellaista koskea, joiden putouskorkeus on vähintään 0,2 metriä tai joiden keskivirtaamaa vastaava teho on yli 1 kilowatti.<br />
<br />
<br />
<br />
Ounasjoen yläjuoksulla maasto on keskimäärin 450 metrin korkeudella ja asutus harvaa. Ensimmäiset 100 kilometriä joki on vuolas ja koskinen, ja Enontekiön alueella siihen liittyvät muun muassa sivujoet Näkkälä, Pöyris ja Käkkälö. Merkittävimpiä koskia ovat [[Ounasjoki]]-, [[Kurkkio]]-, [[Puksu]]- sekä [[Riikonkoski]], joista viimeksi mainittu sijaitsee viisi kilometriä Kittilän kirkonkylästä yläjuoksuun. Yläjuoksu on lähestulkoon luonnontilainen ja sen vesi on niukasti humuspitoista ja vähäravinteista. Alue soveltuu erityisen hyvin virkistyskäyttöön.<br />
<br />
Riikonkoskesta alajuoksuun mentäessä alkaa noin 25 kilometrin mittainen suvanto-osuus, jonka jälkeen seuraa jälleen useita koskia. Kittilän kohdalla jokeen liittyy [[Aakenusjoki]] ja Meltauksen kohdalla [[Meltausjoki]]. Veden laatu on alajuoksulla lievästi ravinteiden kuormittama mutta edelleen melko vähäravinteinen.<br />
<br />
Ounasjoen alueella esiintyy lähes kaikkia Pohjois-Suomen makeanveden kalalajeja. Suurimpana uhkana jokiympäristölle ovat olleet uiton aikaiset perkaukset, joiden aiheuttamia haittoja on 1990-luvun puolivälistä alkaen pyritty korjaamaan. Ounasjoki on usein mainittu Suomen parhaaksi kalajoeksi.<br />
<br />
<br />
==Kalalajit==<br />
-[[Harjus]],<br />
-[[Siika]],<br />
-[[Ahven]],<br />
-[[Hauki]],<br />
-[[Taimen]],<br />
-[[Kirjolohi]],<br />
-[[Salakka]],<br />
-[[Seipi]]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Utosjoki&diff=1666Utosjoki2009-07-18T12:30:23Z<p>Kirjolohikäärme: /* Aiheesta muualla */</p>
<hr />
<div>'''Utosjoki''' on yksi [[Oulujoki|Oulujoen]] sivujoista Pohjois-Pohjanmaalla. Joen pituus on noin 65 kilometriä, ja sen alkupiste on Utavaaran lähellä Puolangan Puustisensuolla paikassa, jossa Utospuro ja Haukipuro yhdistyvät. Joki virtaa suomaaston halki Yli-Utoksen, Sanginkylän, Aution ja Kemilän kyliä sivuiten, laskien Oulujoen [[Utajärvi (järvi)|Utajärveen]] Utajärven kuntakeskuksen lähettyvillä Utoslahden kylässä.<br />
<br />
==Vesialue==<br />
Utosjoella on kolme varsinaista sivujokea, [[Naamanjoki]], [[Potkunjoki]] sekä [[Piltunginjoki]], joka on [[Piltunginjärvi|Piltunginjärven]] laskujoki. Utosjoki on entinen uittojoki, jonka uomassa on nykyisin yksi voimalaitos, Fortum|Fortum Power and Heat Oy:n [[Ala-Utoksen voimalaitos]].<br />
<br />
==Kalatalous==<br />
Utosjoen vuotuinen kalansaalis on vähäinen, kokonaissaaliin ollessa 2–3 tonnia vuodessa. Vuonna [[2001]] kokonaissaalis oli 2,4 tonnia, josta [[kirjolohi|kirjolohta]] oli 35 %, [[hauki|haukea]] 22 %, [[ahven]]ta 21 % ja [[särki|särkeä]] 13 %. Kalastajakohtainen saalis oli vuonna 2001 noin 21 kilogrammaa.<br />
<br />
Kalastustiedustelun perusteella Utosjoen kalakantaan kuuluvat edellä mainittujen saaliskalojen lisäksi myös [[taimen]], [[harjus]], [[siika]], [[made]], [[lahna]], [[seipi]], [[säyne]] ja [[kiiski]]. Utosjoessa esiintyy myös [[rapu]]a. <br />
<br />
Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksen kalaistutusrekisterin mukaan Utosjokeen on istutettu kalastuskausittain pyyntikokoista kirjolohta.<br />
<br />
==Muuta==<br />
Utosjoen Ylilampi on kolmen kunnan eli Utajärven, Vaalan ja Puolangan raja-alueella.<br />
<br />
Utosjoen Ylilammelle noin 50 kilometriä joen suulta ylävirtaan rakennettavaksi on suunniteltu tekoallasta. Hanke kaatui luonnonsuojelijoiden vastustukseen, ja Vaasan hallinto-oikeus päätti, ettei Utajärven kunnan ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristöviraston suunnittelemasta tekoaltaasta saataisi kaavailtua hyötyä tulvansuojelulle, virkistyskäytölle tai kalataloudelle.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto: Lupapäätös nro 65/04/2 [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=25485&lan=sv (PDF)]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.kalastus.muhos.fi/utaj.php Utajärven kalastuskunta: kalastusalue ja lupamaksut]<br />
* [http://www.sll.fi/tiedotus/tiedotteet/piirit/2005/ylilammi Suomen luonnonsuojeluliitto: Utosjoen Ylilammen tekoallashanke nurin myös Vaasan hallinto-oikeudessa]<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Muhosjoki&diff=1665Muhosjoki2009-07-18T12:30:09Z<p>Kirjolohikäärme: /* Aiheesta muualla */</p>
<hr />
<div>'''Muhosjoki''' on [[Oulujoen vesistöalue]]eseen kuuluva [[Oulujoki|Oulujoen]] sivujoki Muhoksen kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla niin sanotun Muhosmuodostuman alueella. <br />
<br />
==Joen kulku==<br />
Joki alkaa Pelsonsuon alueen latvapuroista Kylmälänkylän eteläpuolella ja virtaa koilliseen, laskien Oulujokeen Muhoksen keskustaajamassa. Joen sivujoki, [[Poikajoki (Muhos)|Poikajoki]], yhtyy pääuomaan noin 15 kilometriä joen suulta ylävirtaan. Muhosjoen pituus on noin 55 kilometriä. Joki virtaa koko pituudeltaan Muhoksen kunnan alueella, mutta sen valuma-alue ulottuu myös Tyrnävän, [[Utajärvi|Utajärven]] sekä Vaalan kuntien alueelle. Ponkilan museosilta ylittää joen Muhoksella.<br />
<br />
==Jokimaisema==<br />
Muhosjoen alajuoksu on voimakkaasti meanderoiva. Jokimaisema laajoine eroosiolaaksoineen on maisemallisesti erittäin arvokasta aluetta sekä geologisesti ja geomorfologisesti ainutlaatuisia. Joki on paikoin erittäin jyrkkätörmäinen, ts. syöpynyt eroosion takia syvälle. Tämä näkyy yhtäältä mm. rantatörmiltä jokeen kaatuneina puina, toisaalta esimerkiksi siltojen vähyytenä joen varrella.<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=18972&lan=FI www.ymparisto.fi: Muhos- ja Poikajokien alueet]<br />
* [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=32945&lan=FI www.ymparisto.fi: Muhosjoen valuma-alueen kartta (PDF)]<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Sanginjoki&diff=1664Sanginjoki2009-07-18T12:29:52Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Sanginjoki''' on [[Oulujoki|Oulujoen]] sivujoki, joka saa alkunsa [[Utajärvi|Utajärven]] kunnan alueella olevasta [[Sanginjärvi|Sanginjärvestä]]. [[Joki]] kuuluu [[Oulujoen vesistöalue]]eseen, ja laskee Utajärven ja [[Muhos|Muhoksen]] kuntien sekä Oulun kaupungin läpi, ja lopulta yhtyy Oulujokeen Oulussa Sanginsuun kaupunginosassa.<br />
<br />
Myös [[Puutturinjärvi]] Utajärvellä, [[Iso-Vuotunki]]järvi [[Ylikiiminki|Ylikiimingin]] [[Vuotto|Vuotolla]] sekä [[Pikku Seluskanjärvi]] Muhoksella laskevat Sanginjokeen.<br />
<br />
Sanginjoki on matala, kalaisa joki, ja se on vapaa-ajan kalastajien suosima. [[Kalastus]] on luvanvaraista. Jokeen on viime vuosikymmeninä istutettu runsaasti kalaa. Keskimäärin saaliskalojen koko on annoskokoluokkaa.<br />
<br />
Joen yläjuoksu on hankalasti tavoitettavissa, sillä se virtaa tiettömien korpisoiden läpi. Joen alajuoksua sen sijaan seurailee Sanginjoentie, joka alkaa Oulun Sanginsuusta ja päättyy Muhoksen Sanginjoen kylään.<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tenojoki&diff=1663Tenojoki2009-07-18T12:29:05Z<p>Kirjolohikäärme: /* Sillat */</p>
<hr />
<div>'''Teno''' tai '''Tenojoki''' on Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Se on myös maineikas ja suosittu kalastusvirta, Pohjois-Euroopan suurin ja tuottoisin luonnontilainen [[lohi]]joki.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}<br />
<br />
=="Mittaamaton" rajajoki==<br />
<br />
Tenon pituutta voidaan sanoa "mittaamattomaksi" - niin paljon erilaisia lukuja siitä esitetään. Saman virtaavan uoman eri osuuksia kutsutaan myös peräti neljällä eri nimellä ennen sen vesien Jäämereen laskemista.<br />
<br />
Rajankäynnin asiakirjojen [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020108] mukaan Suomen ja Norjan välinen valtakunnanraja kulkee jokirajana Teno-vesistössä 294 kilometrin matkan. Pääuoma alkaa Käsivarren juuresta Peltotunturin (katso myös [[Ivalojoki]]) kupeelta Rajajokena ja jatkuu sitten Kietsimäjokena Angeliin, missä se yhtyy [[Inarijoki|Inarijokeen]]. <br />
<br />
Varsinainen Teno alkaa Utsjoen Karigasniemen kylän liepeiltä, [[Kaarasjoki (joki)|Kaarasjoen]] ja Inarijoen yhtymäkohdasta. Tästä se virtaa edelleen Suomen ja Norjan rajajokena 152 km:n matkan Nuorgamiin asti ja tästä vielä 50 km:n matkan [[Tenovuono]]on kokonaan Norjan alueella.<br />
<br />
==Sillat==<br />
<br />
Varsinaisen Tenon yli johtaa kaksi maantiesiltaa. Toinen sijaitsee E6/E75-teillä Tenon kunnan keskustaajamassa; sillan samoin kun taajamankin nimi on Tana bru, sananmukaisesti Tenon silta. Silta otettiin käyttöön vuonna 1948. Utsjoen kuntakeskuksen ja Tenon Roavvegieddin välillä, osana E75-tietä, sijaitsee puolestaan Saamen silta, joka valmistui vuonna 1993.<br />
<br />
Lisäksi Inarijoen yli kulkee maantiesilta juuri ennen Kaarasjoen suuta, Karigasniemen ja [[Kaarasjoki|Kaarasjoen]] kuntakeskuksen välillä. Tällä sillalla yhdistyy Suomen kantatie 92 Norjan samannumeroiseen valtatiehen.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Norjan joet]]<br />
[[Luokka:Tenojoen vesistö]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tenojoki&diff=1662Tenojoki2009-07-18T12:28:53Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Teno''' tai '''Tenojoki''' on Suomen ja Norjan välinen rajajoki. Se on myös maineikas ja suosittu kalastusvirta, Pohjois-Euroopan suurin ja tuottoisin luonnontilainen [[lohi]]joki.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}<br />
<br />
=="Mittaamaton" rajajoki==<br />
<br />
Tenon pituutta voidaan sanoa "mittaamattomaksi" - niin paljon erilaisia lukuja siitä esitetään. Saman virtaavan uoman eri osuuksia kutsutaan myös peräti neljällä eri nimellä ennen sen vesien Jäämereen laskemista.<br />
<br />
Rajankäynnin asiakirjojen [http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020108] mukaan Suomen ja Norjan välinen valtakunnanraja kulkee jokirajana Teno-vesistössä 294 kilometrin matkan. Pääuoma alkaa Käsivarren juuresta Peltotunturin (katso myös [[Ivalojoki]]) kupeelta Rajajokena ja jatkuu sitten Kietsimäjokena Angeliin, missä se yhtyy [[Inarijoki|Inarijokeen]]. <br />
<br />
Varsinainen Teno alkaa Utsjoen Karigasniemen kylän liepeiltä, [[Kaarasjoki (joki)|Kaarasjoen]] ja Inarijoen yhtymäkohdasta. Tästä se virtaa edelleen Suomen ja Norjan rajajokena 152 km:n matkan Nuorgamiin asti ja tästä vielä 50 km:n matkan [[Tenovuono]]on kokonaan Norjan alueella.<br />
<br />
==Sillat==<br />
<br />
Varsinaisen Tenon yli johtaa kaksi maantiesiltaa. Toinen sijaitsee E6/E75-teillä Tenon kunnan keskustaajamassa; sillan samoin kun taajamankin nimi on Tana bru, sananmukaisesti Tenon silta. Silta otettiin käyttöön vuonna 1948. Utsjoen kuntakeskuksen ja Tenon Roavvegieddin välillä, osana E75-tietä, sijaitsee puolestaan Saamen silta, joka valmistui vuonna 1993.<br />
<br />
Lisäksi Inarijoen yli kulkee maantiesilta juuri ennen Kaarasjoen suuta, Karigasniemen ja [[Kaarasjoki|Kaarasjoen]] kuntakeskuksen välillä. Tällä sillalla yhdistyy Suomen [[kantatie 92]] Norjan samannumeroiseen valtatiehen.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Norjan joet]]<br />
[[Luokka:Tenojoen vesistö]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalimeenoja&diff=1661Kalimeenoja2009-07-18T12:25:34Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Kalimeenoja''' tai '''Kalimenoja''' on valjastamaton ja lähes luonnontilainen pikku[[joki]], joka virtaa Oulun kaupungin ja Haukiputaan kunnan alueella Pohjois-Pohjanmaalla. Nimestään huolimatta Kalimeenojana tunnettu virtavesi voidaan luokitella pikkujoeksi, ja se kuuluu [[Oulujoki|Oulujoen]]–[[Iijoki|Iijoen]] vesienhoitoalueeseen. Joen pääuoman pituus on noin 40 kilometriä, ja siinä on useita koski- ja suvantopaikkoja. Kalimeenoja on määritelty arvokkaaksi pienvesistöksi.<br />
<br />
Joki alkaa [[Kalimeenlampi|Kalimeenlammen]] laskuojana Kiimingin ja Oulun kunnanrajalta, ja virtaa länteen halki Saviharjun, Korvenkylän, Kalimeenkylän sekä Kellon kylien, laskien [[Perämeri|Perämeren]] [[Kuivasmeri|Kuivasmereen]] Kellon Kiviniemessä.<br />
<br />
Kalimeenoja on koko matkaltaan virkistys- ja kotitarvekalastuskäytössä. [[Melonta]]kohteeksi Kalimeenoja ei yleensä sovellu johtuen uoman vähävetisyydestä ja mataluudesta. Uoma on myös monin paikoin lähes umpeenkasvanut, eikä siten kuljettavissa vesitse. Joen vesi on tummaa johtuen alkulähteiden suoperäisyydestä. <br />
<br />
Kalimeenojaan laskee useita pienempiä uomia, jotka ovat pääasiassa suo-ojia. Suurimmat laskuojat ovat [[Jäälinjärvi|Jäälinjärvestä]] laskeva Jäälinoja sekä [[Hekkalanlahti]]-nimisestä [[järvi|järvestä]] laskeva Himottuoja–Lahdeoja. Myös [[Huutilampi]] Oulun Heikinharjussa laskee Kalimeenojaan.<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Oulujoki&diff=1660Oulujoki2009-07-18T12:24:36Z<p>Kirjolohikäärme: /* Aiheesta muualla */</p>
<hr />
<div>'''Oulujoki''' on [[Oulujärvi|Oulujärven]] laskujoki, joka laskee [[Perämeri|Perämereen]] Oulussa. Se on Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun pääjoki, ja suuri osa näistä maakunnista kuuluu sen valuma-alueeseen eli [[Oulujoen vesistöalue]]eseen. <br />
<br />
Kainuun itäosat, Kuhmo ja Sotkamo sekä Kajaanin kaupunki ovat Kuhmon reitin varrella, pohjoisemmat Suomussalmi, Hyrynsalmi, Ristijärvi ja Paltamo ovat Hyrynsalmen reitin varrella, Paltamon nykyinen kirkonkylä Kiehimä reitin laskukohdassa [[Oulujärvi|Oulujärveen]]. Järven etelärannalla on [[Vuolijoki]] ja lännessä Oulujoen niskassa Vaala. Kainuun kunnista ainoastaan Puolanka sijaitsee pääosin [[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] vesistöalueella.<br />
<br />
Oulujoki on maan tunnetuin tervan kuljetusreitti, mutta tervakulttuuri on menettänyt suurimman merkityksensä puulaivoista metallirunkoisiin siirryttäessä. Oulujoen varrella ovat Vaalan jälkeen alajuoksua kohti pohjoispohjalaiset kirkonkylät Utajärvi, Muhos ja jo lakkautettu Oulujoen kunta, ja joen laskukohdassa [[Perämeri|Perämereen]] on valtakunnan mittakaavassakin merkittävä Oulun kaupunki. <br />
<br />
== Sivujoet ==<br />
Oulujoen sivujoet rannikolta sisämaahan päin lukien ovat:<br />
* [[Sanginjoki]]<br />
* [[Muhosjoki]]<br />
* [[Kutujoki (Vaala)|Kutujoki]]<br />
* [[Utosjoki]]<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
Oulujoki on täysin valjastettu energiatalouden tarpeisiin. Vanha Oulun [[lohi]] ei enää nouse jokeen, mutta korvausistutukset ovat tuoneet arvokalaa kuten [[taimen]]ta ja [[kuha]]a virkistyskalastajien tarpeisiin. Vuonna 2003 Merikosken voimalaitokseen valmistui [[kalaporras]] jota pitkin lohi ja muut kalat pääsevat nousemaan Muhokselle [[Montan voimalaitos|Montan voimalaitokselle]] asti. Lohelle avautui periaatteessa kutupaikkoja Muhosjokeen ja Sanginjokeen. Ammattimaista [[kalastus]]ta on vähän, mutta [[kuore]]en ja [[muikku|muikun]] saaliit vesistössä ovat huomattavia. Vesistössä on mittava rehevöityminen [[maatalous|maatalouden]], turve tuotannon, paperi teollisuuden ja kaupunkijätteen vuoksi.<br />
<br />
== Oulujoen voimalaitokset ==<br />
(suluissa valmistumisvuodet)<br />
<br />
*[[Jylhämän voimalaitos|Jylhämä]] (1952)<br />
*[[Nuojuan voimalaitos|Nuojua]] (1955)<br />
*[[Utasen voimalaitos|Utanen]] (1957)<br />
*[[Ala-Utoksen voimalaitos|Ala-Utos]] (1957)<br />
*[[Pällin voimalaitos|Pälli]] (1954)<br />
*[[Pyhäkosken voimalaitos|Pyhäkoski]] (1951)<br />
*[[Montan voimalaitos|Montta]] (1957)<br />
*[[Merikosken voimalaitos|Merikoski]] (1954, käyttöönotto 1948)<br />
<br />
Merikosken voimalaitoksen omistaa [[Oulun Energia]]. Muut ovat valtiollisen energiajätin [[Fortum|Fortum Oyj:n]] omistuksessa.<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=32&t=151&a=02692 YLE Elävä arkisto - Oulujoen vanha venereitti]<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Aurajoki&diff=1658Aurajoki2009-07-18T12:20:59Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Aurajoki''' on yksi Suomen merkittävimmistä ja Varsinais-Suomen suurimmista joista. Aurajokilaakson ikivanha kulttuurimaisema on kansallismaisema. Joki saa alkunsa Oripään harjualueelta ja virtaa Pöytyän, Auran, Liedon ja Kaarinan kautta Turkuun, jossa se laskee [[Saaristomeri|Saaristomereen]]. Aurajoella on mittaa yhteensä 70 kilometriä ja sen virtaama on 7 kuutiometriä sekunnissa. Aurajoessa on 11 suurehkoa koskea, joista suurin on Liedon Nautelankoski, jossa vesi putoaa 17 metriä 600 metrin matkalla. Alin ja runsasvetisin koski on padottu [[Halistenkoski]] Turussa.<br />
<br />
Kuten muidenkin saviperäisten maiden jokien myös Aurajoen vesi on sameaa. Sameutta aiheuttavat savihiukkaset ja etenkin tulva-aikoina pelloilta valuva maa-aines. Veden laatu on välttävä, ja suurin ongelma on maanviljelyn aiheuttama [[rehevöityminen|rehevyys]]. Aurajoki on kuitenkin puhdistunut 1970-luvulta, ja siitä otetaan päivittäin 50&nbsp;000 kuutiometriä vettä kotitalouksien ja teollisuuden tarpeisiin. Aurajoessa on myös riittävästi happea jopa [[lohi]]kaloille.<br />
<br />
Aurajoki virtaa Turussa hieman alle yhdeksän kilometrin matkan itä&ndash;länsi-suunnassa. Se on keskimäärin noin 50 metriä leveä. Turun keskustan kohdalla joen syvyys on 2,5&ndash;5 metriä, mutta tuomiokirkolta ylöspäin veneilykelpoinen uoma kapenee ja madaltuu huomattavasti. Paikoin rautatiesillan jälkeen Nummessa olisi mahdollista ylittää joki juuri ja juuri kävellen. Veneilyä tuomiokirkkosillasta yläjuoksulle päin haittaavat myös karit. Aurajoki soveltuu kuitenkin hyvin melontaharrastukseen.<br />
<br />
== Kulttuuriympäristö ==<br />
Aurajoki on kenties Varsinais-Suomen merkittävin kulttuuriympäristö. Ensimmäinen asutus joen rannalla syntyi vähintään 6000 vuotta sitten. Nimi ”Aurajoki” on yhdistetty muinaisruotsin vesiväylää merkinneeseen sanaan ”aathra”. Samaa perua on nykyruotsin suonta merkitsevä sana åder. Varhaisimmat maininnat Aurajoen ja samalla koko Suomen vesimyllyistä ovat vuodelta 1352. Joen alajuoksulle rannalle syntyi 1200-luvulla Turku, Suomen vanhin ja pitkään myös suurin kaupunki. <br />
<br />
Aurajoki on vaikuttanut Turun historiaan merkittävästi. Ohittamattomana luonnonelementtinä se myös määrää asioita kaupungissa. Aurajoki jakaa Turun kahteen puoleen. Kaupunki syntyi joen itäpuolelle (eli eteläpuolelle). Siellä sijaitsevat tai ovat sijainneet muun muassa Turun tuomiokirkko, Turun akatemia, Vanha Suurtori, Raatihuone ja ensimmäiset koulut. Tämän historian takia Turussa joen itäpuoli on "täl pual jokke" ja nykyisen ydinkeskustan ja kauppatorin puoli "tois pual jokke". Nämä määritelmät ovat absoluuttisia eivätkä riipu siitä, kummalla puolen jokea niiden sanoja seisoo. Joen eri puolia kutsutaan myös Åboksi ("täl pual") ja Turuksi ("tois pual") kaupungin yliopistojen (Turun yliopisto ja Åbo Akademi) vanhojen sijaintipaikkojen mukaan. Nimiä käytetään erityisesti, kun kerrotaan ''förin'' vievän ihmisiä Åbosta Turkuun.<br />
<br />
== Sillat ja föri ==<br />
<br />
Aurajoen ylittää Turussa yhdeksän siltaa ja föri. Yläjuoksulta päin ne ovat järjestyksessä:<br />
* Halistensilta (vanha ja uusi)<br />
* Rautatiesilta (1898)<br />
* Tuomaansilta (1999) – pituus 110 m, leveys 22 m<br />
* Tuomiokirkkosilta (1899, puusillasta rautasillaksi) – pituus 44 m, leveys 27 m<br />
* Auransilta (kiviarkullisesta puusillasta rautasillaksi 1907) – pituus 47 m, leveys 12 m<br />
* Teatterisilta (kävelysilta) (1997) <br />
* Myllysilta (1975) – pituus 93 m, leveys 20 m<br />
* Martinsilta (1940) – pituus 104 m, leveys 16,5 m<br />
* Föri (1904)<br />
<br />
Turun ensimmäinen silta oli "Pennisilta", joka ylitti joen Vanhan Suurtorin kohdalla. Se rakennettiin vuonna 1414 ja tuhoutui Turun palossa vuonna 1827. 2000-luvun vaihteessa on alettu elvyttää ajatusta uudesta Pennisillasta, joka rakennettaisiin Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välimaastoon. Silta tulee palvelemaan ainoastaan kevyttä liikennettä, samoin kuin vuonna 1997 rakennettu Teatterisilta.<br />
<br />
Föri on vuonna 1903 rakennettu, Suomen ainoa kunnallinen ja maksuton jokilautta, joka kuljettaa ihmisiä joen yli Kakolanmäen kohdalla. Leikkimielisesti sanotaan, että föri kuljettaa ihmisiä Turusta Åboon ja takaisin. Nimi on turkulaisten väännös ruotsin kielen sanasta "färja" tai englannin kielen sanasta "ferry". Se on turkulaisille rakkaimpia kaupungin erikoisuuksia, ja vaikka se saattaa vaikuttaa ulkopuolisen silmin vähemmän järkevältä toiminnalta, sillä on kuitenkin perustelunsa: silta estäisi suurempien veneiden liikennöinnin jokea ylemmäs.<br />
<br />
== Vapaa-ajankäyttö ==<br />
<br />
1960-luvulle asti Turun jätevedet laskettiin suoraan Aurajokeen. Jätevedenpuhdistamon käyttöönoton jälkeen joen laatu on parantunut ja sen virkistyskäyttö on lisääntynyt. Vuonna 1997 aloitettu valaistusprojekti on luonut joelle erittäin keskieurooppalaisen ilmeen.<br />
<br />
Joen molemmilla rannoilla on kävelykadut. Itäinen Rantakatu on vain parin korttelin pituinen, mutta Läntistä Rantakatua pitkin voi kävellä tuomiokirkolta Turun linnalle asti. Rantakaduilla järjestetään vuosittain useita tapahtumia: Saaristolais- ja silakkamarkkinat tuovat kaupunkiin tuulahduksen [[Turunmaan saaristo]]n tunnelmaa. Vanhalla suurtorilla järjestetään kesällä keskiaikaiset markkinat ja talvisin joulumarkkinat. Kulttuuria edustavat tapahtumat Down by the Laituri heinäkuussa sekä Taiteiden yö, iskelmäfestivaali Aurajoki virtaa ja Uuden musiikin festivaali elokuussa. Hyvän otoksen muista kesätapahtumista saa [http://www.turku.fi/tapahtumat Turun kaupungin tapahtumakalenterista].<br />
<br />
Syksyisin joessa järjestetään Suomen vanhin soutukilpailu, Aurasoudut, jossa Turun kaikkien ylioppilaskuntien joukkueet kisaavat keskenään. Keväisin järjestetään Turun Sanomien kortteliajot -polkupyöräkilpailu Auransillan ja Tuomiokirkkosillan välillä. Myös Paavo Nurmi Marathon juostaan osittain Läntisellä rantakadulla.<br />
<br />
Aurajoen rantamilla voi nauttia virvokkeita nurmikolla, kahviloissa tai ravintolalaivoissa, joiden määrä on ainutlaatuista jopa maailman mittakaavassa. Joen rannalla on noin 20 ravintolalaivaa, joiden kannet toimivat kesäterasseina. Aurajoen rannalla sijaitsee myös vuodelta 1848 peräisin oleva ravintola Pinella.<br />
<br />
== Teollisuushistoria ==<br />
Turun keskustan ja Turun linnan välissä on vanha Crichton-Vulcanin telakka-alue. Länsirannan puoli (Crichton) rakennettiin nykyiseen asuunsa 1990-luvulla suunnittelukilpailun tuloksen pohjalta. Joitain telakka-ajan vanhoja rakennuksia on säästetty, muun muassa köysitehdas ja Forum Marinumin rakennus. Itäranta (Vulcan) on yhä osin teollisuuskäytössä. Sinne on jätetty muutama nostokurki muistoksi Aurajoen vuosisataisesta laivanrakennushistoriasta.<br />
<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
<br />
* [http://www.aurajoki.net/ Aurajoen opastuskeskus]<br />
* [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=63027&lan=fi Kartta Aurajoen vesistöalueesta]<br />
* [http://www.lskalastusalue.net/kalastus.html Kalastus Aurajoessa]<br />
<br />
[[Luokka:Aurajoen vesistö| ]]<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lippoaminen&diff=1655Lippoaminen2009-07-18T12:10:29Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Lippoamisessa''' pyyntiväline on pitkän varren päässä oleva ohuesta verkosta kudottu haavi eli lippo, jota kuljetetaan myötävirtaan joen pohjan tuntumassa. [[Siika|Siian]] uidessa virtaa ylös se ui lippoon. Lippoajan on tunnettava joen pohja erittäin hyvin. Vielä tänäkin päivänä lipotut siiat jaetaan lippoajien kesken entisajan rituaalein. Lippoamista käytetään myös [[kuore]]en pyynnissä.<br />
Siian lippoaminen perustuu pohjan tuntemiseen: lipon on kuljettava aivan pohjan tuntumassa osumatta kuitenkaan siihen.<br />
<br />
[[Luokka:Kalastus]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pro_Pilkki_2&diff=1642Pro Pilkki 22009-07-17T23:32:53Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''ProPilkki 2''' on jatko-osa [[Pro Pilkki|ProPilkille]]. ProPilkkiin tehdään jatkuvasti uusia osia, joista uusin on 0.7 versio, joka julkaistiin 15. tammikuuta 2009. Ohjelman ovat tehneet Mikko Happo ja Janne Olkkonen.<br />
<br />
== Pelin idea ==<br />
<br />
Pelissä on tarkoitus saada enemmän kalaa kuin muut kilpailijat. Siinä on tähän mennessä 21 vesistöä:<br />
<br />
*Haapolahti,<br />
*Hossalaislammet,<br />
*Iso-ruuhijärvi,<br />
*Iso-söimi,<br />
*Jormuanlahti,<br />
*Kivijoki,<br />
*Koivusaaren matalikko,<br />
*Lehmilampi,<br />
*Linlonlahti,<br />
*Mustalampi,<br />
*Niemisjärvet,<br />
*Pieni särkinen,<br />
*Pohjalampi,<br />
*Rautupuro,<br />
*Saarijärvi,<br />
*Siika-valkeinen,<br />
*Siikakoski,<br />
*Särkijärvi,<br />
*Taivallampi,<br />
*Telkänlampi,<br />
*Vuolasniva,<br />
<br />
Propilkki 2 pelissä on useita pilkkejä, kaksi vapaa (muistuttavat delfiinejä) sekä viisi eriväristä toukkaa (punainen,keltainen,valkoinen,sininen, vihreä)<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
*[http://www.kalassa.net/propilkki2/ Kotisivut]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Freeware-pelit]]<br />
[[Luokka:Verkkomoninpelit]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=ProPilkki&diff=1641ProPilkki2009-07-17T23:31:37Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Pro Pilkki''' on suomalainen freeware -lisenssinen tietokonepeli. Pelin tarkoituksena on kalastaa suomalaisissa järvissä, joista jotkut ovat oikeita, jotkut keksittyjä. Pelissä on mahdollisuus pelata internetyhteyden välityksellä toisia verkossa pelaavia pelaajia vastaan. Pelissä hankittuja kalaennätyksiä voi tallentaa pelin virallisille sivustolle käyttämällä koodinumeroita jotka kertovat kalalajin sekä painon. Henkilökohtaiset ennätykset tallentuvat automaattisesti peliin. Pro Pilkki on saanut myös jatko-osan [[Pro Pilkki 2]] jonka voi myös ladata ilmaiseksi. Siinä etenkin grafiikkaa on paranneltu.<br />
<br />
== Pelaaminen ==<br />
Pro Pilkin käyttöliittymä on hyvin yksinkertainen. Vesistö avautuu ruudun vasemmalle puolelle ja toiminnot valikkoineen sijoittuvat oikeaan reunaan. Pro Pilkkiä pelataan käyttämällä hiirtä ja sen kahta perusnäppäintä. Vasemmalla nappäimillä pilkkiä heilutellaan yrittäen saada kalat kiinnostumaan vieheestä. Samalla näppäimellä myös mahdollinen saalis nostetaan ylös (siima voi myös katketa, jos kala on liian suuri). Oikealla näppäimellä vieheen voi nostaa ylös pilkkireiästä korjatakseen matoa koukussa, tai pilkin vaihtaakseen (pilkkejä on kolme erilaista). Pro Pilkissä on 19 erilaista järveä/vesistöä, joissa pelaaja voi kalastaa. Normaalissa pelissä yhdessä kisassa on useita eri vastustajia, joita voi myös vakoilla kiikareita käyttämällä. Pilkkikisan voittaaksesi sinun tulee keritä ennen ajan loppumista punnituspaikalle (myöhästymällä häviät kisan). Pelissä on mahdollisuus kisata myös Cup -kisoissa. Pelissä käydään vuonna 2008 SM-kisat.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
*[http://kalassa.net/propilkki2 Pro Pilkki 2:n viralliset kotisivut]<br />
*[http://www.suomipelit.com/index.php?c=peliarvostelu&id=195 Pro Pilkki 1:n arvostelu]<br />
*[http://wiki.propilkki.info/fi Pro Pilkki WIKI]<br />
*[http://forum.propilkki.info Pro Pilkki foorumi]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Tietokone- ja videopelit]]<br />
[[Luokka:Freeware-pelit]]<br />
[[Luokka:Verkkomoninpelit]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Iijoki&diff=1640Iijoki2009-07-17T21:40:41Z<p>Kirjolohikäärme: /* Aiheesta muualla */</p>
<hr />
<div>'''Iijoki''' on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on n. 370 kilometriä. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkosken, Pudasjärven ja Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee [[Perämeri|Perämereen]] Iin kirkonkylän eli Iin Haminan kohdalla. Korkeuseroa latvajärviltä jokisuuhun on 250 metriä.<br />
<br />
Iijoen merkittävimmät sivujoet ovat [[Siuruanjoki]] Pudasjärvellä ja Yli-Iissä, [[Korpijoki]] ja [[Livojoki]] Pudasjärvellä sekä [[Kostonjoki]] Taivalkoskella.<br />
<br />
Joessa on runsaasti koskia, ja rakennuskelpoinen teho on noin 230 Megawatti|MW. Suurimmat voimalat ovat [[Maalismaan voimalaitos|Maalismaa]], [[Kierikin voimalaitos|Kierikki]], [[Pahkakosken voimalaitos|Pahkakoski]], [[Haapakosken voimalaitos|Haapakoski]] ja [[Raasakan voimalaitos|Raasakka]], jotka kaikki sijaitsevat joen alajuoksulla Yli-Iin ja Iin kuntien alueella. Valtaosaltaan Iijoki virtaa siis vapaana. Ihminen on kuitenkin muokannut Iijoen uomaa myös yläjuoksultaan – kiinteänä osana Iijoen historiaan kuuluu uitto, joka joella lakkautettiin vasta vuonna 1988. Uiton aikana jokea on paikoin ruopattu syvemmäksi tukinjuoksun helpottamiseksi. Joen ominaispiirteisiin kuuluvat runsaat kevättulvat, koska joen valuma-alue on laaja ja kuuluu Suomen runsaslumisimpiin seutuihin.<br />
<br />
Iijoen rakentamisen aiheuttamien kalatalousvaikutusten kompensoimiseksi Pohjolan Voima ja alueen kalastuskunnat istuttavat Iijokisuulle vuosittain noin 300&nbsp;000 [[lohi|lohenpoikasta]], 28&nbsp;000 [[meritaimen]]enpoikasta, 10 miljoonaa vastakuoriutunutta ja miljoona yksivuotista [[siika]]a sekä 3 - 5 miljoonaa [[nahkiainen|nahkiaista]].<br />
<br />
== Muuta ==<br />
Kalle Päätalo on kirjoittanut tukinuitosta Iijoella kertovan 26-osaisen Iijoki-romaanisarjan. <br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.iijoki.fi Iijoen vesillä]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Iijoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Kuusamon joet]]<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Iijoki&diff=1639Iijoki2009-07-17T21:40:30Z<p>Kirjolohikäärme: /* Aiheesta muualla */</p>
<hr />
<div>'''Iijoki''' on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on n. 370 kilometriä. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkosken, Pudasjärven ja Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee [[Perämeri|Perämereen]] Iin kirkonkylän eli Iin Haminan kohdalla. Korkeuseroa latvajärviltä jokisuuhun on 250 metriä.<br />
<br />
Iijoen merkittävimmät sivujoet ovat [[Siuruanjoki]] Pudasjärvellä ja Yli-Iissä, [[Korpijoki]] ja [[Livojoki]] Pudasjärvellä sekä [[Kostonjoki]] Taivalkoskella.<br />
<br />
Joessa on runsaasti koskia, ja rakennuskelpoinen teho on noin 230 Megawatti|MW. Suurimmat voimalat ovat [[Maalismaan voimalaitos|Maalismaa]], [[Kierikin voimalaitos|Kierikki]], [[Pahkakosken voimalaitos|Pahkakoski]], [[Haapakosken voimalaitos|Haapakoski]] ja [[Raasakan voimalaitos|Raasakka]], jotka kaikki sijaitsevat joen alajuoksulla Yli-Iin ja Iin kuntien alueella. Valtaosaltaan Iijoki virtaa siis vapaana. Ihminen on kuitenkin muokannut Iijoen uomaa myös yläjuoksultaan – kiinteänä osana Iijoen historiaan kuuluu uitto, joka joella lakkautettiin vasta vuonna 1988. Uiton aikana jokea on paikoin ruopattu syvemmäksi tukinjuoksun helpottamiseksi. Joen ominaispiirteisiin kuuluvat runsaat kevättulvat, koska joen valuma-alue on laaja ja kuuluu Suomen runsaslumisimpiin seutuihin.<br />
<br />
Iijoen rakentamisen aiheuttamien kalatalousvaikutusten kompensoimiseksi Pohjolan Voima ja alueen kalastuskunnat istuttavat Iijokisuulle vuosittain noin 300&nbsp;000 [[lohi|lohenpoikasta]], 28&nbsp;000 [[meritaimen]]enpoikasta, 10 miljoonaa vastakuoriutunutta ja miljoona yksivuotista [[siika]]a sekä 3 - 5 miljoonaa [[nahkiainen|nahkiaista]].<br />
<br />
== Muuta ==<br />
Kalle Päätalo on kirjoittanut tukinuitosta Iijoella kertovan 26-osaisen Iijoki-romaanisarjan. <br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.iijoki.fi Iijoen vesillä]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Iin luonto]]<br />
[[Luokka:Iijoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Kuusamon joet]]<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Iijoki&diff=1638Iijoki2009-07-17T21:40:08Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Iijoki''' on Pohjois-Pohjanmaan läpi virtaava joki, jonka pääuoman pituus on n. 370 kilometriä. Joen lähteiden katsotaan olevan Iijärven seudulla Kuusamossa, josta se virtaa Taivalkosken, Pudasjärven ja Yli-Iin kautta Iihin. Iijoki laskee [[Perämeri|Perämereen]] Iin kirkonkylän eli Iin Haminan kohdalla. Korkeuseroa latvajärviltä jokisuuhun on 250 metriä.<br />
<br />
Iijoen merkittävimmät sivujoet ovat [[Siuruanjoki]] Pudasjärvellä ja Yli-Iissä, [[Korpijoki]] ja [[Livojoki]] Pudasjärvellä sekä [[Kostonjoki]] Taivalkoskella.<br />
<br />
Joessa on runsaasti koskia, ja rakennuskelpoinen teho on noin 230 Megawatti|MW. Suurimmat voimalat ovat [[Maalismaan voimalaitos|Maalismaa]], [[Kierikin voimalaitos|Kierikki]], [[Pahkakosken voimalaitos|Pahkakoski]], [[Haapakosken voimalaitos|Haapakoski]] ja [[Raasakan voimalaitos|Raasakka]], jotka kaikki sijaitsevat joen alajuoksulla Yli-Iin ja Iin kuntien alueella. Valtaosaltaan Iijoki virtaa siis vapaana. Ihminen on kuitenkin muokannut Iijoen uomaa myös yläjuoksultaan – kiinteänä osana Iijoen historiaan kuuluu uitto, joka joella lakkautettiin vasta vuonna 1988. Uiton aikana jokea on paikoin ruopattu syvemmäksi tukinjuoksun helpottamiseksi. Joen ominaispiirteisiin kuuluvat runsaat kevättulvat, koska joen valuma-alue on laaja ja kuuluu Suomen runsaslumisimpiin seutuihin.<br />
<br />
Iijoen rakentamisen aiheuttamien kalatalousvaikutusten kompensoimiseksi Pohjolan Voima ja alueen kalastuskunnat istuttavat Iijokisuulle vuosittain noin 300&nbsp;000 [[lohi|lohenpoikasta]], 28&nbsp;000 [[meritaimen]]enpoikasta, 10 miljoonaa vastakuoriutunutta ja miljoona yksivuotista [[siika]]a sekä 3 - 5 miljoonaa [[nahkiainen|nahkiaista]].<br />
<br />
== Muuta ==<br />
Kalle Päätalo on kirjoittanut tukinuitosta Iijoella kertovan 26-osaisen Iijoki-romaanisarjan. <br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.iijoki.fi Iijoen vesillä]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Iin luonto]]<br />
[[Luokka:Iijoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Kuusamon joet]]<br />
[[Luokka:Pudasjärven luonto]]<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Taivalkoski]]<br />
[[Luokka:Yli-Ii]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lavaj%C3%A4rvi_(Oulu)&diff=1637Lavajärvi (Oulu)2009-07-17T21:35:36Z<p>Kirjolohikäärme: /* Lähteet */</p>
<hr />
<div>'''Lavajärvi''' on [[Kiiminkijoen vesistöalue]]eseen kuuluva pinta-alaltaan noin 35 hehtaarin laajuinen [[järvi]] Vuoton kaupunginosassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Järvi sijaitsee lähellä Oulun ja Utajärven kunnanrajaa kunnan itäisimmässä kolkassa, noin 35 kilometrin päässä Ylikiimingin taajamasta. Järvi on Alavuoton kyläalueen ainoa järviallas, ja se laskee [[Kiiminkijoki|Kiiminkijokeen]] kapeaa Lavaojaa pitkin. Järvi on varsin kalaisa, ja se on edelleen suosittu kalastuspaikka. Pitkäniemessä sijaitsee eräkämppä saunoineen. <br />
<br />
==Nimen alkuperä==<br />
Järven ympäristössä on useita Lava-nimisiä paikkoja. Itse järven ja sen laskuojan lisäksi ympäristön paikannimistöön kuuluvat Lavajärvenkangas, kaksi Lavasuota, Iso Lavasuo sekä Lavaselkä. Lava-nimityksen alkuperä on riistanpyynti- ja säilytyslavoissa, makuulavoissa, heinäkasan alusissa tai lauttasilloissa. Alueelta on löydetty runsaasti viitteitä kaikista näistä yhteyksistä. Muistitiedon mukaan järven rannoilla on ollut useita niitty- ja kalasaunoja, joissa on ollut makuualuset eli lavat yöpymistä varten. Järvellä on tiettävästi myös kuljettu ja kalastettu lautoilta käsin.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* Assar Väänänen: Alavuoton asuttajia 1610–2000. Ylikiimingin kunta ja Kiiminkijoen opisto, 2001.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kiiminkijoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Oulun järvet]]<br />
[[Luokka:Vuotto]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lavaj%C3%A4rvi_(Oulu)&diff=1636Lavajärvi (Oulu)2009-07-17T21:35:07Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Lavajärvi''' on [[Kiiminkijoen vesistöalue]]eseen kuuluva pinta-alaltaan noin 35 hehtaarin laajuinen [[järvi]] Vuoton kaupunginosassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Järvi sijaitsee lähellä Oulun ja Utajärven kunnanrajaa kunnan itäisimmässä kolkassa, noin 35 kilometrin päässä Ylikiimingin taajamasta. Järvi on Alavuoton kyläalueen ainoa järviallas, ja se laskee [[Kiiminkijoki|Kiiminkijokeen]] kapeaa Lavaojaa pitkin. Järvi on varsin kalaisa, ja se on edelleen suosittu kalastuspaikka. Pitkäniemessä sijaitsee eräkämppä saunoineen. <br />
<br />
==Nimen alkuperä==<br />
Järven ympäristössä on useita Lava-nimisiä paikkoja. Itse järven ja sen laskuojan lisäksi ympäristön paikannimistöön kuuluvat Lavajärvenkangas, kaksi Lavasuota, Iso Lavasuo sekä Lavaselkä. Lava-nimityksen alkuperä on riistanpyynti- ja säilytyslavoissa, makuulavoissa, heinäkasan alusissa tai lauttasilloissa. Alueelta on löydetty runsaasti viitteitä kaikista näistä yhteyksistä. Muistitiedon mukaan järven rannoilla on ollut useita niitty- ja kalasaunoja, joissa on ollut makuualuset eli lavat yöpymistä varten. Järvellä on tiettävästi myös kuljettu ja kalastettu lautoilta käsin.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
*{{Kirjaviite | Tekijä=Assar Väänänen | Nimeke=Alavuoton asuttajia 1610–2000 | Sivu = | Selite= | Julkaisija= Ylikiimingin kunta ja Kiiminkijoen opisto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-97643-2-1}}<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kiiminkijoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Oulun järvet]]<br />
[[Luokka:Vuotto]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Veps%C3%A4njoki&diff=1635Vepsänjoki2009-07-17T21:32:45Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Vepsänjoki''', jota usein myös kutsutaan '''Horsmanjoeksi''', on valjastamaton, kapea ja mutkitteleva [[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] sivujoki, joka alkaa [[Vepsänjärvi|Vepsänjärvestä]] Oulun Vepsän kaupunginosasta. Siihen liittyy muun muassa [[Vähä-Vuotunki]]järvestä laskeva [[Heinäjoki (Oulu)|Heinäjoki]]. Joen pituus on hieman yli 15 kilometriä, ja se kuuluu [[Kiiminkijoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
Vepsänjoki virtaa Jokelan ja Karahkan kyliä sivuten idästä länteen, ja kääntyy pohjoiseen Horsman ampumaradan luona [[Iso Seluskanjärvi|Ison Seluskanjärven]] pohjoispuolella. Täällä siihen liittyy Seluskanjärvestä laskeva kapea laskujoki.<br />
<br />
Vepsänjoki laskee [[Kiiminkijoki|Kiiminkijokeen]] Vesalan kaupunginosassa länsipuolella. Loppuosaltaan Vepsänjoki muuttuu vuolaaksi, mutkittelevaksi [[Siltakoski|Siltakoskeksi]].<br />
<br />
Vepsänjokeen laskee useita pienempiä puroja ja ojia. Vesi on pääasiallisesti tummaa, suoperäistä vettä. Veden laatu on luokiteltu välttäväksi. [[Iso Seluskanjärvi|Ison Seluskanjärven]] kunnostustoimien yhteydessä on myös todettu, ettei Vepsänjoki kestä enää lisäkuormitusta. Nykyisin veden sameus ja partikkelipitoisuus aiheuttaa haittoja, sillä joesta ei voi ottaa sauna-, kastelu- eikä käyttövettä, ja runsas irtoaineksen määrä pilaa pyydykset.<br />
<br />
Leveimmillään joki on Horsman ja Siltakosken välisellä alueella, jossa joki muodostaa syviä ja pitkiä, jopa 50 metrin levyisiä suvantojaksoja. Joen keskimääräinen leveys on kuitenkin vain 4-5 metriä.<br />
<br />
Vepsänjoen loppuosuus on suosittu [[melonta]]kohde, sillä se tarjoaa sekä koski- että suvanto-osuuksia.<br />
<br />
[[Luokka:Kiiminkijoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Oulun luonto]]<br />
[[Luokka:Vepsä (Oulu)]]<br />
[[Luokka:Vesala]]<br />
[[Luokka:Ylikiiminki]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Nuorittajoki&diff=1634Nuorittajoki2009-07-17T21:30:21Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Nuorittajoki''' tai ''Nuorittanjoki'' on [[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] pisin sivuhaara Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärven ja Oulun kaupunkien alueella. <br />
<br />
==Joen kulku==<br />
Joki virtaa pääosin Hetekyläntien suuntaisena, ja yhtyy Kiiminkijokeen Ylikiimingin Jokikokossa. Joki kuuluu [[Kiiminkijoen vesistöalue]]eseen, ja sen valuma-alueen pinta-ala on 1&nbsp;136&nbsp;neliökilometri|km² ja järvisyys 2,2% Nuorittajoki alkaa Pudasjärven kunnan alueelta [[Ruottisenjärvi|Ruottisenjärvestä]], ja virtaa länteen kohti [[Perämeri|Perämerta]]. Joki on kapea ja paikoin syvä, ja siinä on useita koskipaikkoja. Tunnetuin näistä lienee [[Viinikoski]]. Nuorittajoen sivujokia ovat [[Piltuanjoki]] ja [[Jaalankajoki]] sekä [[Iso Olvasjärvi|Isosta Olvasjärvestä]] laskeva Olvasoja.<br />
<br />
==Ominaisuudet==<br />
Nuorittajoen valuma-alueesta kosteikkoja on 72%, joten se virtaa halki soiden ja turvetuotantoalueidenkin. Joen tilaa ja [[humus]]pitoisuutta tarkkaillaankin jatkuvasti. Nuorittajokeen on istutettu [[taimen]]ta sekä poikasina että aikuisina kaloina ja siinä on myös luontainen [[harjus]]kanta. Joen pyyntivahvuinen [[rapu]]kanta on säilynyt 1960-luvulta, jolloin ravustus joella aloitettiin. Joen varrella sijaitsevalla Keinäsperällä rapukanta oli elinvoimainen ainakin vuoteen 1999 saakka.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* Rehell S., Pellikka K., Virta P., Rantala L., Kauppinen V., Kilpeläinen T., Sandqvist, H. Ylitulkkila S. 2002. Oulun Vesi. Viinivaaran pohjavesihanke. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Kiiminkijoen Natura-arviointi. Raportti P01432. PSV-Maa ja Vesi. 61 s. [http://www.ouka.fi/vesi/Natura.pdf Raportti PDF-tiedostona](viitattu 7.8.2008)<br />
<br />
[[Luokka:Kiiminkijoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Nuoritta]]<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Oulun luonto]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lavaoja_(Oulu)&diff=1633Lavaoja (Oulu)2009-07-17T21:27:58Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Lavaoja''' on [[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] vesistöön kuuluva pieni joki Oulun Alavuotolla. Se laskee [[Lavajärvi (Oulu)|Lavajärvestä]] virraten ensin länteen ja sitten luoteeseen. Joki on varsinkin latvaosillaan [[puro]] ja laajenee vasta lähellä Kiiminkijokea, kun siihen yhtyy kaakosta Haaraoja. Joen pituus on kymmenisen kilometriä, Kiiminkijokeen se laskee Tuppuraisenahon tienoilla. Jokivarsi on asumaton, mutta kulkijoita ja tauon pitäjiäkin sen varrella lienee ollut. Yhden jokilompolon kohdalla on kartan mukaan muun muassa ''Persehuokonen'' -niminen paikka, jonne johtaa vanha polku Alavuoton suunnasta. Joen alkuosaa lähellä Lavajärveä on aikoinaan kaivettu useammaksi [[oja|lähtöojaksi]].<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kiiminkijoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tilanjoki_(Utaj%C3%A4rvi)&diff=1632Tilanjoki (Utajärvi)2009-07-17T21:26:20Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Tilanjoki''' on [[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] sivuhaara Pohjois-Pohjanmaalla Utajärven alueella. Se saa alkunsa [[Jorvasjärvi|Jorvasjärvestä]] ja laskee Kiiminkijokeen hieman Kurimosta ylävirtaan. Joen kokonaispituus on 12 kilometriä, putouskorkeus noin 15 metriä ja valuma-alueen pinta-ala 405 neliökilometriä.<br />
<br />
== Joen kulku ja jokimaisema ==<br />
Joki virtaa ensi Jorvasjärvestä lounaaseen, pääosan etelään ja lopuksi Kiiminginjoen lähellä kaakkoon. Joen varteen on helppo päästä jokea seurailevien metsäautoteiden takia, Koirakankaalle itään menevä metsäautotie ylittää joen sen keskivaiheilla Jokikynnäksen kankaan tienoilla. Joki on kapea ja koskipaikoista hyvin matala. Vesi on tummaa, joki virtaa useiden soiden ja rämeiden ohi, vaikka koskipaikat ovatkin kovaa kangasmaata.<br />
<br />
==Käyttö==<br />
Joki sopii [[urheilukalastus|kalastukseen]] ja [[melonta]]an. Joen yläosassa entisen Virtalan talon paikasta alaspäin on pitkä koskijakso, samoin alavirralla Tilankankaasta alaspäin. Keskijuoksu on suvantoa, mutta samalla erämaista ja asumatonta. Joessa on sekä [[taimen]]ta että [[harjus]]ta, samoin kuin [[ahven]]ta ja [[hauki|haukea]]. Varsinkin alajuoksulla on useita kesäasuntoja. <br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.kiiminkijoki.fi/index.php?241 Tilanjoki melontakohteena] (viitattu 27.1.2009)<br />
* [http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=72843&lan=sv Joen hydrologiaa (sivu 61)] (viitattu 27.1.2009)<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kiiminkijoen vesistö]]<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Utajärven luonto]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ahti&diff=1621Ahti2009-07-17T19:16:04Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>Kalevalamittaisessa suomalais-karjalaisessa kansanrunoudessa '''Ahti''' on rikkaaksi kuvattu soturihahmo, johon liittyy yleensä epiteetti "Saarelainen". Hän esiintyy muun muassa ''Ahdin ja Kyllikin runoksi'' tai ''Valaksi'' kutsutussa hajonneessa runossa, jota muun muassa Martti Haavio ja Matti Kuusi ovat yrittäneet rekonstruoida hajanaisten säetoisintojen perusteella. Kalevalaa koostaessaan Elias Lönnrot sulautti Ahti-runot osaksi Lemminkäinen|Lemminkäisen hahmoa.<br />
<br />
Kalastusloitsuissa esiintyvä "ahti", jolta anotaan kaloja, ei viittaa kalojen hallitsijaksi ymmärrettyyn olentoon. Sana tarkoittaa tässä yhteydessä alun perin aluetta, jolle pyydykset on laskettu.<br />
<br />
Ahdin ymmärtäminen Poseidonin tyyppiseksi merenjumalaksi on suhteellisen nuorta perua, eikä tällaisella hahmolla ole pohjaa suomalaisessa kansanrunoudessa tai uskomusperinteessä. Tämän käsityksen mukaisesti merestä kuitenkin käytetään joskus nimitystä "Ahdin valtakunta."<br />
<br />
==Ahti populaarikulttuurissa==<br />
*Suomalaisella metalliyhtyeellä Ensiferumilla on kappale nimeltä "Ahti". Se esiintyy levyllä Victory Songs.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomalaiset jumalat ja taruolennot]]<br />
[[Luokka:Kalevalan henkilöt]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Atrain&diff=1620Atrain2009-07-17T19:13:35Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Atrain''' on kalastusväline. Atrain on yleensä tehty tangosta jonka päässä on 1-5 piikkiä. Atrain on nähty [[Ahti|Ahdin]] ja Poseidonin käsissä.</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Troolikalastus&diff=1619Troolikalastus2009-07-17T19:12:42Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Troolikalastus''' on menetelmä kalastamista varten, jossa vedetään [[trooli]]a eli laahus[[nuotta]]a veden alla joko yksin tai [[paritroolaus|paritroolauksessa]].<br />
<br />
Kun käytetään kahta venettä ([[paritroolaus]]) veneiden välille vedetään vaijerit jotka toimittavat verkon vaakasuoran leviämisen. Kuitenkin yksintroolaus on tavallisempaa. Tässä ns. leijat (kutsutaan myös "troolinoviksi") toimittavat verkon vaakasuoran levittämisen. Leijoja on käytettävissä eri kokoisia ja muotoisia. <br />
<br />
Troolia voidaan vetää pohjassa tai pohjan tuntumassa ([[pohjatroolaus]]) tai kohotettuna vedessä ([[välivesitroolaus]]). Vetonopeus on yleensä 2,5-4,0 [[Solmu (nopeusyksikkö)|solmu]]a.<br />
<br />
Suomessa troolaus on tärkein [[silakka|silakan]] ja [[kilohaili|kilohailin]] kalastusmenetelmä. Troolia käytetään myös [[turska|turskan]] ja sisävesillä [[muikku|muikun]] kalastuksessa. <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalastus]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Trooli&diff=1618Trooli2009-07-17T19:11:28Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Trooli ''' eli '''laahus[[nuotta]]''' on ammattimaisen kalastuksen tärkeimpiä pyyntivälineitä. Trooli lasketaan kalastusaluksesta kaikuluotauksella etsittyyn kalaparveen, vedetään perässä ja kelataan koneellisesti takaisin laivaan. Saatu saalis jää troolin perän muodostamaan pussiin. Myös sisävesikalastuksessa käytetään nykyisin yleisesti troolia. Trooli on tehokkain parvikalojen, kuten [[silakka|silakan]], [[kilohaili]]n ja [[muikku|muikun]] pyynnissä. Troolaussyvyys on säädeltävissä kantavien pallojen ja vaijereiden pituuden avulla.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[troolaus]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Nuotta&diff=1617Nuotta2009-07-17T19:10:46Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Nuotta''' on useista [[verkko|verkoista]] rakennettu [[kalanpyydys]], jonka perään [[kalaparvi]] yritetään saartaa. Nuotta lasketaan yleensä [[vene]]estä ja se voidaan vetää veneeseen tai rantaan. [[Talvinuotta]]a vedetään jään alla. Suomessa tavallisimpia nuotalla kalastettavia kaloja ovat [[muikku]], [[silakka]], [[siika]] ja [[kuore]]. Erilaisia nuottatyyppejä ovat mm. [[rantanuotta]], [[talvinuotta]], [[selkänuotta]], [[muikkunuotta]], [[silakkanuotta]], [[kurenuotta]], [[kierrenuotta]] ja laahusnuotta eli [[trooli]].<br />
<br />
Vanhoista nuottapyydyksistä [[kulle|kulteet]] olivat muutaman metrin pituisia, tasaliinaisia virtanuottia, joilla pyydettiin [[lohi]]a ja [[siika|siikoja]], [[vata|vadat]] pikkunuottia, joita kaksi tai kolme<br />
henkeä veti kahlaten pitkin tyvenvesien rantoja ja poukamia. Niillä<br />
saatiin lähinnä pientä kalaa. ''Kuuritsa'' oli jalaksilla kulkeva, kolmen miehen vedettävä nuotta.<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4yn%C3%A4v%C3%A4&diff=1616Säynävä2009-07-17T19:09:19Z<p>Kirjolohikäärme: /* Aiheesta muualla */</p>
<hr />
<div>'''Säyne''' eli '''säynävä''' (säynäs, säynäjä) (''Leuciscus idus'') on särkikaloihin kuuluva kala. Se muistuttaa [[särki|särkeä]], mutta on isompi, pienempisuomuinen ja keltasilmäinen. Säyne on yleinen koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Säyne viihtyy suurissa, virtaavissa vesissä. Kesällä säyneet liikkuvat suurissa parvissa usein lähellä pintaa. Ne syövät monenlaisia pohjaeläimiä, varsinkin nilviäisiä. Säyneen kutuaika on keväällä noin kaksi viikkoa jäiden lähdön jälkeen.<br />
<br />
Säyne on suurikokoinen särkikalaksi: tavallisesti se kasvaa 40–50 cm pitkäksi ja painaa puolesta yli kahteen kiloon. Suurin Suomessa tavattu säyne painoi 5,2 kiloa. Vanhimmat säyneet ovat olleet yli 20-vuotta vanhoja.<br />
<br />
Säynettä voi pyydystää verkolla, mato-ongella tai heittouistimella (lippauistin ja pienet kalaa jäljittelevät uistimet toimivat hyvin), mutta myös [[rysä|rysiä]] ja pitkäsiimoja käytetään. Säyneen taloudellinen merkitys on hyvin pieni.<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/sayne/ RKTL Kala-atlas: Säyne]<br />
<br />
[[Luokka:Särkikalat]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=S%C3%A4yn%C3%A4v%C3%A4&diff=1615Säynävä2009-07-17T19:09:05Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Säyne''' eli '''säynävä''' (säynäs, säynäjä) (''Leuciscus idus'') on särkikaloihin kuuluva kala. Se muistuttaa [[särki|särkeä]], mutta on isompi, pienempisuomuinen ja keltasilmäinen. Säyne on yleinen koko Suomessa pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Säyne viihtyy suurissa, virtaavissa vesissä. Kesällä säyneet liikkuvat suurissa parvissa usein lähellä pintaa. Ne syövät monenlaisia pohjaeläimiä, varsinkin nilviäisiä. Säyneen kutuaika on keväällä noin kaksi viikkoa jäiden lähdön jälkeen.<br />
<br />
Säyne on suurikokoinen särkikalaksi: tavallisesti se kasvaa 40–50 cm pitkäksi ja painaa puolesta yli kahteen kiloon. Suurin Suomessa tavattu säyne painoi 5,2 kiloa. Vanhimmat säyneet ovat olleet yli 20-vuotta vanhoja.<br />
<br />
Säynettä voi pyydystää verkolla, mato-ongella tai heittouistimella (lippauistin ja pienet kalaa jäljittelevät uistimet toimivat hyvin), mutta myös [[rysä|rysiä]] ja pitkäsiimoja käytetään. Säyneen taloudellinen merkitys on hyvin pieni.<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*{{FishBase|Leuciscus|idus}}<br />
*[http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/sayne/ RKTL Kala-atlas: Säyne]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Särkikalat]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Troolaus&diff=1614Troolaus2009-07-17T19:07:58Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Troolikalastus''' on menetelmä kalastamista varten, jossa vedetään [[trooli]]a eli laahus[[nuotta]]a veden alla joko yksin tai [[paritroolaus|paritroolauksessa]].<br />
<br />
Kun käytetään kahta venettä ([[paritroolaus]]) veneiden välille vedetään vaijerit jotka toimittavat verkon vaakasuoran leviämisen. Kuitenkin yksintroolaus on tavallisempaa. Tässä ns. leijat (kutsutaan myös "troolinoviksi") toimittavat verkon vaakasuoran levittämisen. Leijoja on käytettävissä eri kokoisia ja muotoisia. <br />
<br />
Troolia voidaan vetää pohjassa tai pohjan tuntumassa ([[pohjatroolaus]]) tai kohotettuna vedessä ([[välivesitroolaus]]). Vetonopeus on yleensä 2,5-4,0 solmua.<br />
<br />
Suomessa troolaus on tärkein [[silakka|silakan]] ja [[kilohaili|kilohailin]] kalastusmenetelmä. Troolia käytetään myös [[turska|turskan]] ja sisävesillä [[muikku|muikun]] kalastuksessa. <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalastus]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ammattikalastus&diff=1613Ammattikalastus2009-07-17T19:07:00Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Kalastus''' on elinkeinoista vanhimpia. Kalaa pyydetään yleensä ihmisten ravinnoksi tai eläinten ravinnoksi. Kalastus voidaan jakaa ammattimaisesti suoritettavaan teollisuustuotantoon, kalankasvatukseen, vedenalaiseen kalastukseen, kalaöljyn tuotantoon, harrastus- ja urheilukalastukseen. Se voidaan jakaa vesistöalueen mukaan meri-, järvi- ja jokikalastukseen. Merikalastus on näistä tuottavin. [[Lohi]], [[tonnikala]], [[silli]] ja [[turska]] ovat sen tärkeimmät tuotteet. Jokikalastuksessa halutuimpia kaloja on [[Lohikalat|lohikalat]].<br />
<br />
== Kalastus maailmanlaajuisesti ==<br />
Tärkeimmät kalastettavat kalalajit maailmanlaajuisesti ovat [[lohi]] Alaskassa, Lofoottien [[turska]] ja Tyynen valtameren [[tonnikala]]. Kalastuksella tuotetaan 16 prosenttia maailman proteiinin tarpeesta. Kalastuksen maailman kokonaistuotanto oli 86 miljoonaa tonnia vuodessa vuonna 2000 (FAO 2002). Suurimmat valtiot maailman kalastustuotannossa olivat, järjestyksessä: Kiinan tasavalta (sis. Taiwanin,Hong Kongin), Peru, Japani, Yhdysvallat, Chile, Indonesia, Venäjä, Intia, Thaimaa, Norja ja Islanti. Nämä maat kalastavat enemmän kuin puolet maailman tuotannosta. Merkittävä osa 37,9 miljoonaa tonnia kalastetaan kalanviljelyalueilla.<br />
<br />
== Kalastus Itämerellä ==<br />
[[Itämeri|Itämeren]], [[Suomenlahti|Suomenlahden]] ja [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]]kalastus on Suomessa merikalastusta ja tärkeimpänä saaliskalana [[silakka]] ja vähemmässä määrin [[lohi]].<br />
Suomen sisävesin kalastuksen tärkeintä saaliskalaa on [[muikku]]. Perämeren rannikkovesistä (murtovedestä) saatavaa muikkua kutsutaan maivaksi eli merimuikuksi.<br />
<br />
Varsinaisista merikaloista pyydetään [[ammattikalastus|ammattimaisesti]] Suomessa siis [[troolaus|troolaamalla]] [[silakka]]a, verkoilla tai siimalla lohta, [[turska]]a ja [[kampela]]a.<br />
Sisäsaaristossa ja meren lahdissa yleinen saaliskala on [[hauki]] ja [[ahven]].<br />
Varsinainen jokikalastus on pääasiallisesti merestä nousevan merilohen, [[taimen]]en, [[siika|siian]] ja [[nahkiainen|nahkiaisen]] kalastusta. <br />
<br />
Suomen sisävesien taloudellisesti tärkeimpiä kaloja ovat [[muikku]], [[siika]], [[hauki]], [[ahven]], [[lahna]], [[kuha]], [[made]], [[säynävä]], [[kuore]], [[särki]], [[nieriä]] ja järvilohi. Sisävesikalastus Suomessa on melkein yksinomaan kotitarvekalastusta, [[ammattikalastus|ammattina]] sitä harjoitetaan vain paikoitellen suurimmissa järvissä. <br />
<br />
Suomen kalastustuotteisiin voidaan laskea myös [[jokirapu|rapu]].<br />
<br />
==Pyydykset ja pyyntitavat==<br />
Kalastustavat voidaan jakaa [[iskukalastus|isku-]], pisto-, silmukka-, saarto-, sulku- [[troolikalastus|trooli-]] ja [[Kalaverkko|verkkokalastukseen]]. ''Iskukalastusta'' (kolkka- eli nuijakalastus) harjoitetaan ohuilla, lumettomilla syysjäillä.<br />
<br />
''Pistokalastukseen'' luetaan atrain-, koukku- ja ammuntapyynti. [[Atrain|Atraimet]] ovat joko pisto- tai lyöntiatraimia, joihin<br />
viimeksi mainittuihin voidaan lukea<br />
kalakirves. Koukku, jonka teräpuoli on<br />
vä'ällä ja varsipuoli langan<br />
kiinnittämistä varten lehdellä tai silmuksella<br />
varustettu, kiinnitetään kannatuslankaan, joka usein petokalan<br />
hampaiden varalta on lehty emälankaa<br />
vahvemmaksi perukkeeksi. [[Uistin|Viehe]]eksi sanotaan<br />
sitä koukun kiinteää osaa, joka<br />
kiillollaan tai värillään houkuttelee kalaa.<br />
Onkipyydyksiä, joiden pääosia ovat [[onki]]<br />
(= koukku), siima ja vapa, on<br />
monenlaisia: matala-, syvä- (pohja-), perho-,<br />
talvionkia ym. Uistelemiseksi sanotaan<br />
vieheellä varustetun koukun soutamista.<br />
Itseottavia koukkupyydyksiä ovat<br />
erilaiset pitkäsiimapyydykset.<br />
<br />
Saartokalastusta on [[haavi|haavi-]] ja<br />
[[nuotta]]pyynti. Haavia käytetään, paitsi<br />
apuneuvona eräitä pyydyksiä kokiessa,<br />
myöskin itsenäisenä kalastimena esimerkiksi<br />
siian ja kuoreen pyynnissä virroissa.<br />
Varretonta, nuoralla suoraan nostettavaa<br />
haavia, liippiä, käytetään sisämaan järvillä<br />
onkirisuilta eli turoilta kalastettaessa.<br />
Nuottapyydyksistä kulteet ovat muutaman<br />
metrin pituisia, tasaliinaisia virtanuottia,<br />
joilla pyydetään [[lohi]]a ja [[siika|siikoja]], vadat<br />
pikkunuottia, joita kaksi tai kolme<br />
henkeä kahlaten vetää pitkin<br />
tyvenvesien rantoja ja poukamia. Niillä<br />
saadaan lähinnä pientä kalaa. ''Kuuritsa'' on<br />
jalaksilla kulkeva, kolmen miehen<br />
vedettävä [[nuotta]]. Suuri nuotta on<br />
havaspussi eli -povi, jolla myötävirtaan vetäen<br />
pyydetään [[lohi|lohta]] ja [[siika]]a. Kierrenuotat,<br />
jotka ovat suuria, ovat siitä erityisiä,<br />
että povi, jos sellainen on olemassa, on<br />
toisessa siulassa. Ne poiketaan yhdestä<br />
veneestä renkaan muotoon, ja niillä<br />
pyydetään lähinnä [[siika]]a ja [[lohi|lohta]].<br />
Keskipoviset nuotat ovat kooltaan hyvin<br />
vaihtelevia. Niitä vedetään sekä avoveden<br />
aikana että talvella jään alla. Pintaan<br />
noussutta muikkua pyydetään kesäisin<br />
kohonuotalla, johon kannattimia on<br />
pantu niin paljon, että pyydys pysyy<br />
pinnalla.<br />
<br />
''Sulkukalastuksen'' välineet<br />
voidaan tarkoituksensa mukaan jakaa<br />
kahteen lajiin: vangitseviin osiin eli itse<br />
pyydyksiin ja johtoaitoihin eli patoihin.<br />
Erityisiä pyydyksiä ovat muun muassa ''lanat''<br />
(suiput, ruonit, potkut), jotka asetetaan suu<br />
vastavirtaan, ''katiskat'' (kierre- tai<br />
herttakatiskat), aiemmin päreistä tai säleistä lyötyjä<br />
aitauksia, nykyään useimmin metallilangasta rakennettuja pyydyksiä, joilla tyvenestä vedestä<br />
pyydetään pääasiallisesti kutukalaa, ''merrat'',<br />
joita rakennusaineensa mukaan sanotaan<br />
vitsa-, päre- tai rihmamerroiksi, sekä<br />
''rysät'', joissa saattaa olla useampia<br />
nieluja ja johdeaidat. Näistä suuret,<br />
osaltaan yli 1,5 m:n korkuiset meressä<br />
käytetyt ovat ns. isorysiä.<br />
Sulkukalastimiin johtavat seinät eli padot ovat<br />
varsin monenlaisia, kivistä, risuista,<br />
seipäistä, verkosta ym. rakennettuja.<br />
Siihen nähden, taittaako pato koko joen vai osan<br />
joesta, sanotaan sitä poikki- tai<br />
korva- eli rantapadoksi.<br />
<br />
''[[Kalaverkko]]kin'' on tavallaan pato, mutta<br />
vangitsee itse kalan ilman erityisiä pyydyksiä.<br />
Verkot ovat erilaisia aina sen mukaan,<br />
mitä kalaa niillä pyydetään. Riimuverkossa on ainakin kaksi havasta: tiheämpi,<br />
jonka kala tarttuessaan painaa pussille<br />
harvemman silmään.<br />
<br />
==Ammattikalastus Suomessa==<br />
<br />
Ammattikalastusta harjoittaa Suomessa noin 1500 ammattikalastajaa, joista päätoimisia on vain noin 200. Merialueella ammattikalastajia on noin 1300 ja sisävesillä 200. Kalastusmuotoja on useita, kuten [[troolaus]], [[verkkokalastus]] ja [[siimakalastus]]. Ammattikalastajat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään. [[Rannikkokalastaja]]t, [[sisävesikalastaja]]t ja [[avomerikalastaja]]t. Merialueilla on Suomalaisilla ammattikalastajilla käytössä 3900 [[troolari|kalastusalusta]], niistä vain 54 kappaletta on yli 21 metriä pitkiä. Viime aikoina [[EU]] on rahoittanut alusten romuttamista.<br />
<br />
[[lohi|Lohen]] ammattimainen kalastus [[ajoverkko|ajoverkoilla]] päättyi vuonna 2007, Euroopan unionin päätöksestä suojella [[Pyöriäiset|pyöriäistä]].<br />
<br />
Suomen tärkeimmät saaliskalat ovat [[silakka]], [[siika]], [[lohi]], [[kuha]], [[turska]], [[kilohaili]] ja [[ahven]]. Sisävesien tärkein saaliskala on [[muikku]]. Suomen ammattikalastuksen vuosittainen kokonaissaalis on 120 miljoonaa kiloa ja saaliin arvo on 33 miljoonaa euroa.<br />
<br />
Kalastusmatkailu voidaan käsittää osaksi kalastuselinkeinoa. Erityisesti kalastusopastoiminta on tärkeä ja kasvava elinkeino. Kun kalastusmatkailussa huomioidaan myös vuokramökit, joiden asiakaskuntana ovat urheilu- ja vapaa-ajankalastajat, on kalastusmatkailu perinteistä ammattikalastusta merkittävämpi tapa hyödyntää luontoa ja kalakantoja. Kalastusmatkailu on merkittävä tulonlähde myös niiden paikkakuntien muulle elinkeinotoiminnalle, joissa on urheilu- ja vapaa-ajan kalastuskohteita. Hyötyjinä ovat mm. elintarvikeliikkeet, huoltoasemat ja muut matkailukohteet sekä käsityöyritykset.<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.ahven.net Kalatalouden keskusliitto]<br />
*[http://www.sakl.fi Suomen ammattikalastajaliitto]<br />
<br />
[[Luokka:Kalastus|*]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pintaverkko&diff=1612Pintaverkko2009-07-17T19:04:42Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Pintaverkko''' on kalaverkko, joka nimensä mukaisesti on asetettu pyytämään kohojen kannattelemana pintavedestä tai kohonarujen mitan verran riippuvana vähän syvempää "välivedestä". Pintaverkon yleisintä käyttöä lienee kesäaikainen [[muikku|muikun]] pyynti syvänteiden päältä selkävesiltä, jonne muikkuparvet nousevat yöaikaan pintavesiin liikehtimään ja ruokailemaan.<br />
<br />
Saman mittaiset kohonarut sidotaan verkon yläpaulaan muutamin metrin välein (5–6 m) ja yleisesti kytketään useampia verkkoja peräkkäin samaan verkkojataan. Mainittavana etuna on pintaverkon säilyminen vapaana pohjan risuista eikä verkkoon myöskään ole kiusaksi tunkemassa pohjan rajassa asustavat kiisket ja pikkuahvenet.<br />
<br />
[[Ammattikalastus|Ammattikalastajat]] Suomessa käyttävät pintaverkkoja lähinnä [[lohi|lohen]] ja [[siika|siian]] kalastukseen. Ammattikalastajat kutsuvat verkkojatoja lenkeiksi, jossa on kymmeniä verkkoja yhdessä. Jokaisen lenkin päässä on tutkaheijastimella ja lippukankaalla varustetut alumiinista tai lasikuidusta valmistetut merkkiliput. Esimerkiksi lohen pyynnissä tällaisia lenkkejä käytetään normaalisti 20-30 kappaletta, eli lippuja tarvitaan 40-60. <br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ajoverkko&diff=1611Ajoverkko2009-07-17T19:04:07Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Ajoverkko''' on virran mukana ajelehtiva pyydys, tavallisesti [[pintaverkko]] tai siima ([[pitkäsiima]]). <br />
<br />
[[Tonnikala]]a kalastetaan perinteisesti kilometrien pituisilla ajoverkoilla. Luonnonsuojelijat vastustavat tätä, koska verkkoon takertuu myös [[delfiinit|delfiinejä]], [[pyöriäinen|pyöriäisiä]], kilpikonnia ja muita uhanalaisia vesieläimiä. <br />
<br />
[[Lohi|Lohen]] ajoverkkokalastus herättää Suomessa voimakkaita tunteita; jokilohen perinteiset kalastajat sanovat Ahvenanmaalla tehtävän ajoverkkokalastuksen pienentävän lohikantoja liikaa. Lohen ajoverkkokalastus päättyi vuonna 2007. Päätös johtui osaltaan myös Euroopan unionin päätöksestä suojella [[pyöriäinen|pyöriäistä]], jota kuitenkin on tavattu Itämerellä vain satunnaisia yksilöitä.<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://maailmansuurinapaja.blogspot.com/ Maailman suurin apaja] Ajoverkkokalastusta Beringinmerellä.<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalaverkko&diff=1610Kalaverkko2009-07-17T19:03:07Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Verkko''' on [[kalastus|kalastuksessa]] pyyntiväline, joka koostuu yhteenpunotuista langoista siten, että verkkoon muodostuu ns. verkon silmiä. Verkko on mattomainen silmäverkko. <br />
<br />
Passiivisesti kalastavassa verkossa kala ui huomaamattaan verkonsilmään ja jää kiinni. Verkonsilmän koolla ja muodolla voidaan valita, millaisia ja minkäkokoisia kaloja halutaan saaliiksi. Verkko merkitään veteen kelluvilla merkeillä, jotta vesilläliikkujat osaavat varoa verkkoa ja kalastaja voi itse [[kokeminen (kalastus)|kokea]] (=nostaa) verkot vedestä.<br />
<br />
Riimuverkossa on normaali verkko madallettu kahdella isosilmäisellä (somuväli useimmiten 300 mm) riimulla. Riimuverkolla pyydetään isoa [[lahna]]a ja isoa [[hauki|haukea]], joita ei normaalin verkon silmään sovi. Kala ui riimun läpi, jolloin normaali verkko painuu toisen riimun läpi muodostaen pussin, johon kala jää vangiksi.<br />
<br />
Aikaisemmin verkot kudottiin käsin. Nykyään verkon liina tehdään koneellisesti ja verkko voidaan [[paula|pauloittaa]] joko käsin tai koneellisesti. Verkon kudonnassa, paikkaamisessa ja pauloittamisessa käytetään litteää neulaa, josta käytetään nimitystä ''käpy''. Aikaisemmin kävyt valmistettiin puusta, mutta nykyään ne tehdään yleensä muovista.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Ajoverkko]]<br />
* [[Pintaverkko]]<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalaverkko&diff=1609Kalaverkko2009-07-17T19:02:49Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Verkko''' on [[kalastus|kalastuksessa]] pyyntiväline, joka koostuu yhteenpunotuista langoista siten, että verkkoon muodostuu ns. verkon silmiä. Verkko on mattomainen silmäverkko. <br />
<br />
Passiivisesti kalastavassa verkossa kala ui huomaamattaan verkonsilmään ja jää kiinni. Verkonsilmän koolla ja muodolla voidaan valita, millaisia ja minkäkokoisia kaloja halutaan saaliiksi. Verkko merkitään veteen kelluvilla merkeillä, jotta vesilläliikkujat osaavat varoa verkkoa ja kalastaja voi itse [[kokeminen (kalastus)|kokea]] (=nostaa) verkot vedestä.<br />
<br />
Riimuverkossa on normaali verkko madallettu kahdella isosilmäisellä (somuväli useimmiten 300 mm) riimulla. Riimuverkolla pyydetään isoa [[lahna]]a ja isoa [[hauki|haukea]], joita ei normaalin verkon silmään sovi. Kala ui riimun läpi, jolloin normaali verkko painuu toisen riimun läpi muodostaen pussin, johon kala jää vangiksi.<br />
<br />
Aikaisemmin verkot kudottiin käsin. Nykyään verkon liina tehdään koneellisesti ja verkko voidaan [[paula|pauloittaa]] joko käsin tai koneellisesti. Verkon kudonnassa, paikkaamisessa ja pauloittamisessa käytetään litteää neulaa, josta käytetään nimitystä ''käpy''. Aikaisemmin kävyt valmistettiin [[puu]]sta, mutta nykyään ne tehdään yleensä [[muovi]]sta.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Ajoverkko]]<br />
* [[Pintaverkko]]<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Katiska&diff=1608Katiska2009-07-17T19:01:33Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Katiska''' on yksi vanhimmista pyydyksistä, kalastusväline, joka tehdään yleensä nykyään rautalankaverkosta. Aiemmin materiaalina oli puusäleet eli liisteet ja havut.<br />
<br />
Liistekatiska eli sälekatiska eli kartiska tehtiin petäjästä pintapuusta kiskotuista liisteistä. Näistä noin 1 senttimetrin paksuisista ja 3 senttimetriä leveistä säleistä lyötiin pohjaan pyöreähkö pesä ja sen nieluun rannasta johtava aita. Liisteet sidottiin toisiinsa koivuvitsaksin. Liisteiden väli oli 25 millimetriä ja siteiden väli 150 millimetriä. Liistekatiska ulottui veden yläpuolelle noin puoli metriä ja kalat poimittiin sieltä lippoamalla (haaviamalla). Pesän malleja oli useita ja lokeroitakin saattoi olla useampia. Aita tehtiin usein havuista. Pyydyksen pystytys aloitettiin kevätjäiltä ja kevään kutukalat olivat pääsaalis.<br />
<br />
Nykyisin katiskat tehdään paksusta rautalangasta ja rautalankaverkoista. Tällainen katiska upotetaan kalastuksessa vesistön (järven tai lammen) pohjaan nielu yleensä rantaan päin. Katiskassa on myötäsukainen nielu, josta kalat uivat helposti sisälle, mutta vain onnekkaimmat sattumalta osuvat uimaan takaisin ja vapauteen. Muut katiskaan joutuneet ovatkin sitten katiskan kokijan saalista. Katiskaan on kiinnitetty naru, jonka toiseen päähän on sidottu pinnalla kelluva merkki, tupuri eli kuppu. Tupurin avulla katiska löydetään ja narusta nostetaan ylös kokemista varten.<br />
<br />
Katiskaa veteen laskiessa on syytä varmistua, että naru on riittävän pitkä ja tupuri yltää pintaan asti. Muussa tapauksessa katiska kadotetaan, sillä katiska kyllä vetää tyhjän muovigallonankin upoksiin. Ylimääräistäkään pituutta narussa ei saisi olla, sillä ohiajava moottorivene saa kelluvan narun helposti potkuriinsa. <br />
<br />
Kapean nielun kautta ei kannata yrittää ottaa kaloja koska se hentorakenteisena menettää helposti kuosinsa ja samalla katiska pyytävyytensä. Katiskassa onkin suljettava pieni luukku, jonka kautta kalat varistellaan ulos katiskasta. Nielun kautta kaloja ei saa varistelemallakaan pois.<br />
<br />
<br />
== Lähdeteoksia ==<br />
Tapiola, suuri suomalainen eräkirja, <br />
Katiskapyynnin ABC, Kalatalouden Keskusliitto. Toimittaja: Markku Myllylä<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Rysä]]<br />
*[[Merta]]<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Rys%C3%A4&diff=1607Rysä2009-07-17T19:00:48Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Rysä''' on [[katiska]]n sukua oleva kalanpyydys joka tunnetaan oleen käytössä jo 1500-luvulla. Rysän malli on pysynyt perinteisenä vuosisadasta toiseen. Rysässä oli alun perin puiset kaaret, eli vanteet. Näiden vanteiden ympärille pingotettiin verkko. Rysässä on vaihteleva määrä nieluja ja myös malli on vaihdellut kalastusolosuhteiden mukaan. Ns. Isorysien suuaukko, uloin vanne oli yli kaksi metriä, pienemmät rysät ovat yleensä n metrin vanteella varustettuja. Kalastuslaki rajoittaa vanteen koon 1,5 metriin järvikalastuksessa. Mittaan on haettu paikallisia poikkeuslupia esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvellä muikunpyyntiin. Merialuella rysien korkeutta ei ole rajattu.<br />
<br />
Rysiä käytettiin yleensä patorakennelmien yhteydessä. Suuaukko kiinnitetään pohjaan pystyseipäillä. Isorysä on Kustaa Vilkunan mukaan suomalainen kalastusneuvo, alkuaan Pohjanlahden rannikolta, Oulun ja Kemin alueelta.<br />
<br />
Sisävesien rysät voidaan jakaa kahteen ryhmään, pienemmät luokki- eli vemmelrysät, sekä isommat ns potkurysät, potku, eli siipi on suuaukosta lähtevä verkkoaita, joka ohjaa kalat rysään. Hauen ja mateen pyyntiin käytetään luokkisrysiä, samoin joissa nousukalojen pyyntiin. Suomukalojen pyynnissä käytetään potkurysiä. Erikoisemmat pystyrysät mateiden pyyntiin ja pienet ankeriasrysät lisäävät rysätyyppien määrää. Merellä silakanpyynnissä käytetään ns paunetti, eli avorysää, jonka avoimeen peräosaan mahtuu suurikin saalis ehjänä. Laxfälla on Merenkurkun alueella käyttöönotettu avorysä lohenpyyntiin.<br />
<br />
Paras rysäkalastuksen aika on viileiden vesien aikaan alkukesästä. Myöhemmin vesien lämmettyä rysät likaantuvat, ja saalismäärät laskevat.<br />
<br />
Rysäpyynti ei vahingoita kaloja ja rysästä on helppo päästää alimittaiset kalat takaisin kasvamaan.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
Tapiola, suuri suomalainen eräkirja<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Katiska]]<br />
*[[Merta]]<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merta&diff=1606Merta2009-07-17T19:00:04Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Merta''' on kalastuspyydys, jota käytetään sekä kalojen että [[rapu]]jen pyyntiin. Se on nykyisin yleensä muovisen, kankaisen tai metallisen verkon muodostama kori, jonka muoto pyrkii ohjaamaan ravut tai kalat sisään niin että ne eivät löydä enää ulos. Aiemmin rapumertoja tehtiin myös päreistä ja oksista. <br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.nipponverkko.fi/heinakuu_merta.html Neljä erilaista myynnissä oleva mallia]<br />
*[http://www.ahven.net/kuvapankki/selaaKuvia3.php?TiedostoNimi=030b15.jpg&Kuvanro=789 Vanhoja rapumertoja museossa] <br />
*[http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/FA15E09B939AEBD7C22564F100469565?opendocument&ryhma=2 Ravustusohjeita - finfood.fi]<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Rysä]]<br />
*[[Katiska]]<br />
<br />
[[Luokka:Kalastusvälineet]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kukkolankoski&diff=1605Kukkolankoski2009-07-17T18:59:19Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Kukkolankoski''' on [[Tornionjoki|Tornionjoen]] kuuluisin ja Suomen ja samalla koko Pohjois-Euroopan suurin valjastamaton [[koski]], joka sijaitsee Torniossa, Kukkolan kylässä, noin 14 kilometriä Tornion keskustasta pohjoiseen. Koski on 3&nbsp;500 metriä pitkä ja kosken putoamiskorkeus on jopa 13,5 metriä. Kukkolankoski tuottaa noin 43&nbsp;000 hevosvoimaa.<br />
<br />
Kylän tärkeä elinkeino ennen aikaan oli kalastus. On arveltu, että siian lippoaminen on aloitettu jo 1200-luvulla, kun kosken rantoja alettiin asuttaa. Kalastusoikeudet oli jaettu ja jaetaan edelleen maanomistuksen perusteella taloittain. Kukkolassa kehittyi oma [[Siika|siian]] pyyntitekniikka, ns. [[lippoaminen]]. <br />
<br />
Kesä on siian lippouksen aikaa ja pyyntöoikeudet omistavat talot jakavat siikasaaliin joka ilta. Siiasta valmistettu [[varrassiika]] on Kukkolankosken oma herkku. Kosken rannalla olevissa aitoissa voi seurata käsitöiden valmistusta ja korkeatasoista hopean taontaa. Syksy on pyhitetty koskella [[nahkiainen|nahkiaisen]] pyynnille. Kun illat pimenevät, nahkiaiset ilmestyvät koskeen. Niitä pyydetään [[merta|merroilla]] kivien välistä. Talvella koskesta pyydetään [[made]]tta eli matikkaa. Talviöinä, kun koski höyryää kylmyydessä, mateet alkavat liikkua. Niitäkin pyydetään merroilla. Kun matikan pyynti päättyy huhtikuun puolessa välissä, koskelle tulee rauhallinen kevätkausi. Sitä kestää toukokuun loppupuolelle, jolloin siian lippoaminen aloitetaan jälleen.<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* [http://www.kukkolankoski.fi/ Www.kukkolankoski.fi]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kosket]]<br />
[[Luokka:Tornion luonto]]<br />
[[Luokka:Tornionlaakso]]<br />
[[Luokka:Tornionjoen vesistö]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tornionjoki&diff=1604Tornionjoki2009-07-17T18:57:17Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Tornionjoki''' (meänkieleksi ''Tornionväylä'') on 510 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksu Ruotsin Pajalan kunnan eteläpuolelta alkaen on samalla Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja vuoden 1809 Haminan rauhasta lähtien. Tällöin Tornionlaakson alun perin kokonaan suomenkielinen väestö jaettiin keinotekoisesti kahteen valtioon. Rajalinja on määritelty kulkemaan joen syvintä uomaa myöten, joten se voi välillä kulkea lähempänä Suomen rantaa, välillä lähempänä Ruotsin puolta. Tästä poiketen kuitenkin Suensaari, jossa Tornion keskusta sijaitsee, kuuluu Suomelle, vaikka se sijaitseekin Tornionjoen länsipuolella ja paikoitellen vain kapea vesiväylä erottaa sen Ruotsin puoleisesta manteresta. <br />
<br />
Tornionjoki alkaa [[Torniojärvi|Torniojärvestä]], Kiirunan kunnasta Ruotsista ja laskee Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla. Tornionjoen sivujokia ovat [[Lainiojoki]], [[Muonionjoki]], [[Tengeliönjoki]] ja [[Könkämäeno]]. Yli puolet Tornionjoen yläjuoksun vedestä virtaa Pajalan Junosuvannosta noin 50 kilometriä pitkää [[Tärännönjoki|Tärännönjokea]] pitkin [[Kainuunjoki|Kainuunväylään eli Kalixjokeen]]. Ilmiötä kutsutaan bifurkaatioksi ja Tornion-Kalix-joen bifurkaatio onkin maailman toiseksi suurin.<br />
<br />
Tornionjoki on tunnettu myös runsaana lohijokena. Se on myös Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki. Paikalliset käyttävät siitä nimitystä ''Väylä''. Tornionjoki on merkittävä tekijä Tornionlaakson kulttuurissa. Kahteen valtakuntaan jakautuvassa jokilaaksossa joesta on varsinkin viime aikoina pyritty tekemään yhdistävää, ei erottavaa tekijää. Tosin pitkään jatkuneen ruotsalaistamispolitiikan vuoksi joen länsipuolen asukkaiden kieli on pääosin vaihtunut suomesta ruotsiksi.<br />
<br />
Tornionjoen kuuluisia koskia ovat muun muassa [[Kukkolankoski]], Matkakoski, Vuennonkoski, Korpikoski, Valkeakoski.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Ruotsin joet]]<br />
[[Luokka:Tornionjoen vesistö|*]]<br />
[[Luokka:Tornionlaakso]]</div>Kirjolohikäärmehttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tornionjoki&diff=1603Tornionjoki2009-07-17T18:56:43Z<p>Kirjolohikäärme: </p>
<hr />
<div>'''Tornionjoki''' (meänkieleksi ''Tornionväylä'') on 510 kilometriä pitkä joki, jonka alajuoksu Ruotsin Pajalan kunnan eteläpuolelta alkaen on samalla Suomen ja Ruotsin välinen valtakunnanraja vuoden 1809 Haminan rauhasta lähtien. Tällöin Tornionlaakson alun perin kokonaan suomenkielinen väestö jaettiin keinotekoisesti kahteen valtioon. Rajalinja on määritelty kulkemaan joen syvintä uomaa myöten, joten se voi välillä kulkea lähempänä Suomen rantaa, välillä lähempänä Ruotsin puolta. Tästä poiketen kuitenkin Suensaari, jossa Tornion keskusta sijaitsee, kuuluu Suomelle, vaikka se sijaitseekin Tornionjoen länsipuolella ja paikoitellen vain kapea vesiväylä erottaa sen Ruotsin puoleisesta manteresta. <br />
<br />
Tornionjoki alkaa [[Torniojärvi|Torniojärvestä]], Kiirunan kunnasta Ruotsista ja laskee Perämereen Tornion ja Haaparannan rajalla. Tornionjoen sivujokia ovat [[Lainiojoki]], [[Muonionjoki]], [[Tengeliönjoki]] ja [[Könkämäeno]]. Yli puolet Tornionjoen yläjuoksun vedestä virtaa [[Pajala]]n Junosuvannosta noin 50 kilometriä pitkää [[Tärännönjoki|Tärännönjokea]] pitkin [[Kainuunjoki|Kainuunväylään eli Kalixjokeen]]. Ilmiötä kutsutaan bifurkaatioksi ja Tornion-Kalix-joen bifurkaatio onkin maailman toiseksi suurin.<br />
<br />
Tornionjoki on tunnettu myös runsaana lohijokena. Se on myös Euroopan pisin vapaana virtaava, valjastamaton joki. Paikalliset käyttävät siitä nimitystä ''Väylä''. Tornionjoki on merkittävä tekijä Tornionlaakson kulttuurissa. Kahteen valtakuntaan jakautuvassa jokilaaksossa joesta on varsinkin viime aikoina pyritty tekemään yhdistävää, ei erottavaa tekijää. Tosin pitkään jatkuneen ruotsalaistamispolitiikan vuoksi joen länsipuolen asukkaiden kieli on pääosin vaihtunut suomesta ruotsiksi.<br />
<br />
Tornionjoen kuuluisia koskia ovat muun muassa [[Kukkolankoski]], Matkakoski, Vuennonkoski, Korpikoski, Valkeakoski.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]<br />
[[Luokka:Ruotsin joet]]<br />
[[Luokka:Tornionjoen vesistö|*]]<br />
[[Luokka:Tornionlaakso]]</div>Kirjolohikäärme