http://kalassa.net/kalapedia/api.php?action=feedcontributions&user=Hoksaahven&feedformat=atomkalapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T08:38:26ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.35.0http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Uveavanto&diff=14887Uveavanto2011-01-21T21:00:18Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Avonainen Uveavanto.jpg|thumb|300px|Avonainen uveavanto]]<br />
<br />
'''Uveavantoja''' syntyy useimmiten keskitalvella tai myöhemmin, jolloin lumen massa kasvaa riittävän suureksi. Kun [[avanto]] on syntynyt ja vettä virrannut jään päälle tarpeeksi, vesi ja lumi jäätyvät kohvajääksi teräsjään päälle. Veden virtaus avannosta tyrehtyy ja avanto jäätyy umpeen. Uusi tuisku voi peittää tällaisen avannon, jolloin se on vaarallinen jäällä liikkujalle.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Uveavantoja tapaa useimmin suojaisilta ja pienehköiltä metsäjärviltä, koska niillä lumi sataa tasaisesti eikä teräsjää kasva kovin paksuksi. Sen sijaan suurten järvien ulapoilla uveavannot ovat harvinaisempia, koska tuuli puhaltaa lumen vähiin ja teräsjää pääsee muodostumaan paksuksi.<br />
<br />
Uveavannot ovat kohtia, josta auringon valo pääsee veteen. Valoisien avantojen houkuttelemana monet vesieliöt kerääntyvät niiden lähettyville. Tämä puolestaan saa ravintoa etsivät kalat uteliaiksi ja asettumaan avantojen tuntumaan. Pilkkijät eivät yleensä jätä kokeilematta uveavannon suomaa yllätysmahdollisuutta.<br />
<br />
Keväällä ennen jään lähtöä jään paksuus on niin suuri, että jäälle lumesta sulava vesi virtaa jään alle jäässä olevista rei'istä. Kyseessä on tällöin tavallaan "käänteinen uveavanto".<ref name= Kalassa.net>http://www.kalassa.net/keskustelut/index.php?topic=24608.0</ref><br />
[[Tiedosto:Umpeenjäätynyt uveavanto.jpg|thumb|300px|Umpeenjäätynyt uveavanto]]<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
[[luokka:pilkintä]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Palvoo_saatanaa&diff=14506Palvoo saatanaa2011-01-05T18:33:05Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Kiiski<br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva =kiiski.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti =<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| yläkunta = <br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''<br />
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''<br />
| alalahko = ''Percoidei''<br />
| heimo =[[Ahvenet]] ''Percidae''<br />
| suku = ''Gymnocephalus''<br />
| laji = ''cernuus'' <br />
| kaksiosainen = Gymnocephalus cernuus<br />
| kaksiosainen_auktori = ([[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758)<br />
| wikispecies =Gymnocephalus cernuus<br />
| commons = Gymnocephalus cernuus<br />
}}<br />
<br />
'''Kiiski''' (''Gymnocephalus cernuus'') on pieni kala, jota esiintyy runsaslukuisena lähes koko Suomessa. Se muistuttaa ulkonäöltään hieman [[kuha]]a tai [[ahven]]ta, mutta eroaa näistä värityksen ja yhteen kasvaneiden selkäevien perusteella. Kiiski on ahvenkaloistamme pienin, sillä se kasvaa yleensä korkeintaan 15 senttimetrin pituiseksi ja painaa korkeintaan 40 grammaa. Kiisken piikikkään pään alaosassa on liman täyttämiä kuoppia ja sen ihoa peittää voimakas limakerros. Suomenennätys kiiski saatiin Kemijoesta vuonna 2002 ja sillä oli painoa 285 grammaa. Päivisin kiiski makaa pohjalla tai piilossa kolossaan. Pimeän tultua kiiski lähtee etsimään ravintoa. Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta "vastarannan kiiski" tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.<br />
<br />
== Ulkonäkö ==<br />
<br />
Väriltään kiiski on harmaan vihreä tai ruskehtava, vatsapuolelta vaalea. Selässä ja kyljissä on tummia laikkuja, mutta kiiskellä ei ole selviä raitoja näkyvissä kuten ahvenilla ja toisinaan nuorilla kuhilla. Silmät ovat suurehkot ja niiden avulla se näkee mainiosti hämärässä. Pää on suuri muuhun ruumiiseen nähden suuri. Selkäpuolella on kaksi selkäevää. Ne ovat piikkisiä ja ne ovat kasvaneet yhteen. Kiiskellä on myös kiduskansissa piikkejä.<br />
<br />
== Levinneisyys ==<br />
<br />
Kiisken levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa ja Aasian pohjoisosat. Kiiski puuttuu Pyreneitten ja Apenniinien niemimaalta sekä Skotlannista. Norjassa kiiskeä tavataan maan eteläosien sisävesissä. Suomessa kiiski elää runsaslukuisena hyvin monenlaisissa vesissä. Kiiskiä ei tavata kaikista turverantaisista ja mutapohjaisista lammista, joista hapekkaat kivikko- tai hiekkapohjat puuttuvat. Tästä johtuen kiiski ei runsaslukuisuudestaan huolimatta ole yhtä yleinen kuin ahven. Sen esiintymisen pohjoisraja kulkee Maanselän vedenjakajalla, eli kiiski puuttuu Jäämereen laskevista vesistöistä. Itämeressä kiisken elinalue ulottuu kauemmaksi rannikosta kuin muiden sisävesikalojen. Kiiski hyötyy lievästä rehevöitymisestä, mutta sen lisääntyminen heikkenee rehevöitymisen pahentuessa. <br />
<br />
== Ravinto ==<br />
<br />
Kiiskelle kelpaavat ravinnoksi lähes kaikki pohjalta löytyvät eläinkunnan edustajat. Kiiski syö myös mätiä. Vaikka kiisken on todettu eräissä tutkimuksissa syövän talvisin runsaasti siian mätiä, ei ole varmuutta siitä, pystyykö kiiski heikentämään siika- tai muikkukantoja. Toisaalta kiiskeä saalistavat monet petokalat kuten, [[ankerias|ankeriaat]], [[made|mateet]], [[kuha|kuhat]], [[ahven|ahvenet]] ja [[hauki|hauet]].<br />
<br />
== Lisääntyminen ==<br />
<br />
Kiisken kutu alkaa pian jäiden lähdettyä, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat [[mäti|mätinsä]] useammassa erässä parin viikon välein. Kiisken kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa Mätimunat tarrautuvat pohjakasvillisuuteen ja kuoriutuvat lämpötilasta riippuen parin viikon kuluttua kudusta. . Kiiski saavuttaa sukukypsyyden 1-3 vuoden iässä, jolloin sen pituus on 6-12 cm. Nopeakasvuiset koiraskalat voivat olla sukukypsiä jo vuodenkin ikäisenä.<br />
<br />
== Kalastus ja käyttö ==<br />
<br />
Kiiski ei ole Suomessa varsinaisen kalastuksen kohteena, mutta sitä voidaan kalastaa [[Kiisken onginta|onkimalla]] pohjan tuntumasta tai pilkkimällä. Kiisken mäti ja kiiskikeitto maistuvat monille, sillä sen vaalea liha on vähintään yhtä maukas kuin sukulaisensa ahvenen tai kuhan. Viime vuosisadan alussa kiisket olivat rahanarvoinen tuote Karjalan kannaksella, josta talvella pyydettyjä, eläviä kaloja vietiin puutynnyreissä Pietariin asti. Nykyisin runsaat kiiskivaramme saavat olla pääasiallisesti omissa oloissaan, sillä kiiskeä ei arvosteta juuri ollenkaan ruokakalana limaisuutensa ja piikkien vuoksi. Viitseliästä perkaajaa odottaa kuitenkin varsinainen makuelämys. <br />
<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Kiisken onginta]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiski<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* Suomen- ja Englannin kielinen wikipedia.<br />
* Ari Saura & Markku Aro: Kalat Suomen luonnossa (ISBN 978-951-1-23364-0)<br />
* http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kiiski/<br />
* http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kiiski<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiiski<br />
[[luokka:ahvenet]]<br />
<br />
{{kuvapalvelu|http://kalapedia.fi/kuvat/displayimage.php?album{{-}}random&cat{{-}}10027&pos{{-}}-45}}</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Pystypilkki&diff=14505Pystypilkki2011-01-05T18:31:52Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[tiedosto:Pystypilkki.jpg|thumb|300px|]]<br />
'''Pystypilkit''' ovat suipon [[uistin|uistimen]] muotoisia metallinpaloja (usein kuparista tai messingistä tehtyjä), jotka nimensä mukaisesti liikutellaan siiman päässä pystyasennossa.<br />
<br />
Pystypilkin alla on [[koukku]], useimmiten lyhyen ketjun päässä. Koukussa käytetään useimmiten syöttiä, tavallisimmin kärpäs- tai surviaistoukkia. Ketjukoukun tilalla voidaan käyttää myös värillistä maalikoukkua lyhyen ripustuksen päässä ilman syöttiä, jolloin puhutaan värikoukkupilkinnästä.<br />
<br />
<br />
<br />
Hyvin yleinen tapa on kiinnittää pystypilkkiin [[tapsipilkki|tapsi]] (noin 5 – 20 cm pitkä [[siima]]), jonka toisessa päässä on usein [[mormyska]]. Tapsipilkki on yksi suosituimpia tapoja käyttää pystypilkkiä, ja varsinkin ahvenen kilpapilkkijät suosivat sitä. <br />
<br />
Pystypilkin teho perustuu sen leijaavaan- tai värisevään [[uinti]]in, joka houkuttelee paikalle [[kala|kaloja]]. Syöttiä käytettäessä sen osuus kalojen houkuttelussa on merkittävä, pelkkää värikoukkua käytettäessä taas koukkuvärin sopivuus tilanteeseen ratkaisee.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Mormyska]]<br />
* [[Tasapainopilkki]]<br />
* [[Tapsipilkki]]<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilkkiminen Wikipedia]<br />
<br />
<br />
[[luokka:pilkit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=V%C3%A4rikoukku&diff=14504Värikoukku2011-01-05T18:31:06Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Yhteiskuva.JPG|300px|thumb|Erilaisia itsetehtyjä värikoukkuja]]<br />
<br />
'''Värikoukku''' on tavallisimmin tavallisimmin 3-haarainen [[koukku]], jonka haarojen yhtymäkohtaan on tehty värikäs houkutusosa. Jonkin verran käytetään myös 1-haarakoukkuja.<br />
<br />
Värikoukkua käytetään pienehköjen [[pystypilkki]]en alla tavallisesti ilman syöttiä, jolloin koukun kokokin on varsin pieni, usein nro 16 – 10. Syötin puuttuessa kalan houkuttelemisessa korostuu tilanteeseen sopiva koukkuväri ja houkutteleva uittotapa.<br />
<br />
Värikoukun toinen yleinen käyttökohde on tasapainopilkin alakoukkuna, jolloin koukun koko valitaan lähinnä pilkin ja kalojen koon perusteella.<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Värikoukun valmistus]]<br />
*[[Värikoukkupilkintä]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
*http://www.kalakerho.net/Pilkinta_tekniikka.htm<br />
<br />
==Lähteet==<br />
*[[Värikoukun valmistus]]<br />
<br />
[[luokka:pilkit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=V%C3%A4rikoukku&diff=14503Värikoukku2011-01-05T18:30:07Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Yhteiskuva.JPG|300px|thumb|Erilaisia itsetehtyjä värikoukkuja]]<br />
<br />
'''Värikoukku''' on tavallisimmin tavallisimmin 3-haarainen [[koukku]], jonka haarojen yhtymäkohtaan on tehty värikäs houkutusosa. Jonkin verran käytetään myös 1-[[haarakoukku]]ja.<br />
<br />
Värikoukkua käytetään pienehköjen pystypilkkien alla tavallisesti ilman syöttiä, jolloin koukun kokokin on varsin pieni, usein nro 16 – 10. Syötin puuttuessa kalan houkuttelemisessa korostuu tilanteeseen sopiva koukkuväri ja houkutteleva uittotapa.<br />
<br />
Värikoukun toinen yleinen käyttökohde on tasapainopilkin alakoukkuna, jolloin koukun koko valitaan lähinnä pilkin ja kalojen koon perusteella.<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Värikoukun valmistus]]<br />
*[[Värikoukkupilkintä]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
*http://www.kalakerho.net/Pilkinta_tekniikka.htm<br />
<br />
==Lähteet==<br />
*[[Värikoukun valmistus]]<br />
<br />
[[luokka:pilkit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=V%C3%A4rikoukku&diff=14502Värikoukku2011-01-05T18:29:46Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Yhteiskuva.JPG|300px|thumb|Erilaisia itsetehtyjä värikoukkuja]]<br />
<br />
'''Värikoukku''' on tavallisimmin tavallisimmin 3-haarainen [[koukku]], jonka haarojen yhtymäkohtaan on tehty värikäs houkutusosa. Jonkin verran käytetään myös 1-haarakoukkuja.<br />
<br />
Värikoukkua käytetään pienehköjen pystypilkkien alla tavallisesti ilman syöttiä, jolloin koukun kokokin on varsin pieni, usein nro 16 – 10. Syötin puuttuessa kalan houkuttelemisessa korostuu tilanteeseen sopiva koukkuväri ja houkutteleva uittotapa.<br />
<br />
Värikoukun toinen yleinen käyttökohde on tasapainopilkin alakoukkuna, jolloin koukun koko valitaan lähinnä pilkin ja kalojen koon perusteella.<br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Värikoukun valmistus]]<br />
*[[Värikoukkupilkintä]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
*http://www.kalakerho.net/Pilkinta_tekniikka.htm<br />
<br />
==Lähteet==<br />
*[[Värikoukun valmistus]]<br />
<br />
[[luokka:pilkit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siperiansampi&diff=14397Siperiansampi2010-12-24T20:07:56Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Siperiansammen''' (''Acipencer baeri'') keskeisintä elinaluetta ovat [[Siperia]]n suuret pohjoiseen laskevat [[joki|joet]]. Niitä istutettiin Itämereen Balttian maissa 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin siperiansampia saatiin saaliiksi Suomenkin vesiltä.<br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:071207181808_.jpg|right]]<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
*{{kirjaviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=Otava }}<br />
<br />
{{Tynkä/Kala}}<br />
[[luokka:sammet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siperiansampi&diff=14396Siperiansampi2010-12-24T20:07:28Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Siperiansammen''' (''Acipencer baeri'') keskeisintä elinaluetta ovat [[Siperia]]n suuret pohjoiseen laskevat [[joki|joet]]. Niitä istutettiin Itämereen Balttian maissa 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin siperiansampia saatiin saaliiksi Suomenkin vesiltä.<br />
[[Tiedosto:071207181808_.jpg|right]]<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
*{{kirjaviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=Otava }}<br />
<br />
{{Tynkä/Kala}}<br />
[[luokka:sammet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:071207181808_.jpg&diff=14395Tiedosto:071207181808 .jpg2010-12-24T20:06:03Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div></div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4nsampi&diff=14369Venäjänsampi2010-12-17T20:12:41Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Venäjänsampi''' ''(Acipenser gueldenstaedti)'' on sampilaji.<br />
<br />
Venäläiset ovat istuttaneet alun perin Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin olevaa venäjänsampea Itämereen tarkoituksena saada sinne kalastettava kanta. Venäjänsampi on erittäin arvostettu kala, paitsi lihansa myös siitä saatavan [[kaviaari]]n vuoksi. Venäjänsampea myös viljellään ruokakalaksi. Suomen rannikkovesistä säännöllisesti saadut venäjänsammet ovat viljelykarkulaisia tai istukkaita.<br />
<br />
[[Tiedosto:sampo.jpg|right|200]]<br />
== Lähteet ==<br />
Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)<br />
<br />
[[luokka:sampikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4nsampi&diff=14368Venäjänsampi2010-12-17T20:12:30Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Venäjänsampi''' ''(Acipenser gueldenstaedti)'' on sampilaji.<br />
<br />
Venäläiset ovat istuttaneet alun perin Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin olevaa venäjänsampea Itämereen tarkoituksena saada sinne kalastettava kanta. Venäjänsampi on erittäin arvostettu kala, paitsi lihansa myös siitä saatavan [[kaviaari]]n vuoksi. Venäjänsampea myös viljellään ruokakalaksi. Suomen rannikkovesistä säännöllisesti saadut venäjänsammet ovat viljelykarkulaisia tai istukkaita.<br />
<br />
[[Tiedosto:sampo.jpg|right|300]]<br />
== Lähteet ==<br />
Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)<br />
<br />
[[luokka:sampikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4nsampi&diff=14367Venäjänsampi2010-12-17T20:11:17Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Venäjänsampi''' ''(Acipenser gueldenstaedti)'' on sampilaji.<br />
<br />
Venäläiset ovat istuttaneet alun perin Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin olevaa venäjänsampea Itämereen tarkoituksena saada sinne kalastettava kanta. Venäjänsampi on erittäin arvostettu kala, paitsi lihansa myös siitä saatavan [[kaviaari]]n vuoksi. Venäjänsampea myös viljellään ruokakalaksi. Suomen rannikkovesistä säännöllisesti saadut venäjänsammet ovat viljelykarkulaisia tai istukkaita.<br />
<br />
[[Tiedosto:sampo.jpg|right]]<br />
== Lähteet ==<br />
Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)<br />
<br />
[[luokka:sampikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4nsampi&diff=14366Venäjänsampi2010-12-17T20:09:54Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Venäjänsampi''' ''(Acipenser gueldenstaedti)'' on sampilaji.<br />
<br />
Venäläiset ovat istuttaneet alun perin Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin olevaa venäjänsampea Itämereen tarkoituksena saada sinne kalastettava kanta. Venäjänsampi on erittäin arvostettu kala, paitsi lihansa myös siitä saatavan [[kaviaari]]n vuoksi. Venäjänsampea myös viljellään ruokakalaksi. Suomen rannikkovesistä säännöllisesti saadut venäjänsammet ovat viljelykarkulaisia tai istukkaita.<br />
<br />
[[right Tiedosto:sampo.jpg]]<br />
== Lähteet ==<br />
Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)<br />
<br />
[[luokka:sampikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4nsampi&diff=14365Venäjänsampi2010-12-17T20:09:36Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Venäjänsampi''' ''(Acipenser gueldenstaedti)'' on sampilaji.<br />
<br />
Venäläiset ovat istuttaneet alun perin Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin olevaa venäjänsampea Itämereen tarkoituksena saada sinne kalastettava kanta. Venäjänsampi on erittäin arvostettu kala, paitsi lihansa myös siitä saatavan [[kaviaari]]n vuoksi. Venäjänsampea myös viljellään ruokakalaksi. Suomen rannikkovesistä säännöllisesti saadut venäjänsammet ovat viljelykarkulaisia tai istukkaita.<br />
<br />
[[Tiedosto:sampo.jpg right]]<br />
== Lähteet ==<br />
Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)<br />
<br />
[[luokka:sampikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4nsampi&diff=14364Venäjänsampi2010-12-17T20:09:09Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Venäjänsampi''' ''(Acipenser gueldenstaedti)'' on sampilaji.<br />
<br />
Venäläiset ovat istuttaneet alun perin Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin olevaa venäjänsampea Itämereen tarkoituksena saada sinne kalastettava kanta. Venäjänsampi on erittäin arvostettu kala, paitsi lihansa myös siitä saatavan [[kaviaari]]n vuoksi. Venäjänsampea myös viljellään [[Tiedosto:sampo.jpg]]ruokakalaksi. Suomen rannikkovesistä säännöllisesti saadut venäjänsammet ovat viljelykarkulaisia tai istukkaita.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)<br />
<br />
[[luokka:sampikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4nsampi&diff=14363Venäjänsampi2010-12-17T20:08:00Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Venäjänsampi''' ''(Acipenser gueldenstaedti)'' on sampilaji.<br />
<br />
Venäläiset ovat istuttaneet alun perin Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevista joista kotoisin olevaa venäjänsampea Itämereen tarkoituksena saada sinne kalastettava kanta. Venäjänsampi on erittäin arvostettu kala, paitsi lihansa myös siitä saatavan [[kaviaari]]n vuoksi. Venäjänsampea myös viljellään ruokakalaksi. Suomen rannikkovesistä säännöllisesti saadut venäjänsammet ovat viljelykarkulaisia tai istukkaita.<br />
[[Tiedosto:sampo.jpg]]<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
Ari Saura & Markku Varjo: Kalat Suomen luonnossa (ISBN: 978-951-1-23364-0)<br />
<br />
[[luokka:sampikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Sampo.jpg&diff=14362Tiedosto:Sampo.jpg2010-12-17T20:07:17Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div></div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kymmenpiikki&diff=14081Kymmenpiikki2010-09-18T07:55:41Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Kymmenpiikki<br />
| status = Elinvoimainen<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iucnredlist.org/details/18878 | Nimeke = IUCN 2008 Red List | Julkaisija = IUCN | Viitattu = 14.10.2008}}</ref><br />
| kuva =Pungitius pungitius.jpg<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| yläkunta = <br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| alakunta = <br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| pääjakso_auktori =<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| yläluokka = Luukalat ''Osteichthyes''<br />
| luokka = Viuhkaeväiset ''Actinopterygii''<br />
| alaluokka = ''Neopterygii''<br />
| lahko = Piikkikalat ''Gasterosteiformes''<br />
| heimo = Piikkikalat ''Gasterosteidae''<br />
| suku = ''Pungitius''<br />
| laji = ''pungitius''<br />
}}<br />
'''Kymmenpiikki''' (''Pungitius pungitius'') on pieni [[kala]], jonka selässä saattaa olla kymmenen erillistä piikkiä, mutta yleensä niitä on yhdeksän; vaihtelu 7:n ja 12:n välillä on tavallista. Kymmenpiikki käyttää ravinnokseen lähinnä [[eläinplankton]]ia ja pieniä pohjaeläimiä.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kymmenpiikki|Nimeke=www.wikipedia.fi}}</ref><br />
== Levinneisyys ja elinympäristö ==<br />
<br />
Kymmenpiikki on yleinen koko Suomen rannikkoaleella sekä sisävesissä koko maassa. Aivan kaikissa järvissä sitä ei kuitenkaan ole. Parhaiten kymmenpiikki viihtyy rehevissä vesissä, joissa on matalia kasvillisuusrantoja. Kymmenpiikki kestää rehevien vesien huonoa happitilannettakin melko hyvin. [Kutuaika|Kutuajan] ulkopuolella se liikkuu pienissä parvissa rantavesissä ja joskus ulapallakin planktonin perässä. <ref name=lp>http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/kymmenpiikki</ref><br />
<br />
== Kutu ==<br />
<br />
Kymmenpiikki kutee kesä–heinäkuussa matalissa, vesikasvien täyttämissä rantavesissä. Koiras valtaa reviirin, jota se puolustaa. Se rakentaa vesikasveista pesän, jonne houkuttelee naaraita monimutkaisen tanssin avulla. Hedelmöitettyään [[mäti]]munat koiras jää leyhyttelemään pesässä olevaa mätiä happipitoisella vedellä, kunnes poikaset viikon päästä kuoriutuvat. Tämänkin jälkeen koiras vielä vartioi poikasia, kunnes poikaset ovat käyttäneet ruskuaisravintonsa ja hajaantuvat ympäri järveä ruuan hakuun.<ref name="lp"/><br />
<br />
== Ulkonäkö ==<br />
<br />
Kymmenpiikin sukkulamainen ruumis päättyy hyvin hoikkaan pyrstönvarteen ja viuhkamaiseen pyrstöevään. Kymmenpiikki on piikkikaloistamme kaikkein pienin. Se näyttää pieneltä kolmipiikiltä, mutta on ruumiinmuodoltaan hieman matalempi. Pieniä luukilpiä on vain hoikassa pyrstönvarressa kylkiviivan kohdalla, muuten kalalla ei ole suomuja. Suu on selvästi ylöspäin suuntautunut.<ref name="lp"/><br />
<br />
== Väritys ==<br />
<br />
Kutuajan ulkopuolella kymmenpiikit ovat harmaita tai oliivinvihreitä, kyljiltään hieman hopeanhohtoisia ja läpikuultavia. Kyljissä on epämääräisiä tummia raitoja. Kutuasuinen koiras muuttuu lähes mustaksi. Vain valkeat piikkimäiset vatsaevät loistavat mustuutta vasten.<ref name="lp"/> <br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[luokka:piikkikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Plankton&diff=14048Plankton2010-08-24T17:59:13Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Plankton''' eli '''keijusto''' on yhteisnimitys kaikille vedessä vapaasti eläville, useimmiten mikroskooppisille mutta myös suuremmille eliöille, jotka liikkuvat lähinnä virtausten mukana.<br />
<br />
[[Tiedosto:Plankton.jpg|thumb|Planktonia]] <br />
<br />
Plankton jaetaan yleensä kasvi-, eläin- ja bakteeriplanktoniin.<br />
<br />
Makean veden eläinplanktonin pääryhmiä ovat alkueläimet, rataseläimet (Rotifera), [[vesikirppu|vesikirput]] (Cladocera) sekä hankajalkaiset (Copepoda).<br />
<br />
Plankton luokitellaan yleisesti eliöiden koon mukaan. <br />
<br />
Eri kokoluokkien pyytämiseen käytetään erilaisia haavin silmäkokoja ja suodattimia:<br />
<br />
megaplankton - >20 cm - mm. suuret meduusat<br />
<br />
makroplankton - 2-20 cm - meduusat, kampamaneetit, krillit, massiäyriäiset<br />
<br />
mesoplankton - 0,2-20 mm - äyriäiset (mm. hankajalkaiset, vesikirput), kelluva kalanmäti, kalanpoikaset, nuolimadot, pienet meduusat<br />
<br />
mikroplankton - 20-200 μm - suuremmat piilevät ja panssarilevät, rataseläimet, alkueläimet, äyriäisten munat ja toukat<br />
<br />
nanoplankton - 2-20 μm - ripsieläimet, piilevät, alkueläimet<br />
<br />
pikoplankton - 0,2-2 μm - pa. bakteerit, sinilevät<br />
<br />
femtoplankton - 0,02-0,2 μm - virukset<br />
<br />
<br />
Holoplankton tarkoittaa eliöitä, joiden koko elinkaari on planktinen.<br />
<br />
Meroplankton sen sijaan viittaa planktoneliöihin, jotka vain osan elämästään ovat planktisia. <br />
<br />
Näitä ovat mm. [[simpukat|simpukoiden]] ja monien äyriäisten kuten merirokkojen ja kymmenjalkaisten toukat.<br />
<br />
<br />
== [[Eläinplankton]] ==<br />
<br />
<br />
'''Eläinplankton''' on planktonin tyyppi. <br />
<br />
Eläinplanktonit ovat yksisoluisia protoktisteja tai pieniä monisoluisia eläimiä. <br />
<br />
Eläinplanktonit ovat kuluttajia ja syövät esimerkiksi kasviplanktonia.<br />
<br />
<br />
== Kasviplankton ==<br />
<br />
<br />
'''Kasviplankton''' on planktonlaji, joka on kykenevä yhteyttämiseen. <br />
<br />
Kasviplanktonit ovat merkittäviä hiilinieluja, hapen vapauttajia ja jokaisen vesistön ravintoketjun alku. <br />
<br />
Kasviplanktonit ovat normaalisti mikroskooppisen pieniä syanobakteereja ja leviä. <br />
<br />
Kasviplanktonille on tärkeää, että se pysyy lähellä veden pintaa.<br />
<br />
<br />
== Bakteeriplankton ==<br />
<br />
<br />
'''Bakteeriplankton''' tarkoittaa vedessä vapaasti eläviä bakteereita. <br />
<br />
Planktonisesti elävä eliö ei siis ole kiinnittynyt mihinkään, vaan organismi kelluu vesiympäristössä. <br />
<br />
Bakteeriplankton voidaan jakaa yhteyttäviin syanobakteereihin ja toisenvaraisiin bakteereihin. <br />
<br />
Organismit kelluvat vedessä kaasuvesikkelien avulla.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Plankton Wikipedia]<br />
<br />
[[luokka:planktontyypit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Piikkihai&diff=14032Piikkihai2010-08-15T18:52:40Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[tiedosto:piikkihai.jpg|300px|thumb|piikkihai]]<br />
<br />
'''Piikkihai''' (''Squalus acanthias'') on piikkihaikala, joka voi kasvaa metrin mittaiseksi. Väriltään se on harmahtavan ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö [[kala]]a ja selkärangattomia, ja saalistaa suurissa parvissa. <br />
<br />
Kalanviljelylaitokseen osuessaan piikkihaiparvi voi tehdä pahaa jälkeä. Piikkihaita pyydystetään ihmisruoaksi ja syödään niin Euroopassa kuin Kiinassakin, jossa siitä tehdään haineväkeittoa. <br />
<br />
<br />
== Levinneisyys ==<br />
<br />
Piikkihai on yleinen Skandinavian rannikolla. Lisäksi sitä tavataan Välimeressä sekäPohjois- ja Etelä-Amerikan, Japanin ja Australian rannikolla.<br />
<br />
Ne viihtyvät mutapohjaisissa vesissä.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Piikkihai fi.wikipedia.org]<br />
[[luokka:piikkihaikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuhan_kalastusopas&diff=14023Kuhan kalastusopas2010-08-12T05:39:17Z<p>Hoksaahven: /* Millä kalastustekniikalla? */</p>
<hr />
<div>{{Kesäprojekti}}<br />
<br />
<!-- Manuaalinen sisällysluettelo --> <br />
__NOTOC__<br />
<div class="noprint" style="clear: right; border:solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 100%; background: #f9f9f9; width: auto; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: left;"><br />
<div style="margin-left: 5px;"> '''Sisällysluettelo''':<br />
<br />
:[[Kuhan kalastusopas#Kuhan jigikalastus|1. Kuhan jigikalastus]]<br />
:[[Kuhan kalastusopas#Kuhan vetouistelu|2. Kuhan vetouistelu]]<br />
:[[Kuhan kalastusopas#Kuhan pilkintä|3. Kuhan pilkintä]]<br />
:[[Kuhan kalastusopas#Lähteet|4. Lähteet]]<br />
::[[Kuhan kalastusopas#Viitteet|5. Viitteet]]<br />
</div></div><br />
<!-- Manuaalinen sisällysluettelo loppuu --><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
= Kuhan jigikalastus =<br />
<br />
{{Pääartikkeli|Kuhan jigikalastus}}<br />
<br />
<br />
'''[[Kuha]]n [[jigikalastus]]''' on helppo tapa saada saalista jos osuu oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. Tällöin täytyy kuitenkin muistaa sanonta "Kohtuus kaikessa", sillä kuhaa tulee monesti semmoisella vauhdilla, että paikallinen kuhakanta saattaa kärsiä. <br />
<br />
[[Tiedosto:Kuha1.jpg|300px|tbumb|Kuha]]<br />
<br />
<br />
== Millaisilla välineillä? ==<br />
<br />
<br />
Kuhan jigikalastus eroaa [[ahven]]en jigikalastuksesta mm. hieman raskaammista välineistä. Kelana toimii kylläkin ihan 1-luokan haspeli. Vapakin saa olla kevyt, mutta jämäkkä/jäykkä tartutuksen takia, sillä kuhalla on varsin luiset leuat.<br />
<br />
Siimana monet käyttävät kuitusiimoja joustamattomuuden takia tartutusvaiheessa sekä hyvän vetolujuuden takia. Toiset taas suosivat monofiilisiimoja, sillä niillä jigin saattaa saada uimaan "pehmeämmin". Siiman valinta siis on ihan makuasia. Kuitusiimoissa 0,12-0,14mm riittää hyvin paksuudeksi ja monofiileissa 0,20-0,25mm.<br />
<br />
Käytettävät jigit ovat ahvenjigeihin verrattuna yleensä isompia, mutta samankin kokoiset toimivat. 8-12cm jigit toimivat hyvin. Huonolla syönnillä jigien ja jigipäiden kokoa kannattaa pienentää, esim. 10g > 5g. Väreistä vihreät, keltaiset, oranssit, valkoiset ja niiden yhdistelmät ovat suosituimpia. Muunkin värisiä kannattaa kokeilla, sillä kuhien värimieltymykset saattavat vaihdella vesistöjen mukaan. Koukkujen täytyy olla teräviä. Koukkujen terävyyden voi varmistaa liu'uttamalla koukkua kynttä pitkin ja jos koukku kyntää uraa se on tarpeeksi terävä. Mukana on syytä kantaa aina koukkuviilaa, sillä kivikkoisilla kalapaikoilla koukut tylsyvät nopeasti.<br />
<br />
Suuntaa antavia ohjeita jigipään koon valintaan:<br />
{| class= "{{prettytable}}"<br />
|-<br />
! Veden syvyys<br />
! Jigipään koko<br />
|-<br />
| 2m<br />
| 7g<br />
|-<br />
| 4m<br />
| 14g<br />
|-<br />
| 8m<br />
| 21g<br />
|-<br />
| 16m<br />
| 28g<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
== Mihin vuodenaikaan ja mistä? ==<br />
<br />
<br />
Kuhan tavoittaa jigillä parhaiten kutuaikaan. Sisävesillä yleensä touko- ja kesäkuun aikaan, merellä toukokuun lopussa ja koko kesäkuun aikana. Kuha kutee savi- tai hiekkapohjaisille matalikoille ja lahtiin, joissa veden syvyys on n. 1-4m. Merikartan ja kaikuluotaimen avulla tälläiset paikat löytää helposti.<br />
<br />
Kuhan jigikalastusta voi kuitenkin jatkaa läpi kesän, esim. vuolteilla päiväsaikaan ja erityisesti koskien läheisyydessä. Koskilla vuolaasta virrasta ei kannata kuhia hakea, vaan mennä esim. kosken loppuliulle. Kesällä kuitenkin varmin tapa saada kuhaa on vetouistelu! Kuumina kesäpäivinä voi kuitenkin saada jigillä samoilta paikoilta, mistä verkoillakin on saatu.<br />
<br />
Loppusyksyllä kuha hakeutuu syviin vesiin, eli on silloin vaikea tavoitettava. Muutamia saattaa vielä jigillä saada, mutta yleensä syönti laskee huomattavasti.<br />
<br />
== Millä kalastustekniikalla? ==<br />
<br />
<br />
Kuhaa jiggaillaan lähes aina pohjan tuntumasta, kuten muitakin kalalajeja. Kannattaa siis valita sen painoisia jigejä, että ne vajoavat varmasti pohjaan. Heiton aluksi jigin annetaan vajota pohjaan. Kun jigi on varmasti pohjassa, aloitetaan hidas kelaus sisään. Samalla annetaan kevyitä nypäytyksiä vavan kärjellä. Siiman täytyy olla koko ajan kireällä, jotta saadaan hyvä vastaisku kuhan napatessa. Jigin voi välillä antaa vajota pohjaan, jonka jälkeen aloitetaan taas hidas kelaus. Jos pohja on runsaan kasvillisuuden peitossa, kannattaa yrittää pitää jigi sen yläpuolella. <br />
Silloin kun [[kuha]] liikkuu pinnassa tai välivedessä pikkukaloja jahdaten saattaa aktiivisempi uittotapa toimia paremmin.<br />
<br />
= Kuhan vetouistelu =<br />
{{Pääartikkeli|[[Kuhan vetouistelu]]}}<br />
<br />
[[Kuha]]a on mukava vetouistella. Sen väsyttämisessä on haastetta, vaikka siiman päässä rimpuilisi pienempikin yksilö. Tosin kuha tekee niin, että se laittaa yhden vastanykäisyn ja nousee pintaan. Kuhaa tulee väsyttää että, ensin pitkä veto itseä päin ja sitten löysätsiimat pois nopealla kelauksella ja taas pitkä veto itseä päin ja kelausta, kunnes kuha tulee aivan veneen viereen. Sitten kannattaa ottaa haavi käteen ja noukkia kala vedestä. Paras kohta ottaa kuhasta kiinni on sen silmät, sillä muu selkä on täynnä piikkiä ja vatsasta ottaen se rimpuilee väkisin irti. Alamittaista/päästettävää kuhaa ei kuitenkaan voi ottaa silmistä kiinni.<br />
<br />
== Millä välineillä, mihin aikaan ja mistä? ==<br />
<br />
=== Uistimet:===<br />
<br />
8 cm Jesse on se, mihin on myös oma ennätys 3,5 kg kuha napannut. Pidemmät 10 cm kirkkaat punaisen-keltaisen-oranssin-musta -värilinjalla olevat uistimet toimivat, eikä uistimen koko vaikuta kuhan syöntiin, sillä se käy ahnaasti kimppuun ja isomman näkee aina pidemmälle! <br />
<br />
[[Tiedosto:Jessevaappu_8cm.jpg|300px|thumb|Jesse 8cm]]<br />
<br />
=== Vavat ===<br />
<br />
Itse vetouistelemassa pidän 4-6 vapaa, yleensä joku apuri mukana siellä uistelemassa, koska parhaimmilla hetkillä ollut 3 kuhaa kiinni samanaikaisesti. Vavat aika jäykkiä, muttei mitään rautakankia, sekä kelana hyrräkela tai avokela, mutta hyrräkela pelittää paremmin. Siimalla ei ole väliä, mutta peruke on hyödyllinen haukivaaran takia.<br />
<br />
=== Aika ja paikka ===<br />
<br />
Auringonlaskusta eteenpäin. Kerran omalla kalastusreissullani kuhat olivat hyvin liikkeellä 00 - 02 aikaan, kun mentiin isän kanssa kokeilemaan ja sinä iltana 2 tunnin sisällä 4 kuhaa. Kuhat tulevat yllättävän syvältä, joten hauen tapaan rannoista ja matalasta kuhia on aika turha lähteä repimään, vaikka sieltäkin tullut muutama pieni.<br />
<br />
=== Lisävarustelut kuhan uistelulle ===<br />
<br />
Kannattaa käyttää plaanareita ainakin niissä vavoissa, jotka ovat asetettu veneessä taaemmiksi, sekä puukapula tainnutukseen, puntari, kamera, sekä haavi.. Minulta on monta kuhaa irronnut pahasti niitä nostellessa.<br />
<br />
= Kuhan pilkintä =<br />
{{Pääartikkeli|Kuhan pilkintä}}<br />
<br />
[[Kuha]]a pilkitään Suomessa niin sisävesillä kuin merelläkin. Etenkin Etelä-Suomen merenlahdilla pilkintä on saanut suurta suosiota. Etelärannikon tunnettuja kuhanpilkintäpaikkoja ovat Linlonlahti Kirkkonummella, Pikkalanlahti Siuntiossa sekä Laajalahti Helsingissä. Kuhaa pidetään vaikeana pilkkisaaliina hyvin vaihtelevien ja yllättävien syöntiaikojen perusteella. Pilkkiin iskiessään se palkitsee ahkeran pilkkimiehen loistavalla maullaan. Talvisin kuha syö pääsääntöisesti parhaiten aamu- sekä iltahämärissä. Kuha saalistaa sameissa vesissä hyvän hämäränäkönsä avulla. Juuri tämän hämäränäkönsä ansiosta kuha on menestynyt lajina niin merellä kuin järvilläkin. Sameissa vesissä se pääsee yllättämään saaliskalansa niin läheltä, ettei näillä ole mahdollisuutta paeta. Kevättalvella kalat innostuvat syömään keskellä päivääkin, mutta harvoin silloinkaan syönnistä ehtii nauttia montaa tovia. Kalat ovat talvella kylmän kankeita, eivätkä hae ravintoa kaukaa. Pilkkimiehen tulee kairata ja liikkua aktiivisesti, jotta mahdollinen ruokakala osuisi kohdalle. <br />
<br />
Itse haen kuhaa penkan reunasta, syvän päältä tai ihan matalasta vedestä riippuen siitä, missä ja milloin pilkin. Paikallisilta pilkkimiehiltä sopii kysyä paikkoja, joista kuhia on saatu lähipäivinä. Merellä matalat sisälahdet ovat antaneet parhaat saaliit minulle. Alkutalvella uitan pilkkiä syvemmässä vedessä ja kevääseen tultaessa siirryn aina matalempaan veteen. Keväällä kuhat hakeutuvat mataliin kutulahtiin ja niiden perukoille syömään pikkukalaa ja tällöin kalan saattaa tavoittaa alle metrisestä vedestä. Kuhan pilkinnästä sanotaan, että mitä huonompi keli, sitä parempi syönti. Yleensä säätilojen muutokset ja käänteet vaikuttavat positiivisesti kuhan aktiivisuuteen. Kuhan aktiivisuuteen ei vaikuta ilmanpaineen vaihtelut kuten sukulaisensa ahvenen.<br />
<br />
Kuhan pilkintään käy kevyt pilkkivapa, johon kannattaa vaihtaa hyvä kärkirengas. Metalliset renkaat syövät siimaa nopeammin kuin muoviset. Siiman paksuus valitaan pilkin koon mukaan. Itse käytän 6-8cm:llä tasareilla pilkittäessä 0,25-0,30 monofiiliä. Se kestää suuremmankin kuhan painon, kunhan muistaa tarvittaessa antaa löysiä. Siima ei saa olla liian paksua, jotta tasarissa säilyisi oikea uinti. Sekä tasapaino- että pystypilkki ovat varmat valinnat kuhan pilkintään. Hyviä tasareita ja pystyjä on paljon, mutta itse suosin tasareista Napparia, Kaapparia, Kihoa sekä Nilsmasteria. Pystypilkkivalintani kuhalle on ehdottomasti Puustjärven vieheen kuparinen Nautilus. Kolmihaaravärikoukku (4 tai 6 koukkukoko) kannattaa virittää sekä tasapaino- että pystypilkkiin. Parhaat värikoukut saa tehtyä kemiallisesti terotetuista Gamakatsusta ja Kamasanista. Useimmiten kuhat iskevät juuri värikoukkuihin (koukkujen on oltava terävät). Ahneella syönnillä kuhat ahmaisevat koko pilkin kitaansa.<br />
<br />
Pilkkimistekniikka on jokaisella oman mielen mukaista pilkin pomputtelua,nostamista ja laskemista. Pääasia on se, että pilkki lasketaan pohjaan ja nostetaan sieltä hiljaa ylemmäs ja ylemmäs aina väliveteen saakka. Kuha löytyy usein korkeammalta kuin ahven, joka jurottaa aivan pohjan tuntumassa. Kuhat viihtyvät myös lahnaparvien joukossa. Tämä tuli huomattua viisi talvea sitten, kun aloitin kuhanpilkinnän. Linlonlahdella vastapalloon jääneiden lahnojen jälkeen tälläsi seasta komeita kuhia, ensimmäisiä pilkkikuhiani. Kyseessä on jonkinlainen pimennossa oleva symbioosi, johon törmää aika-ajoin.<br />
<br />
Pilkkiin napatessaan kuhan erottaa helposti ainakin hauesta, jonka tärppi on voimakkaampi. Siiman kireydestä riippuen kannattaa harkita ylösottotaktiikkaa. Alle kiloiset kuhat tulevat yleensä suoralla vedolla reiälle, kun taas suuremmat haluavat uida mielellään kauemmin (suurien kuhien kanssa saa olla tarkkana, ettei tasarin etu-/peräkoukku jää jään reunaan). Harvoin kohdalle osuu sellainen kuha, jolle tarvitsee antaa löysiä. Jos näin sattuu käymään, on parempi pitää maltti ja vihjaista kaverille nostokoukusta. Kuhaan kohdistuva suuri kalastuspaine (nostaisivat edes solmuväliä 60mm:iin) verottaa suurimmat yksilöt Etelä-Suomen parhaista kuhalahdista. Siitä johtuen 20-30cm:n kuha (joka menee verkon silmästä läpi) on tavallinen saaliskoko.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* Kalassa.netin arkisto<br />
*Erä 10/2009<br />
<br />
=== Viitteet ===<br />
<br />
{{viitteet}}</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kuhan_kalastusopas&diff=14022Kuhan kalastusopas2010-08-12T05:38:41Z<p>Hoksaahven: /* Millaisilla välineillä? */</p>
<hr />
<div>{{Kesäprojekti}}<br />
<br />
<!-- Manuaalinen sisällysluettelo --> <br />
__NOTOC__<br />
<div class="noprint" style="clear: right; border:solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 100%; background: #f9f9f9; width: auto; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: left;"><br />
<div style="margin-left: 5px;"> '''Sisällysluettelo''':<br />
<br />
:[[Kuhan kalastusopas#Kuhan jigikalastus|1. Kuhan jigikalastus]]<br />
:[[Kuhan kalastusopas#Kuhan vetouistelu|2. Kuhan vetouistelu]]<br />
:[[Kuhan kalastusopas#Kuhan pilkintä|3. Kuhan pilkintä]]<br />
:[[Kuhan kalastusopas#Lähteet|4. Lähteet]]<br />
::[[Kuhan kalastusopas#Viitteet|5. Viitteet]]<br />
</div></div><br />
<!-- Manuaalinen sisällysluettelo loppuu --><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
= Kuhan jigikalastus =<br />
<br />
{{Pääartikkeli|Kuhan jigikalastus}}<br />
<br />
<br />
'''[[Kuha]]n [[jigikalastus]]''' on helppo tapa saada saalista jos osuu oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. Tällöin täytyy kuitenkin muistaa sanonta "Kohtuus kaikessa", sillä kuhaa tulee monesti semmoisella vauhdilla, että paikallinen kuhakanta saattaa kärsiä. <br />
<br />
[[Tiedosto:Kuha1.jpg|300px|tbumb|Kuha]]<br />
<br />
<br />
== Millaisilla välineillä? ==<br />
<br />
<br />
Kuhan jigikalastus eroaa [[ahven]]en jigikalastuksesta mm. hieman raskaammista välineistä. Kelana toimii kylläkin ihan 1-luokan haspeli. Vapakin saa olla kevyt, mutta jämäkkä/jäykkä tartutuksen takia, sillä kuhalla on varsin luiset leuat.<br />
<br />
Siimana monet käyttävät kuitusiimoja joustamattomuuden takia tartutusvaiheessa sekä hyvän vetolujuuden takia. Toiset taas suosivat monofiilisiimoja, sillä niillä jigin saattaa saada uimaan "pehmeämmin". Siiman valinta siis on ihan makuasia. Kuitusiimoissa 0,12-0,14mm riittää hyvin paksuudeksi ja monofiileissa 0,20-0,25mm.<br />
<br />
Käytettävät jigit ovat ahvenjigeihin verrattuna yleensä isompia, mutta samankin kokoiset toimivat. 8-12cm jigit toimivat hyvin. Huonolla syönnillä jigien ja jigipäiden kokoa kannattaa pienentää, esim. 10g > 5g. Väreistä vihreät, keltaiset, oranssit, valkoiset ja niiden yhdistelmät ovat suosituimpia. Muunkin värisiä kannattaa kokeilla, sillä kuhien värimieltymykset saattavat vaihdella vesistöjen mukaan. Koukkujen täytyy olla teräviä. Koukkujen terävyyden voi varmistaa liu'uttamalla koukkua kynttä pitkin ja jos koukku kyntää uraa se on tarpeeksi terävä. Mukana on syytä kantaa aina koukkuviilaa, sillä kivikkoisilla kalapaikoilla koukut tylsyvät nopeasti.<br />
<br />
Suuntaa antavia ohjeita jigipään koon valintaan:<br />
{| class= "{{prettytable}}"<br />
|-<br />
! Veden syvyys<br />
! Jigipään koko<br />
|-<br />
| 2m<br />
| 7g<br />
|-<br />
| 4m<br />
| 14g<br />
|-<br />
| 8m<br />
| 21g<br />
|-<br />
| 16m<br />
| 28g<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
== Mihin vuodenaikaan ja mistä? ==<br />
<br />
<br />
Kuhan tavoittaa jigillä parhaiten kutuaikaan. Sisävesillä yleensä touko- ja kesäkuun aikaan, merellä toukokuun lopussa ja koko kesäkuun aikana. Kuha kutee savi- tai hiekkapohjaisille matalikoille ja lahtiin, joissa veden syvyys on n. 1-4m. Merikartan ja kaikuluotaimen avulla tälläiset paikat löytää helposti.<br />
<br />
Kuhan jigikalastusta voi kuitenkin jatkaa läpi kesän, esim. vuolteilla päiväsaikaan ja erityisesti koskien läheisyydessä. Koskilla vuolaasta virrasta ei kannata kuhia hakea, vaan mennä esim. kosken loppuliulle. Kesällä kuitenkin varmin tapa saada kuhaa on vetouistelu! Kuumina kesäpäivinä voi kuitenkin saada jigillä samoilta paikoilta, mistä verkoillakin on saatu.<br />
<br />
Loppusyksyllä kuha hakeutuu syviin vesiin, eli on silloin vaikea tavoitettava. Muutamia saattaa vielä jigillä saada, mutta yleensä syönti laskee huomattavasti.<br />
<br />
== Millä kalastustekniikalla? ==<br />
<br />
<br />
Kuhaa jiggaillaan lähes aina pohjan tuntumasta, kuten muitakin kalalajeja. Kannattaa siis valita sen painoisia jigejä, että ne vajoavat varmasti pohjaan. Heiton aluksi jigin annetaan vajota pohjaan. Kun jigi on varmasti pohjassa, aloitetaan hidas kelaus sisään. Samalla annetaan kevyitä nypäytyksiä vavan kärjellä. Siiman täytyy olla koko ajan kireällä, jotta saadaan hyvä vastaisku kuhan napatessa. Jigin voi välillä antaa vajota pohjaan, jonka jälkeen aloitetaan taas hidas kelaus. Jos pohja on runsaan kasvillisuuden peitossa, kannattaa yrittää pitää jigi sen yläpuolella. <br />
Silloin kun kuha liikkuu pinnassa tai välivedessä pikkukaloja jahdaten saattaa aktiivisempi uittotapa toimia paremmin.<br />
<br />
= Kuhan vetouistelu =<br />
{{Pääartikkeli|[[Kuhan vetouistelu]]}}<br />
<br />
[[Kuha]]a on mukava vetouistella. Sen väsyttämisessä on haastetta, vaikka siiman päässä rimpuilisi pienempikin yksilö. Tosin kuha tekee niin, että se laittaa yhden vastanykäisyn ja nousee pintaan. Kuhaa tulee väsyttää että, ensin pitkä veto itseä päin ja sitten löysätsiimat pois nopealla kelauksella ja taas pitkä veto itseä päin ja kelausta, kunnes kuha tulee aivan veneen viereen. Sitten kannattaa ottaa haavi käteen ja noukkia kala vedestä. Paras kohta ottaa kuhasta kiinni on sen silmät, sillä muu selkä on täynnä piikkiä ja vatsasta ottaen se rimpuilee väkisin irti. Alamittaista/päästettävää kuhaa ei kuitenkaan voi ottaa silmistä kiinni.<br />
<br />
== Millä välineillä, mihin aikaan ja mistä? ==<br />
<br />
=== Uistimet:===<br />
<br />
8 cm Jesse on se, mihin on myös oma ennätys 3,5 kg kuha napannut. Pidemmät 10 cm kirkkaat punaisen-keltaisen-oranssin-musta -värilinjalla olevat uistimet toimivat, eikä uistimen koko vaikuta kuhan syöntiin, sillä se käy ahnaasti kimppuun ja isomman näkee aina pidemmälle! <br />
<br />
[[Tiedosto:Jessevaappu_8cm.jpg|300px|thumb|Jesse 8cm]]<br />
<br />
=== Vavat ===<br />
<br />
Itse vetouistelemassa pidän 4-6 vapaa, yleensä joku apuri mukana siellä uistelemassa, koska parhaimmilla hetkillä ollut 3 kuhaa kiinni samanaikaisesti. Vavat aika jäykkiä, muttei mitään rautakankia, sekä kelana hyrräkela tai avokela, mutta hyrräkela pelittää paremmin. Siimalla ei ole väliä, mutta peruke on hyödyllinen haukivaaran takia.<br />
<br />
=== Aika ja paikka ===<br />
<br />
Auringonlaskusta eteenpäin. Kerran omalla kalastusreissullani kuhat olivat hyvin liikkeellä 00 - 02 aikaan, kun mentiin isän kanssa kokeilemaan ja sinä iltana 2 tunnin sisällä 4 kuhaa. Kuhat tulevat yllättävän syvältä, joten hauen tapaan rannoista ja matalasta kuhia on aika turha lähteä repimään, vaikka sieltäkin tullut muutama pieni.<br />
<br />
=== Lisävarustelut kuhan uistelulle ===<br />
<br />
Kannattaa käyttää plaanareita ainakin niissä vavoissa, jotka ovat asetettu veneessä taaemmiksi, sekä puukapula tainnutukseen, puntari, kamera, sekä haavi.. Minulta on monta kuhaa irronnut pahasti niitä nostellessa.<br />
<br />
= Kuhan pilkintä =<br />
{{Pääartikkeli|Kuhan pilkintä}}<br />
<br />
[[Kuha]]a pilkitään Suomessa niin sisävesillä kuin merelläkin. Etenkin Etelä-Suomen merenlahdilla pilkintä on saanut suurta suosiota. Etelärannikon tunnettuja kuhanpilkintäpaikkoja ovat Linlonlahti Kirkkonummella, Pikkalanlahti Siuntiossa sekä Laajalahti Helsingissä. Kuhaa pidetään vaikeana pilkkisaaliina hyvin vaihtelevien ja yllättävien syöntiaikojen perusteella. Pilkkiin iskiessään se palkitsee ahkeran pilkkimiehen loistavalla maullaan. Talvisin kuha syö pääsääntöisesti parhaiten aamu- sekä iltahämärissä. Kuha saalistaa sameissa vesissä hyvän hämäränäkönsä avulla. Juuri tämän hämäränäkönsä ansiosta kuha on menestynyt lajina niin merellä kuin järvilläkin. Sameissa vesissä se pääsee yllättämään saaliskalansa niin läheltä, ettei näillä ole mahdollisuutta paeta. Kevättalvella kalat innostuvat syömään keskellä päivääkin, mutta harvoin silloinkaan syönnistä ehtii nauttia montaa tovia. Kalat ovat talvella kylmän kankeita, eivätkä hae ravintoa kaukaa. Pilkkimiehen tulee kairata ja liikkua aktiivisesti, jotta mahdollinen ruokakala osuisi kohdalle. <br />
<br />
Itse haen kuhaa penkan reunasta, syvän päältä tai ihan matalasta vedestä riippuen siitä, missä ja milloin pilkin. Paikallisilta pilkkimiehiltä sopii kysyä paikkoja, joista kuhia on saatu lähipäivinä. Merellä matalat sisälahdet ovat antaneet parhaat saaliit minulle. Alkutalvella uitan pilkkiä syvemmässä vedessä ja kevääseen tultaessa siirryn aina matalempaan veteen. Keväällä kuhat hakeutuvat mataliin kutulahtiin ja niiden perukoille syömään pikkukalaa ja tällöin kalan saattaa tavoittaa alle metrisestä vedestä. Kuhan pilkinnästä sanotaan, että mitä huonompi keli, sitä parempi syönti. Yleensä säätilojen muutokset ja käänteet vaikuttavat positiivisesti kuhan aktiivisuuteen. Kuhan aktiivisuuteen ei vaikuta ilmanpaineen vaihtelut kuten sukulaisensa ahvenen.<br />
<br />
Kuhan pilkintään käy kevyt pilkkivapa, johon kannattaa vaihtaa hyvä kärkirengas. Metalliset renkaat syövät siimaa nopeammin kuin muoviset. Siiman paksuus valitaan pilkin koon mukaan. Itse käytän 6-8cm:llä tasareilla pilkittäessä 0,25-0,30 monofiiliä. Se kestää suuremmankin kuhan painon, kunhan muistaa tarvittaessa antaa löysiä. Siima ei saa olla liian paksua, jotta tasarissa säilyisi oikea uinti. Sekä tasapaino- että pystypilkki ovat varmat valinnat kuhan pilkintään. Hyviä tasareita ja pystyjä on paljon, mutta itse suosin tasareista Napparia, Kaapparia, Kihoa sekä Nilsmasteria. Pystypilkkivalintani kuhalle on ehdottomasti Puustjärven vieheen kuparinen Nautilus. Kolmihaaravärikoukku (4 tai 6 koukkukoko) kannattaa virittää sekä tasapaino- että pystypilkkiin. Parhaat värikoukut saa tehtyä kemiallisesti terotetuista Gamakatsusta ja Kamasanista. Useimmiten kuhat iskevät juuri värikoukkuihin (koukkujen on oltava terävät). Ahneella syönnillä kuhat ahmaisevat koko pilkin kitaansa.<br />
<br />
Pilkkimistekniikka on jokaisella oman mielen mukaista pilkin pomputtelua,nostamista ja laskemista. Pääasia on se, että pilkki lasketaan pohjaan ja nostetaan sieltä hiljaa ylemmäs ja ylemmäs aina väliveteen saakka. Kuha löytyy usein korkeammalta kuin ahven, joka jurottaa aivan pohjan tuntumassa. Kuhat viihtyvät myös lahnaparvien joukossa. Tämä tuli huomattua viisi talvea sitten, kun aloitin kuhanpilkinnän. Linlonlahdella vastapalloon jääneiden lahnojen jälkeen tälläsi seasta komeita kuhia, ensimmäisiä pilkkikuhiani. Kyseessä on jonkinlainen pimennossa oleva symbioosi, johon törmää aika-ajoin.<br />
<br />
Pilkkiin napatessaan kuhan erottaa helposti ainakin hauesta, jonka tärppi on voimakkaampi. Siiman kireydestä riippuen kannattaa harkita ylösottotaktiikkaa. Alle kiloiset kuhat tulevat yleensä suoralla vedolla reiälle, kun taas suuremmat haluavat uida mielellään kauemmin (suurien kuhien kanssa saa olla tarkkana, ettei tasarin etu-/peräkoukku jää jään reunaan). Harvoin kohdalle osuu sellainen kuha, jolle tarvitsee antaa löysiä. Jos näin sattuu käymään, on parempi pitää maltti ja vihjaista kaverille nostokoukusta. Kuhaan kohdistuva suuri kalastuspaine (nostaisivat edes solmuväliä 60mm:iin) verottaa suurimmat yksilöt Etelä-Suomen parhaista kuhalahdista. Siitä johtuen 20-30cm:n kuha (joka menee verkon silmästä läpi) on tavallinen saaliskoko.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* Kalassa.netin arkisto<br />
*Erä 10/2009<br />
<br />
=== Viitteet ===<br />
<br />
{{viitteet}}</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Raudun_vetouistelu&diff=14021Raudun vetouistelu2010-08-12T05:37:48Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{Suositeltu}}<br />
[[Tiedosto:rautu.jpg|thumb|right|300px|Rautu]]<br />
<br />
'''[[Rautu]]''', toiselta nimeltään '''nieriä''' on syvien vesien kala, jolle kelpaavat parhaiten [[lusikkauistin|lusikkauistimet]], pienet [[vaappu|vaaput]], [[jigi]]t sekä [[lippauistin|lipat]]. Rautu on kova taistelija [[siima]]n päässä, joten kalastukseen saadaan hieman lisäjännitystä. Tunturin puroilla ja joissa kalastaminen onnistuu hyvin rannalta, mutta järvissä parhaille paikoille pääseminen on mahdollista vain veneellä.<br />
<br />
Raudun vetouisteleminen on mahdollista Saimaalla sekä muissa vesistöissä, jonne sitä on istutettu.<br />
<br />
== Tekniikka ==<br />
<br />
Vieheet on saatava kesällä usein jopa 20-30 metrin syvyyteen, joten ilman syvätakiloita, painonsyvääjiä, kaikuluotainta sekä syvyyskarttaa ei kalaan kannata lähteä. Vetouistelussa veneen etenemisnopeus säädetään sen mukaan, kuinka syvälle on vieheet saatava. Veneellä soudettaessa tulee myös pitää taukoja, jotta vaaput saadaan tarpeeksi syvälle. Moottorin kanssa samat tauot tehdään laittamalla moottori hetkeksi vapaalle. Heittokalastuksessa on syytä käyttää riittävän painavia vieheitä, jotka lentävät kauas ja uppoavat nopeasti.<br />
<br />
Vetouistelun aikana saaliiksi usein saadaan myös [[harmaanieriä]]ä sekä [[järvitaimen]]ta. Rautu on usein vain 2-3 kilon painoinen ja 50-60 cm pitkä. Harmaanieriä puolestaan on nieriän alalaji, joka painaa useamman kilon enemmän ja voi olla jopa 90 cm pituinen. Syvänteiden rinteet sekä syvänteiden pohjat kannattaa käydä tarkkaan läpi. Järvitaimen iskee hyvin pieneen vaappuun matalampaa ja taimenta tulee määrällisesti aina enemmän kuin rautua. Rautua voi kalastaa kesällä aamusta iltaan. <br />
<br />
Suurimpia yksilöitä tavoiteltaessa kannattaa tarjota [[Professor|Professoreita]], joilla on hidas uintiliike ja tarpeeksi painoa. Mikäli uistimesta löytyy vielä punaisen, mustan sekä hopean väriä, on saalis lähes varma! Rautuavoidaan kalastaa keväästä heinäkuun loppuun saakka. Parasta sesonkiaikaa on kesä ja huonointa aikaa yleensä syksy. Mitä punaisemman tai oranssimman värinen rautu on, sitä pahemmalta sen liha maistuu. Punainen väri kertoo myös kutuajan olevan lähellä.<br />
<br />
Ensimmäisen raudun noustua kannattaa yrittää samasta kohtaa uudelleen. Rautu elää parvissa, joten yhden kalan tarttuessa vieheeseen, tulee usein perässä muutama lisää. Veneessä olisi hyvä olla 2-3 miestä, jotta parin kalan yhtäaikainen väsytys olisi mahdollista. Veneessä voi olla hetkessä puolitusinaa rautua. Jos taas kalastajat ovat liikkeellä tylsillä koukuilla, ei saalista saada ylös ollenkaan. Kun kalaa pyydetään hitailla nopeuksilla, nousee koukun terävyys ratkaisevaan asemaan.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luonnossa.net/Kalastus/Raudun_vetouistelu/raudun_vetouistelu.html|Nimeke=Luonnossa.net}}<br />
<br />
[[Luokka:artikkelit]]<br />
[[Luokka:Vetouistelu]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Keitele_(j%C3%A4rvi)&diff=14020Keitele (järvi)2010-08-12T05:36:29Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{järvi<br />
| nimi = Keitele<br />
| kuva = [[Tiedosto:Keitele.png|246px]]<br />
| paikkakunta = Viitasaari, Äänekoski ja Vesanto<br />
| pinta-ala = 493,59km²<br />
| pinnankorkeus = 99,5m<br />
| surin syvyys = 66m <br />
| keskisyvyys = 7,2m<br />
| tilavuus = 3,4km³<br />
| virtaus = 30,6m³/s<br />
}}'''Keitele''' on Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin suurin [[järvi]]. <br />
<br />
Keiteleen pituus on noin 85 kilometriä, pinta-ala hieman alle 500 neliökilometriä ja pinnan korkeus 99,5 metriä merenpinnan yläpuolella.<br />
<br />
Keitele on kirkasvetinen ja kalaisa järvi. Järven rannalla sijaitsevat Äänekosken ja Viitasaaren kaupungit sekä Vesannon kunta.<br />
<br />
Keitele on vedenlaatuluokitukseltaan erinomainen.<br />
<br />
<googlemap lat="63.016196" lon="25.946617" type=map><br />
63.016196, 25.946617, Keitele. Zoomaa kauemmaksi nähdäksesi koko järven.<br />
</googlemap><br />
<br />
<br />
== Kanavat ==<br />
<br />
Keitele on yhdistetty Paatela, Kapeenkosken, Kuusan, Kuhankosken kanavilla Leppäveteen. <br />
<br />
Leppävesi on yhdistetty Päijänteeseen Vaajakosken kanavalla.<br />
<br />
Päijänne on 41 metriä alempana kuin Keitele ja ne yhdistävä kanavaverkosto on reitiltään 45 kilometrin pituinen.<br />
<br />
<br />
== Kalastusalueet/kalastus ==<br />
<br />
Keski-Suomen toiseksi suurin järvi Keitele ulottuu Viitasaarelta aina Äänekoskelle asti. <br />
<br />
Vedenlaadultaan Keitele lukeutuu erinomaiseen ja hyvään - luokitus vaihtelee alueittain. <br />
<br />
Kirkasvetisen Pohjois-Keiteleen kalastusalueeseen kuuluu Keiteleen Viitasaaren kaupungin puoleiset vedet, kun taas ns. Ylä-Keiteleen muodostaa Pihkurin ja Paanalanselän syvä ja lähes saareton allas. <br />
<br />
Pihkurinselällä on tällä hetkellä erittäin runsaat muikkukannat ja taimenet viihtyvät luonnollisesti siellä missä muikutkin. <br />
<br />
Haukia kannattaa yrittää tavoitella lahdelmista ja kapeikoista.<br />
<br />
Viitasaaren kaupungin itäpuolinen Keiteleen pohjoisosa on varsinkin Suovanlahden läheisyydessä hyvää hauenkalastusaluetta. <br />
<br />
Alueen selkävesien ympärillä on paljon kalaisia karikkoja, joissa taimenet viihtyvät. <br />
<br />
Pohjois-Keiteleen alueella on runsaasti erinomaisia satamia ja taukopaikkoja laavuineen ja veneen saa laskettua vesille useasta eri kohdasta. <br />
[[Tiedosto:DSCI2918d20081013nilakkakivet450sh.JPG|thumb|300px|Keitele]]<br />
== Lähteet ==<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Keitele_%28j%C3%A4rvi%29<br />
<br />
*http://www.lomaseutu.fi/tekemista.php?target=tekemista&theme=210:209:217:253&kieli=FIN<br />
<br />
[[luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]]<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjolohen_kalastusopas&diff=14019Kirjolohen kalastusopas2010-08-12T05:29:40Z<p>Hoksaahven: /* Kirjolohen onginta */</p>
<hr />
<div>{{Kesäprojekti}}<br />
<br />
{{ManualTOC<br />
|:[[Kirjolohen kalastusopas#Kirjolohen heittokalastus|1. Kirjolohen heittokalastus]]<br />
|::[[Kirjolohen kalastusopas#Jiggaus|1.1. Jiggaus]]<br />
|:[[Kirjolohen kalastusopas#Kirjolohen onginta|2. Kirjolohen onginta]]<br />
|:[[Kirjolohen kalastusopas#Kirjolohen pilkintä|3. Kirjolohen pilkintä]]<br />
:[[Kirjolohen kalastusopas#Oppaan lähteet ja viitteet|4. Oppaan lähteet ja viitteet]]<br />
}}<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
= Kirjolohen heittokalastus =<br />
<br />
<br />
== Jiggaus ==<br />
<br />
Yksi mielenkiintoinen tapa kirren jahtaamiseen on jigitys. UltraLight- tai Light-virvelillä tapahtuvassa pienten kumimatojen heittelyssä saa uistimeen ja kalaan hyvän tuntuman. Niillä myös pääsee helpommin vaikeisiin paikkoihin kuin muilla uistimilla. Tekniikassa on miljoona vaihtoehtoa. Hyvä tapa on esim. koostaa kelaussarjat pysäytyksistä, nykäyksistä ja nopeasta sekä hitaasta kelauksesta. Usein juuri istutetut kirjolohet saa iskemään pienellä jigillä joka loiskahtaessaan antaa saman äänen kuin kirjolohien kasvatuslaitosruoka, rehupallo. Usein kirjolohet pitävät kirkkaista väreistä, mutta erittäin mielenkiintoinen värivaihtoehto on musta. Varsinkin illalla ja huonolla syönnillä mustalla värillä voi onnistua pelastamaan seuraavan päivän kalakeiton. Usein juuri istutetut kirret pitävät kirkkaista väreistä, mutta pitemmän aikaa lammessa olleet kaipaavat luonnollisia värejä syödäkseen. Usein myös perussääntö, "kirkkaissa vesissä kirkkaita uistimia, tummissa tummia" toimii. Kokeilemalla senkin oppii löytämään.<ref name=kk>http://web.archive.org/web/20071026012653/www.kalassa.net/artikkelit/kirre.shtml</ref><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
= Kirjolohen onginta =<br />
<br />
{{Pääartikkeli|Kirjolohen onginta}}<br />
<br />
'''[[Kirjolohi|Kirjolohen]] [[onginta]]''' on helpoimmillaan silloin, kun kirjolohi-istukkaita tuodaan vesistöön tankkiautolla. Paikalla on usein tungokseen asti onkimiehiä, mikäli istutuksesta on etukäteen ilmoitettu. Yleensä kokeneet kirjolohen onkijat haluavat kuitenkin hieman enemmän haastetta, eivätkä osallistu tähän tapahtumaan, Kirjolohen onkiminen muuttuu istutushetkestä parissa viikossa paljon haasteellisemmaksi, eikä sille enää kelpaakaan mikä tahansa syötti.<br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:Kirjolohenväsytys.jpg|thumb|300px|Tämä yksilö saadaan haaviin asti.]]<br />
<br />
== Välineet ==<br />
<br />
Kirjolohen onginnassa tarvitaan pitkä ja kevyt teleskooppionkivapa, jossa 0,25-0,30 mm paksuista monofiili[[siima]]a. [[Koukku]] saa olla melko suuri, kuten kohokin. Painoja laitetaan sen verran, että kalan napatessa syöttiin, [[koho]] menee helposti veden alle. Kirjolohen onginta on mukavaa touhua esimerkiksi istutusjärvillä/lammilla, jossa madon käyttö on sallittua. Kirjolohen mato-onginta on koski- ja virtapaikoissa kiellettyä kalastuslain nojalla, mutta mikäli kalastuspaikkaa ei ole määritelty lohikalapitoiseksi paikaksi, voi matoa käyttää syöttinä. Kirjolohta voi kalastaa kuitenkin madon sijaan katkaravun pyrstöillä, tahnalla, kärpäsentoukilla sekä maissilla. <br />
<br />
=== Maissin käyttö syöttinä ===<br />
<br />
Maissi on hyvä valinta kalastajille, jotka eivät aina tahdo löytää hyviä matopaikkoja. Maissin käyttäjä havaitsee myös nopeasti, että sen avulla saadaan keskimääräistä suurempikokoista kalaa. Maissin hyviä puolia on pitkä säilyvyys ja halpa hinta. <br />
<br />
Kirjolohen lisäksi maissista ovat kiinnostuneita lahnat sekä muut särkikalat. Maissin käyttöä suunnittelevan on kuitenkin ensin totutettava kalat syömään maissia. Maissia käydään heittelemässä kalapaikalle edellisenä päivänä ja syöttämistä voidaan jatkaa myös kalastushetkellä. Huonona puolena tässä tyylissä on maissin suuri menekki, purkkeja voi kulua kesässä jopa yli 100 kappaletta.<br />
<br />
[[Tiedosto:Kirjolohi2.jpg|thumb|300px|Parikiloinen kirjolohi on jo melkoinen vastus]]<br />
<br />
== Kirjolohen kelaonginta ==<br />
<br />
Kirjolohen [[kelaonginta]] eli ootto-onginta on tavallista ongintaa huomattavasti tehokkaampaa ja suositumpaa. Koukkuun laitetaan kelluva [[syöttitahna]], joka nousee vedenpohjan yläpuolelle. Koukuksi sopii parhaiten pienehkö kolmihaarakoukku (kokoa 12-16), joka piilotetaan syöttitahnapallukan (esim. PowerBait) sisään. Syöttitahnaa tulee olla vähintään sen verran, että se nostaa kolmihaarakoukun veden pohjasta. Mikäli kirjolohi on syvällä, saa syöttitahna olla myös uppoavaa. Esimerkiksi heinäkuun ollessa kuumimmillaan, se saattaa olla oikea ratkaisu.<br />
<br />
=== Välineet === <br />
<br />
Välineiksi kelpaa perinteinen virvelivapa sekä haspelikela, jossa ainakin 50 metrin verran 0,20 mm:n paksuista monofiilisiimaa. Leikari solmitaan vajaan metrin päähän (30-80 cm) siiman päästä. Seuraavaksi siimaan laitetaan liukupaino, jonka avulla syötti saadaan heitettyä riittävän kauas rannasta. Liukupainon (esim. päärynäpaino) alapuolelle voi laittaa stopperiksi vaikka tavallisen ongenpainon, jonka alle voi vielä tehdä varmistussolmun. Lopuksi sidotaan pieni kolmihaarakoukku siiman päähän.<br />
<br />
Syöttipallo ei saa olla halkaisijaltaan yli kahden senttimetrin mittainen, ellei sitten tavoitella todella isokokoista kirjolohta. Kun perustekniikka on hallussa, voidaan lähteä kalastamaan ja odottelemaan milloin kala iskee. Liukupaino on siis vedessä pohjalla, mutta koukku nousee ylöspäin leikarin sallimissa rajoissa. Myös liukukohon käyttö on mahdollista. <br />
<br />
=== Milloin? ===<br />
<br />
Kirjolohi viihtyy vajaan metrin päässä pohjasta ja parhaimpina kalastushetkinä pidetään aamu- ja iltahämärää. Kalaa lähtee kyllä keskellä päivääkin. <br />
<br />
<br />
=== Tekniikka ===<br />
<br />
Kirjolohen kelaonginta on yleensä leppoisaa odottelua ja kalakavereiden kanssa seurustelemista. Virveliä pidetään joko telineessä tai kivien välissä pystyasennossa. Heiton jälkeen puola yleensä vapautetaan, jotta kala voi syötin napatessaan rauhassa viedä hetken aikaa siimaa ja niellä syötti syvemmälle. Sitten tehdään kevyt vastanykäys ja kala väsytetään rantaan ja nostetaan haavilla ylös. Kalastaa voidaan myös uppoavalla syöttitahnalla, jolloin tarvitaan suuri koho. Liukupainoa ei silloin enää käytetä, vaan korkeintaan tavallisia ongenpainoja.<br />
<br />
<ref name=kk>http://www.luonnossa.net/Kalastus/Kirjolohen_onginta/kirjolohen_onginta.html</ref><br />
<br />
= Kirjolohen pilkintä =<br />
<br />
{{Pääartikkeli|Kirjolohen pilkintä}}<br />
<br />
Istuta ja ongi -tyyppisen istutuksen ansiosta '''kirjolohen pilkinnästä''' on tullut paikoin erittäin suosittu harrastus. Äärimmäinen esimerkki tästä on "[[Miljoonapilkki]]" ja sen yli 27 000 osanottajaa, joskaan kaikki eivät ehkä tulle paikalle pelkästään kirjolohen takia. <br />
<br />
== Tekniikka ==<br />
<br />
Pilkkijän kannalta otollisimpia [[istutus]] vesiä pienehköt [[järvi|järvet]] ja [[lampi|lammet]]. Niissä kirjolohen etsiminen ei käy liian työlääksi. [[Kirjolohi]]en [[pilkkiminen]] ei perustu kalojen aktiiviseen etsimiseen, vaan pilkkijä odottaa samaan tapaan kuin siianpilkkijät kalojen uivan pyyntipaikalle, jonne hän on porannut reiät muutaman reiän 6- tai 8- tuumaisella [[kaira]]lla. Pienessä järvessä kirjolohet osuvat avannon alle useammin, kuin suuressa, mikä tietenkin parantaa saalistoiveita. Mikäli vesistöön on istutettu [[kala]]a jääpeitteen aikana, sitä tulee varmimmin heti istutuksen jälkeen istutuspaikalta. Kalat ovat kuitenkin tässä vaiheessa kaikkein kehnoimman makuisia ja veltompia vastapelureita. Muutaman päivän kuluessa istukkaat levittäytyvät laajemmalle alueelle ja saalista alkaa kertyä ympäri järveä. Pilkkiminen kannattaa keskittää rantojen läheisyyteen valoisaan valokerrokseen, jossa kirjolohet uivat rantoja kierrellen. Hyviä ottipaikkoja ovat lahdet ja niiden suulla sijaitsevat niemenkärkien selänteet, karikot, vedenalaiset rinteet sekä purojen niska- ja suualueet. Yleensä saalista tulee parhaiten pohjan tuntumasta, mutta syvemmässä vedessä on pilkittäessä on syytä tarkastaa välivesi mahdollisesti tarjoaa. Heti istutuksen jälkeen kirjolohta antavat lähes kaikenlaiset pilkit, mutta ajan kuluessa kalat alkavat käyttää luonnon ravintoa ja muuttuvat samalla entistä tarkemmiksi pilkkien ja syöttien suhteen. <br />
<br />
== Välineet ==<br />
<br />
Luotetuimpia kirjolohipilkkejä ovat pienet tasapainot, kookkaat mormuskat ja näiden näiden kahden tyypin monenlaiset välimuodot. Hyviä ovat myös tapsipilkit ja erinlaiset jigit sekä pienet, räikein värein maalatut lusikkauistimet. Sopiva [[koukku]]koko on 8-2. Syöttinä käytetään kärpäsen- ja surviais-sääsken toukkia, matoja, kuorittuja katkaravun pyrstöjä ja kirjolohen mätiä sekä niiden yhdistelmiä. Pilkkien tehoa voidaan vielä parantaa sitomalla [[siima]]an lyhyiden lisätapsien varaan perhoja. Kirjolohen pyynnissä eri pilkkityyppejä uitetaan suurin piirtein "normaalisti", toisin sanoen samaan tapaan kuin ahventa pilkkiessä. Erona on vain se, että kirjolohi ottaa toisinaan rivakasti sellaiseen pilkkiin, jota pidetään pitkään aivan paikallaan. Jos vapa jää kahvitauon ajaksi veteen, ei vapaa kannata jättää jäälle oman onnensa nojaan. Kirjolohen pilkintään on syytä varustautua tukevalla vavalla, sillä järveen kotiutunut kala ottaa pilkin matalasta vedestä yleensä rajulla iskulla, eivätkä vastaan temppuilevan lohikalan liikkeet sen jälkeen ole kaikkein vaisuimpia. Sopivaa siimaa on 0,25-0,35-millinen monofiili. <br />
<br />
== Väsyttely ==<br />
<br />
Kala kannattaa yrittää väsyttää mahdollisimman pitkällä siimalla, sillä lyhyen siiman päässä teutaroivan kirjolohi pystyy usein repimään itsensä koukusta irti. Kun kirjolohi on väsytetty, saaliin ylös-saanti varmistetaan [[nostokoukku|nostokoukulla]].<br />
Eräisiin järviin ja lampiin on istutettu kirjolohen sijasta tai seuraksi pyyntikokoista [[taimen]]ta. Pilkkikalana se muistuttaan Amerikan-serkkuaan niin paljon, että sen pyyntiin käyvät samat välineet ja menetelmät.<br />
<br />
<br />
Kirjolohipilkkejä:<br />
<br />
[[Tiedosto:Lusikka30.jpg|Lusikka30.jpg]]<br />
[[Tiedosto:Pilkki66.jpg]]<br />
[[Tiedosto:Pilkki10.gif]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet == <br />
*Rinne, Veikko; Jahnukainen Jyrki: 2007. Kalamiehen pikkujättiläinen. ISBN 978-951-0-30996-4. Hämeenlinna: WSOY<br />
<br />
=== Viitteet ===<br />
{{viitteet}}</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Jigi&diff=13933Jigi2010-08-07T16:46:07Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Jigi14.JPG|thumb|300px|Perinteinen toukkajigi]]<br />
[[Tiedosto:Fishing lure jig.jpg|thumb|300px]]<br />
[[Tiedosto:Kalajigi.jpg|thumb|300px]]<br />
<br />
'''Jigi''' on silikonista valmistettu [[mato]]a, [[toukka]]a tai [[kala]]a muistuttava viehe. Siihen kiinnitetään paino, useimmiten painopäinen koukku, jonka ansiosta se uppoaa etuosa edellä. <br />
===Kalastus tekniikka===<br />
Sitä pyritään pomputtelemaan pohjan tuntumassa. Jigillä kalastetaan yleensä niin, että vieheen annetaan upota pohjaan, minkä huomaa siiman löystymisestä. Tämän jälkeen tehdään vavalla nykäisy ja kelataan löysät pois, mitä jatketaan siihen asti kunnes siima on kelautunut kokonaan takaisin kelalle. Toinen tapa nostaa viehe pohjasta on tehdä yhdestä viiteen nopeaa kammenpyöräytystä vavan ollessa koko ajan siiman suuntaisena. Tämän tekniikan etu on siinä, että vastaiskun tekeminen on helppoa, koska vapa on jo valmiiksi alhaalla. Vastaiskun ei tarvitse olla pitkä, kunhan se on hyvin nopea. Jigissä on useimmiten vain yksi koukku, ja nopealla vastaiskulla saadaan maksimoitua koukun tarttuminen. Kala nappaa vieheeseen useimmiten vieheen ollessa laskeutumassa takaisin pohjaa kohti noston jälkeen. <br />
===Välineet===<br />
Jigikalastuksessa käytetään usein jäykähköjä vapoja ja punottua siimaa, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä tuntuma vedenalaisiin tapahtumiin sekä pohjan muotoihin. Yleisimmät jigityypit ovat toukkajigi, matojigi ja kalajigi.<br />
===Muuta===<br />
Jigillä voidaan saada melkein jokaista suomessa esiintyvää petokalaa.Jigillä kalastaminen voi olla aluksi vaikeata,mutta kun sen tekniikan oppii niin helppoa.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Lippauistin]]<br />
* [[Lusikkauistin]]<br />
* [[Jerkki]]<br />
* [[Vaappu-uistin]]<br />
* [[Pilkki]]<br />
* [[Perho]]<br />
<br />
[[Luokka:Vieheet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Jigi&diff=13932Jigi2010-08-07T16:45:31Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Jigi14.JPG|thumb|300px|Perinteinen toukkajigi]]<br />
[[Tiedosto:Fishing lure jig.jpg|thumb|300px]]<br />
[[Tiedosto:Kalajigi.jpg|thumb|300px|Kalajigi]]<br />
<br />
'''Jigi''' on silikonista valmistettu [[mato]]a, [[toukka]]a tai [[kala]]a muistuttava viehe. Siihen kiinnitetään paino, useimmiten painopäinen koukku, jonka ansiosta se uppoaa etuosa edellä. <br />
===Kalastus tekniikka===<br />
Sitä pyritään pomputtelemaan pohjan tuntumassa. Jigillä kalastetaan yleensä niin, että vieheen annetaan upota pohjaan, minkä huomaa siiman löystymisestä. Tämän jälkeen tehdään vavalla nykäisy ja kelataan löysät pois, mitä jatketaan siihen asti kunnes siima on kelautunut kokonaan takaisin kelalle. Toinen tapa nostaa viehe pohjasta on tehdä yhdestä viiteen nopeaa kammenpyöräytystä vavan ollessa koko ajan siiman suuntaisena. Tämän tekniikan etu on siinä, että vastaiskun tekeminen on helppoa, koska vapa on jo valmiiksi alhaalla. Vastaiskun ei tarvitse olla pitkä, kunhan se on hyvin nopea. Jigissä on useimmiten vain yksi koukku, ja nopealla vastaiskulla saadaan maksimoitua koukun tarttuminen. Kala nappaa vieheeseen useimmiten vieheen ollessa laskeutumassa takaisin pohjaa kohti noston jälkeen. <br />
===Välineet===<br />
Jigikalastuksessa käytetään usein jäykähköjä vapoja ja punottua siimaa, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä tuntuma vedenalaisiin tapahtumiin sekä pohjan muotoihin. Yleisimmät jigityypit ovat toukkajigi, matojigi ja kalajigi.<br />
===Muuta===<br />
Jigillä voidaan saada melkein jokaista suomessa esiintyvää petokalaa.Jigillä kalastaminen voi olla aluksi vaikeata,mutta kun sen tekniikan oppii niin helppoa.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Lippauistin]]<br />
* [[Lusikkauistin]]<br />
* [[Jerkki]]<br />
* [[Vaappu-uistin]]<br />
* [[Pilkki]]<br />
* [[Perho]]<br />
<br />
[[Luokka:Vieheet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Jigi&diff=13931Jigi2010-08-07T16:45:00Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Jigi14.JPG|thumb|300px|Perinteinen toukkajigi]]<br />
[[Tiedosto:Fishing lure jig.jpg|thumb|300px]]<br />
[[Tiedosto:Kalajigi.jpg|Thumb|300px|Kalajigi]]<br />
<br />
'''Jigi''' on silikonista valmistettu [[mato]]a, [[toukka]]a tai [[kala]]a muistuttava viehe. Siihen kiinnitetään paino, useimmiten painopäinen koukku, jonka ansiosta se uppoaa etuosa edellä. <br />
===Kalastus tekniikka===<br />
Sitä pyritään pomputtelemaan pohjan tuntumassa. Jigillä kalastetaan yleensä niin, että vieheen annetaan upota pohjaan, minkä huomaa siiman löystymisestä. Tämän jälkeen tehdään vavalla nykäisy ja kelataan löysät pois, mitä jatketaan siihen asti kunnes siima on kelautunut kokonaan takaisin kelalle. Toinen tapa nostaa viehe pohjasta on tehdä yhdestä viiteen nopeaa kammenpyöräytystä vavan ollessa koko ajan siiman suuntaisena. Tämän tekniikan etu on siinä, että vastaiskun tekeminen on helppoa, koska vapa on jo valmiiksi alhaalla. Vastaiskun ei tarvitse olla pitkä, kunhan se on hyvin nopea. Jigissä on useimmiten vain yksi koukku, ja nopealla vastaiskulla saadaan maksimoitua koukun tarttuminen. Kala nappaa vieheeseen useimmiten vieheen ollessa laskeutumassa takaisin pohjaa kohti noston jälkeen. <br />
===Välineet===<br />
Jigikalastuksessa käytetään usein jäykähköjä vapoja ja punottua siimaa, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä tuntuma vedenalaisiin tapahtumiin sekä pohjan muotoihin. Yleisimmät jigityypit ovat toukkajigi, matojigi ja kalajigi.<br />
===Muuta===<br />
Jigillä voidaan saada melkein jokaista suomessa esiintyvää petokalaa.Jigillä kalastaminen voi olla aluksi vaikeata,mutta kun sen tekniikan oppii niin helppoa.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Lippauistin]]<br />
* [[Lusikkauistin]]<br />
* [[Jerkki]]<br />
* [[Vaappu-uistin]]<br />
* [[Pilkki]]<br />
* [[Perho]]<br />
<br />
[[Luokka:Vieheet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Jigi&diff=13930Jigi2010-08-07T16:44:22Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Jigi14.JPG|thumb|300px|Perinteinen toukkajigi]]<br />
[[Tiedosto:Fishing lure jig.jpg|thumb|300px]]<br />
[[Tiedosto:Kalajigi.jpg]]<br />
<br />
'''Jigi''' on silikonista valmistettu [[mato]]a, [[toukka]]a tai [[kala]]a muistuttava viehe. Siihen kiinnitetään paino, useimmiten painopäinen koukku, jonka ansiosta se uppoaa etuosa edellä. <br />
===Kalastus tekniikka===<br />
Sitä pyritään pomputtelemaan pohjan tuntumassa. Jigillä kalastetaan yleensä niin, että vieheen annetaan upota pohjaan, minkä huomaa siiman löystymisestä. Tämän jälkeen tehdään vavalla nykäisy ja kelataan löysät pois, mitä jatketaan siihen asti kunnes siima on kelautunut kokonaan takaisin kelalle. Toinen tapa nostaa viehe pohjasta on tehdä yhdestä viiteen nopeaa kammenpyöräytystä vavan ollessa koko ajan siiman suuntaisena. Tämän tekniikan etu on siinä, että vastaiskun tekeminen on helppoa, koska vapa on jo valmiiksi alhaalla. Vastaiskun ei tarvitse olla pitkä, kunhan se on hyvin nopea. Jigissä on useimmiten vain yksi koukku, ja nopealla vastaiskulla saadaan maksimoitua koukun tarttuminen. Kala nappaa vieheeseen useimmiten vieheen ollessa laskeutumassa takaisin pohjaa kohti noston jälkeen. <br />
===Välineet===<br />
Jigikalastuksessa käytetään usein jäykähköjä vapoja ja punottua siimaa, jotta saataisiin mahdollisimman hyvä tuntuma vedenalaisiin tapahtumiin sekä pohjan muotoihin. Yleisimmät jigityypit ovat toukkajigi, matojigi ja kalajigi.<br />
===Muuta===<br />
Jigillä voidaan saada melkein jokaista suomessa esiintyvää petokalaa.Jigillä kalastaminen voi olla aluksi vaikeata,mutta kun sen tekniikan oppii niin helppoa.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
* [[Lippauistin]]<br />
* [[Lusikkauistin]]<br />
* [[Jerkki]]<br />
* [[Vaappu-uistin]]<br />
* [[Pilkki]]<br />
* [[Perho]]<br />
<br />
[[Luokka:Vieheet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tiedosto:Kalajigi.jpg&diff=13929Tiedosto:Kalajigi.jpg2010-08-07T16:43:39Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div></div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=AM-Viherpuna_Leech&diff=13569AM-Viherpuna Leech2010-07-18T11:15:27Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{perhoresepti <br />
| perhon nimi = {{PAGENAME}}<br />
| kuva = Am_viherpuna_leech.jpg<br />
| kuvateksti = Kuva ja kuvan sidos Aleksi Määttä<br />
| koukku = 4-8<br />
| kuula = Kultainen, kiinnitetään pikaliimalla.<br />
| pyrstö = Kirkkaanvihreä marabou, johon lisätään <br>muutama säie kimallekuitua.<br />
| kierre = Soikea hopea<br />
| runko = Verenpunainen villa dubattuna. <br>Voidaan käytää myös marabouta, jolloin rungosta <br>kohoavat höytyvät leikataan mahdollisimman lyhyeksi.<br />
| runkohäkilä = Musta kukko<br />
| häkilä = Musta kukko<br />
}}<br />
[[Humus]]pitoisiin [[vesi]]in kehitetty [[leech]]i, joka näkyy todella pitkälle. Pitempää [[joki|joessa]] olleille [[kala|kaloille]] kannattaa kokeilla hillitymmän väristä vihreää marabouta ja vähemmän kimallekuitua.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://web.archive.org/web/20030216021044/www.kalassa.net/perhokalastus/perhoreseptit/leechit/am_viherpuna_leech.shtml<br />
<br />
<br />
{{Perhoreseptit}}<br />
<br />
[[Luokka:Leechit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjolohen_perhokalastus_Vantaankoskella&diff=13157Kirjolohen perhokalastus Vantaankoskella2010-07-06T04:26:20Z<p>Hoksaahven: /* 3. Muurin monttu */</p>
<hr />
<div>{{Suositeltu}}<br />
Tässä tekstissä aion kertoa perhokalastuskokemuksistani vantaankoskella. Olen käynyt siellä monen vuoden ajan, vasta viimeisen kahden vuoden aikana olen todella oppinut kirjolohen perhokalastusta. Jokaisella joella on ominaispiirteensä, mitä kerran tai kaksi paikan päällä käynyt kalastaja ei huomaa. Toivottavasti tämä kirjoitus auttaa noviisejakin pääsemään kalan makuun.<br />
<br />
===Vantaankoski&vesi===<br />
<br />
Sijaitsee Vantaalla, kehä 3:n kupeessa. Vesi on kirkkaimmillaan talvella (jos jäiden välissä on sulaa vettä missä perhoa uittaa) ja kesällä kevättulvien laskettua. Kirkkaus ei ole edellytys kalansaannille, se toki helpottaa sitä ja tekee kalastuksesta miellyttävämpää. Kalalle kannattaa suunnata näkyvyyden ollessa 20cm tai enemmän. Lyhyetkin kuurot sameuttavat aina vettä jossain määrin huuhtomalla mutaa jokeen yläjuoksun ojista ja pelloilta. Kannattaa kuitenkin huomioida muutoksien positiivinen vaikutus, vedenpinnan pieni nousu ja sen koventuneen virtauksen mukana tuoma ravinto saa vanhemmatkin (lue. isommat) kalat aktivoitumaan ja ottamaan herkemmin.<br />
<br />
===Kalasto===<br />
<br />
Tavoitelluin ja tavallisin saalis on kirjolohi. Pyyntikokoinen istaritaimen on melko harvinainen saalis Vantaankoskella, muttei kuitenkaan aivan tavaton. Keväällä, touko-kesäkuun vaihteessa ahvenet parveentuvat sankoin joukoin vantaankosken loppuliukuun. Viime keväänä joukossa oli myös vauraampia, monen sadan gramman kaloja. Sattumakaloina koukkuun saattaa tarttua särkikaloja, haukia ja myöhemmin syksyllä nousukaloja. Kerran olen jutellut kalamiehen kanssa joka koukutti loppuliu´usta nelikiloisen karpin rintaevän alta..<br />
<br />
===Välineet===<br />
<br />
AFTM 5-7 sopii hyvin kevyeen kalasteluun. Kaveri osti tosin 4-luokan kepin todelliseen nautiskeluun. Harjaantumattomammille suosittelen 6-luokkaista. Itsellänikin on 6-luokkainen Visionin 3zone, mikä on ajanut asiaansa mainiosti. Peruke saa olla melko paksu, olen käyttänyt 0.25-0.30 monofiliä, sillä istarikirjo ei kiinnitä perukkeeseen huomiota juuri lainkaan. Seassa on lisäksi isojakin kaloja, joten on ihan turha lähteä kalaan ohuilla piuhoilla. Veden sameus auttaa kalastajaa, tarkemman kalan on vaikeampi havaita peruketta sameassa vedessä.<br />
<br />
Liitseistä kannattaa tehdä yksinkertaisia (edullisia), sillä hävikki voi olla melkoinen.. Yleisimmin olen sitonut liitsejä 6-koukkuun, kuulapäällä. Kuulapää tekee perhosta siistimmän ja auttaa upotuksessa. Marabow on aina edullinen raaka-aine, honkkarin pussillisesta vääntä monta kymmentä liitsiä.<br />
<br />
====Edullinen ja toimiva liitsiresepti====<br />
<br />
- Koukku: 6-koon streamerkoukku<br />
- Pujotetaan kuulapää koukkuun, itse olen käyttänyt 5,5mm:stä<br />
- Sidotaan pyrstö: marabow:ta, väri oman maun mukaan<br />
- Sidotaan runko: Cactuschenilleä, väri oman maun mukaan<br />
<br />
[[Tiedosto:Perhot22fp8.jpg]]<br />
<br />
<br />
===Kalastustyylit- ja tekniikat===<br />
<br />
Yhdelläkin liitsillä pärjää, mutta olen yleensä käyttänyt kahta, toista sivuperukkeessa. Kirjot saattavat olla hyvinkin valikoivia värin suhteen, ja kaksi eriväristä liitsiä parantavat mahdollisuuksia tärppiin huomattavasti. Perhohävikki kasvaa, mutta sen korvaa kasvanut tärppimäärä. Liitsien pääväreistä mainittakoon pinkki, oranssi, valkoinen kaikkine kombinaatioineen. Unohtamatta mustaa, mikä on usein todellinen ässäväri kuumana kesäiltana. Muitakin perhotyyppejä kannattaa kokeilla kirkkaalla (näkyvyys +50cm) vedellä, kirkkaat liitsit ovat kuitenkin varmimpia sameassa vedessä.<br />
<br />
Painotus on elintärkeää kalojen saamisen kannalta. Mitä lähempänä pohjaa, missä kalat oleilevat, perhot kulkevat, sitä suuremmalla todennäköisyydellä saa tärpin. Normaalit onkihaulit ovat edullisia ja sopivan kokoisia, suosittelen niitä lämpimästi. Seuraavissa kalastustyyleissä tukeva painotus on oletusarvo, en mainosta sitä enempää.<br />
<br />
<br />
====Larvastustyyli:====<br />
<br />
Kuulapäistä (tai useampia) liitsiä uitetaan virran mukana, välillä nykien ja välillä pohjasta nostellen. Liitseihin pitää pitää hyvä tuntuma koko ajan, useimmat tärpit ovat melko varovaisia. Larvastustyyliä kannattaa käyttää hieman sameammassa vedessä ja miedossa virrassa. Tyyli sopii myös tarkkuuskalastukseen, esim. kivenvierusten koluamiseen ja monttujen tarkkaan haravointiin.<br />
+ Runsaasti tärppejä<br />
+ Hyvin helppoa<br />
- Tärppien havaitseminen vaikeaa<br />
- Kauempana olevien paikkojen ronkkiminen on vaikeaa<br />
<br />
====Viistätystyyli====<br />
<br />
Tukevasti painotetut liitsit heitetään sivuvirtaan, niitä ohjaillaan halutulla tavalla ja nopeudella. Kirjon naaman eteen nopeasti ilmestyvä liitsi voi aiheuttaa vihaisen tärpin. Jos kirre ei ehdi ensimmäiseen liitsiin, toinen tulee heti jäljessä. Sameammalla vedellä tärpit saattavat jäädä harvoiksi. Sopii kirkkaaseen veteen, kalastajan ei tarvitse kahlata kovinkaan lähelle kaloja. Kannattaa kokeilla matalammissa kohdissa, tällä tekniikalla perhot eivät kulje aivan pohjan tuntumassa.<br />
+ Superhelppoa<br />
+ Paikat saa kalastettua tehokkaasti myös hieman kauempaa<br />
- Tärppejä harvakseltaan<br />
- Perhohävikki<br />
<br />
====Streamertyyli (ei mitään tekemistä oikeiden streamereiden kanssa)====<br />
<br />
Kaikista haastavin tyyli. Kalastaja tavoittelee tiettyä paikkaa tai kalaa, jota hän tavoittelee kahlaamalla paikan yläpuolelle. Yläpuolelta kalastaja voi sitten rauhassa uitella ja pompottaa liitsejä oletetun kalan edessä. Tämä tyyli antaa kalalle aikaa ottaa, ja yleensä se ottaa. Perhoa voi myös uittaa virrassa paikoillaan tehden samalla poikittaisliikettä oletetun kalan päällä/edessä. Tällä tyylillä saadaan kaikista tuimimmat tärpit. Tyyli sopii sekä sameaan että kirkkaaseen veteen.<br />
+ Selkeät, vahvat tärpit<br />
+ Tietyn hotspotin saa kalastettua hyvinkin tarkasti<br />
- Streamertyylin käyttö on harvinaista paikkojen vähyyden takia<br />
- Kahlaaminen saattaa aiheuttaa kastumisen korkealla vedellä<br />
<br />
===Paikat===<br />
<br />
Yleiskartta Vantaankosken alueesta.<br />
<br />
[[Tiedosto:Vantaankoski3sp7.jpg]]<br />
<br />
====1. Kehä3:n pooli====<br />
<br />
Syvä ja vaikeasti kalastettava monttu. Toisaalta jos olet todella ison istarivanhuksen perässä, Kehä3:n pooli on oikea valinta. Enemmän virvelikalastajien aluetta, mutta itsekin olen saanut tuolta isoimman perhokirjoni.<br />
<br />
====2. Muuri====<br />
<br />
Muuri on rakennettu saarelle, mikä on keskellä Vantaankoskea. Viilatehtaalta (yleiskuvan vasemmassa reunassa, numeron 3 vasemmalla puolella) pääsee yleensä muurille lankkua pitkin. Muurissa siis on noin 3 metrin väli, mistä vesi pääsee virtaamaan. Tämän virran sekä ylä- että alapuolella on huippuhyvät ottispotit. Muurin ei-villatehtaan-päässä vesi ryöpsähtää samalla tavoin kuin villatehtaan päässä. Tämä paikka ei kuitenkaan ole kalastettavissa järkevästi superkovan virtauksen ja järkälemäisten kivien takia.<br />
<br />
[[Tiedosto:Vantaankoski6fk3.jpg]]<br />
<br />
''Punaiset täplät ovat ottispotteja.''<br />
<br />
====3. Muurin monttu====<br />
<br />
Muurin monttu on myyttinen paikka. Monet kiroavat sen alimpaan *elevettiin, toiset ajavat matkojen päästä vain päästäkseen kalastamaan muurin monttua. Siitä ei valitettavasti ole kuvaa, mutta ykkösottipaikka on kovan virran reuna. Tämä kova virta saa alkunsa edellä mainitusta kolmen metrin aukosta muurissa. Montun pohjassa on kuoppia, missä isompikin mörkö saattaa löhötä. Pohjalla on myös valitettavasti silloin tällöin erinäistä irtoromua. Allekirjoittanut on saanut kyseisestä montusta television (!) perholla.<br />
<br />
====4. Mutka====<br />
<br />
Matala ja hiekkapohjainen paikka, mistä kalaa nousee usein kuin köyttä. Tämä kalaköysi tosin edellyttää istutuksia. Lähes aina tankkiauto pyörähtää mutkan kautta, mihin se armeliaasti kippaa monta kymmentä toinen toistaan pulskempaa kirjolohta.<br />
<br />
[[Tiedosto:Vantaankoski4sm8.jpg]]<br />
<br />
====5. Kuninkaan lohen sillan alus====<br />
<br />
Monen kalastajan päiväuni, toisten painajainen. Mutkaan istutetut kalat valuvat yleensä päivässä tai parissa sillan alle. Sillan alla on isoja kiviä ja yksi todella syvä monttu, mistä on syksyisin saatu tuimia nousukalatärppejä. Kun tuurit ja olosuhteet ovat kohdallaan, sillan alta voi saada viisikin kirjolohta lyhyeen aikaan.<br />
<br />
====6. Loppuliuku====<br />
<br />
Loppuliuku laskee Vantaankosken suvantoon, mikä on Kehä3:n poolin tavoin todellisten jättikalojen pesäpaikka. Varsinkin iltaisin suuret kirjolohet nousevat loppuliukuun syömään. Loppuliu´ssa on kiviä, juurakoita ja muuta vantikselle ominaista romua, mitkä syövät perhoja. Kalojen koko paikkaa perhomenekkiä aika kivasti. Loppuliu´un yläosassa on suuria kiviä, minkä koloja monikaan kalastaja ei ymmärrä koluta läpi. Niistä saa usein tärppejä huolellisella uittelulla.<br />
<br />
====7. Mustakosken niska====<br />
<br />
Kirjot tulevat suvannosta syönnökselle myös Mustakosken niskalle. Sieltä olen saanut isoimman taimeneni, mikä vanhuuttaan oli kasvattanut itselleen kunnolliset ja ehjät evät (harvinainen ilmiö). Mustakosken niskalla on paljon suuria vedenalaisia kiviä, minkä takusia on helpointa kalastella kirkkaalla vedellä.<br />
<br />
====8. Mustakosken suvanto====<br />
<br />
Paikoin äärimmäisen syvä ja rauhallisesti virtaava pätkä. Syvimmistä kohdista saa isoimmat tärpit, ne ovat vain valitettavasti melko vaikeasti kalastettavissa. Niskalla, ennen varsinaista Mustakoskea, on useasti kirjo tai parikin asennossa ja valmiina ottamaan. Suvannon pohja on melko puhdas keskeltä ja suurimmasta osasta reunoja. Paikka (punainen täplä), mihin kivirappuset laskeutuvat, on hyvin syvä ja sen pohjalla on paljon risuja. Niitä pitää varoa, vaikka tästä paikasta saakin kaikkein useimmin tärpin.<br />
<br />
[[Tiedosto:Vantaankoski5oa6.jpg]]<br />
<br />
===Muuta:===<br />
*Tilastojen valossa kaikista parasta aikaa vantiksella on 20.5.-5.6. Tuohon haarukkaan jos sovittaa kalamatkansa, kalaa voi teoriassa tullakin.<br />
*Pääuoman (muurin monttu, mutka) itäpuolella kulkee pienempi uoma. Se on matala ja vaikeahkosti tavoitettavissa, jotensakin siitä syystä ettei sieltä tule juurikaan kalaa.<br />
-*Vantaankoskella on usein paljon porukkaa, mukaan kannattaa varata kärsivällisyyttä. Joiltakin myös unohtuvat koskikalastustavat aina silloin tällöin<br />
<br />
Teksti ja kuvat: Perca<br />
<br />
[[Luokka: Eri lajien perhokalastus]] [[Luokka:artikkelit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lusikkauistimen_viritys&diff=13155Lusikkauistimen viritys2010-07-05T19:13:13Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>Toisinaan lusikkauistimia kannattaa virittää, että niistä saisi mahdollisimman kalastavia. Tässä perusohjeita siihen.<br />
<br />
== Väri ==<br />
<br />
Lusikan helppo viritys tapahtuu käyttämällä vedenkestäviä tusseja ja/tai kynsilakkaa sekä tavallisia pihtejä. Lusikan väritystä on helppo muuttaa, jopa kalassa ollessa. Kaupan hyllyllä on kylläkin suuri värivalikoima, mutta jos haluaa saada juuri oikean värisävyn tai sitten ei ole juuri oikean väristä uistinta pakissa kannattaa väriä vaihtaa tussilla. Sillä voi myös vaihtaa kuvioita uistimeen. Kynsilakalla taasen saa esim. lohikaloille mieluisia uistimia kun sivelee punaista hivenen vähemmän kuin muuten, jolloin uistimen metallinen väri kuultaa alta ollen vielä houkuttelevampi.<br />
<br />
Tässä yhden värin viritys. Uistimena [http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Kuusamo_Uistin_Oy Kuusamon] Professor. <br />
[[Tiedosto:Varitys1.jpg|300px|thumb|left|ennen viritystä]]<br />
[[Tiedosto:Varitys2.jpg|300px|thumb|virityksen jälkeen]]<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
== Uinnin säätäminen ==<br />
Myöskään uintitapaa ei ole vaikea säätää jos on tavallista suuremmat pihdit. Jos haluaa loivempiliikkeisen lusikan, joka ei ui liian rajusti voi lusikkaa suoristaa hieman. Mitä suorempi uistin on sitä vähemmän se ui. Kun taas on loivempiliikkeinen uistin ja haluaa siitä hieman ärhäkemmän, kannattaa sitä vähän pyöristää, ei kuitenkaan liikaa, koska silloin se lopettaa kokonaan uimisen.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
*[http://web.archive.org/web/20050416083621/www.kalassa.net/artikkelit/teeseitse/viritys/viritys.shtml]<br />
<br />
[[Luokka:Vieheet]] [[Luokka:Ohjeita kalastusvälineiden valmistamiseen]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Surviaistoukkien_keruu&diff=13151Surviaistoukkien keruu2010-07-05T09:51:43Z<p>Hoksaahven: /* Lähteet */</p>
<hr />
<div>'''Surviaissääsken toukat''' ovat hyvää syöttiainesta, koska ne ovat kalojen luonnollista ruokaa. Näitä on monta lajia, mutta suurin osa on liian pieniä syöteiksi. <ref>http://web.archive.org/web/20021215215848/www.kalassa.net/onginta/syotit.shtml</ref><br />
<br />
Verenpunaisia ''Chironomus''-toukkia löytyy, kun kuopii rehevien [[lampi]]en sekä meren- ja järvenlahtien pohjalietettä. Koska hyviä toukkapaikkoja ei ole kaikkialla, etsinnät on vaivattominta hoitaa [[vene]]ellä loppusyksystä tai tulevan talven tarpeisiin heti jäiden lähdettyä.<br />
Jään päältä toukkapaikkoja on helpointa etsiä matalista lahdista [[jääkaira]]lla kirnuamalla, jolloin toukkia löytyy jään päälle pulpunneesta liejuliemestä. Tällä tavoin voi saada yhden päivän toukatkin hankituksi. Varsinaiseen toukkien keruuseen on syytä lähteä leutona talvipäivänä, sillä kovalla pakkasella on vaarana, että survarit jäätyvät hengiltä. <br />
<br />
== Välineet ==<br />
*Tukevavartinen ja vanteinen pohja[[haavi]], jonka vanne on edestä suora ja pussi lujaa, millimetrin harvuista nailonverkkoa.<br />
<br />
*Muovisankoja saaliin säilytttämiseksi.<br />
<br />
*Siivilä tai akvaariohaavi toukkien poimintaan.<br />
<br />
== Kerääminen ==<br />
Toukkapaikalle tehdään väljä avanto ja täytetään ämpärit, kun vesi on vielä puhdasta. Sitten kuopaistaan haavilla pohjasta liejua muutaman sentin paksuudelta ja nostetaan läjä avannon reunalle. Haavia huljutetaan ja nostellaan, jolloin veden pintakalvoon jää toukkia akvaariohaavilla tai siivilällä vesisankoon kerättäväksi. Huljuttelua jatketaan niin pitkään kuin toukkia riittää, minkä jälkeen otetaan uusi annos käsittelyyn. Jos paikka on hyvä, tulee toukkia helposti kerätyksi yli tarpeen. Parempi antaa niiden jäädä pohjalietteeseen odottamaan seuraavaa keräilykertaa, kuin heittää tuhatmäärin kuolleita toukkia menemään. Survareiden keruuseen ei vaadita kalastus- eikä muutakaan lupaa, mutta toisten kotirauhaa on varottava häiritsemästä. Työn päätyttyä on avannon reunat huuhdottava liejusta ja avanto on turvallisuussyistä merkittävä selvästi vaikkapa havunoksilla.<br />
<br />
== Hoito ==<br />
Toukat säilyvät kylmässä vedessä hengissä viikkokausia, jopa kuukausia, jos niille vaihtaa vettä päivän parin välein ja kerää kuolleet toukat pois. Hyvä kaivovesi lienee toukille parasta, mutta nykyinen klooriton vesijohtovesikin on aivan sopivaa.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
* Rinne, Veikko; Jahnukainen Jyrki: 2007. Kalamiehen pikkujättiläinen. ISBN 978-951-0-30996-4. Hämeenlinna: WSOY <br />
<br />
=== Viitteet ===<br />
<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:artikkelit]]<br />
[[Luokka:syötit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Planktonsiika&diff=12823Planktonsiika2010-06-22T07:12:56Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:plsiika.jpg|300px|thumb]]<br />
<br />
'''Planktonsiika''' on nopeakasvuinen ja virtakutuinen ''[[siika]]muoto''. Käytetään istukkaana erilaisiin järviin [[Järvi]]- ja Pohjois-Suomessa. Suosittu kotitarve- ja ammattikalastajien saalislaji erilaisilla pyydyksillä, myös virkistyskalastuspaikoissa. Lajina siika on maamme tärkeimpiä talouskaloja.<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
[http://www.rktl.fi/vesiviljely/viljeltavat_kalat/tuotantolajit_kannat/planktonsiika.html http://www.rktl.fi]<br />
<br />
{{tynkä/Kala}}<br />
[[luokka:lohikalat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Saraavesi&diff=12822Saraavesi2010-06-22T07:10:53Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{järvi<br />
| kuva = [[Tiedosto:Saraavesi.jpg|275px]]<br />
| kuvateksti = Saraavettä Tyvelänlahdesta päin kuvattuna. <br> Oikealla näkyy Kantolansalmen ylittävä Liisanniemen<br> silta<br />
| valtio = Suomi<br />
| paikkakunta = Laukaa<br />
| pinta-ala = 1048,8 ha<br />
| suurin syvyys = 39,8 m.<br />
| tilavuus = 60766,6 m3<br />
| rantaviivan pituus = 62,5 km <br />
| vedenväri = Ruskea humuspitoinen.<br />
}}<br />
'''Saraavesi''' on Laukaan kunnassa sijaitseva [[järvi]]. Saraavesi kääntää Laukaan kirkonkylän kohdalla yhtyvät kolmen vesireitin vedet etelään. <ref name=wiki>http://fi.wikipedia.org/wiki/Kuusvesi</ref> <br />
<br />
Saraaveden pohjoispuolella on Kuusankoski, joka laskee Saraaveteen. Idässä on [[Kuusvesi]]. <br />
<br />
[[Tiedosto:Saravesi1.JPG|thumb|300px|right|Kantolansalmea Liisanniemen sillalta kuvattuna. Kantolansalmi yhtyy Laukkavirtaan, joka on yhteydessä Saraaveteen.]]<br />
[[Tiedosto:Saraaves2.jpg|thumb|300px|right|Näkymää Liisanniemen sillalta eteläänpäin.]]<br />
<br />
<br />
Pinta-alaa järvellä on 1048,8 hehtaaria. <br />
<br />
Saraaveden saaria ovat mm. Tyvelänsaari, Jänissaari ja Honkasaari.<br />
<br />
<googlemap version="0.9" lat="62.416293" lon="25.96962" type="map" width="400" selector="no" controls="none"><br />
62.543149, 25.411377<br />
62.42481, 25.980949, Saraavesi<br />
Saraavesi<br />
62.597344, 25.43335<br />
</googlemap><br />
<br />
== Kalasto ==<br />
<br />
Järven luontaiseen kalastoon kuuluvat mm. <br />
<br />
* [[Ahven]]<br />
* [[Särki]]<br />
* [[Kiiski]]<br />
* [[Salakka]]<br />
* [[Hauki]]<br />
* [[Pasuri]]<br />
* [[Lahna]]<br />
* [[Seipi]]<br />
* [[Sorva]]<br />
<br />
Järveen on istutettu mm. [[kuha]]a, [[järvilohi|järvilohta]], [[järvitaimen]]ta, [[siika]]a,[[ planktonsiika]]a, [[järvisiika]]a sekä haukea. <ref> http://www.kalapaikka.net/1id_51786__iid_11554__l_s.asp </ref><br />
<br />
== Nimen alkuperä ==<br />
<br />
Järven nimestä on monia teorioita. Paikalliset käyttävät nykyään siitä nimeä Saravesi, jolloin yksi oletus nimelle on vesireittien saranana toimiminen. Myös järvessä kasvava saraheinä tai muinainen pähkinäpensas (sara) ovat tolleet selityksiä. Järveä on saatettu joskus kutsua myös Sarajavedeksi, jolloin 'j':n kadotessa puheesta saadaan Saraavesi. Tällöin nimen alkuperänä lienee ollut järven tunnusmerkki, kalliomaalauksistaan tunnettu Saraakallio. <ref name="wiki"/><br />
<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siima&diff=12429Siima2010-06-13T09:55:26Z<p>Hoksaahven: /* Siiman väri */</p>
<hr />
<div>'''Siima''' on [[ongen]], [[virveli]]n jne. [[vapa|vavan]] ja [[koukku|koukun]] tai [[uistin|uistimen]] väliin jäävä lankamainen osa, jonka tarkoituksena on kuljettaa [[koukku]] tai uistin kauemmas kalastajasta. Siima valmistetaan muovista ([[monofiilisiima]]) tai mikrokuidusta punomalla tai fuusioimalla valmistettu monikuitusiima. Erilaisilla valmistusmateriaaleilla ja rakenteilla pyritään säätelemään mm. siiman lujuus-, notkeus- ja jousto-ominaisuuksia. Monofiilisiima venyy pituudestaan jopa kymmeniä prosentteja ennen katkeamista, monikuitusiima puolestaan venyy vain muutaman prosentin verran. Siima, jossa on suuri vetolujuus, on useimmiten paksua eivätkä [[solmu]]t kestä siinä kovin hyvin.<br />
<br />
<br />
== Siiman paksuus ==<br />
<br />
Sopivan paksuista siimaa valittaessa täytyy ottaa huomioon pyydettävä [[kala]], että käytettävät välineet. Siiman paksuuden ja koukun koon tulisi olla suhteessa toisiinsa. Myös on kalastuspaikka vaikuttaa valittavan siiman paksuuteen. Mikäli kalastetaan kasvillisuuden ja pohjaoksien seasta, kannattaa käyttää vahvempaa siimaa.<br />
<br />
==== Sopivia siimanpaksuuksia eri lajeille ====<br />
<br />
{| class=" {{prettytable}} "<br />
|-<br />
| Ahven || 0,20-0,25mm <br />
|- <br />
| Ankerias || 0,35-0,50mm<br />
|-<br />
| Hauki || 0,40-0,50mm<br />
|-<br />
| Kampela || 0,35-0,50mm <br />
|-<br />
| Karppi || 0,20-0,40mm<br />
|- <br />
| Kuha || 0,35-0,40mm <br />
|-<br />
| Lahna || 0,20-0,30mm <br />
|-<br />
| Seipi || 0,15mm <br />
|-<br />
| Siika || 0,20mm <br />
|- <br />
| Silakka || 0,30mm <br />
|-<br />
| Sorva|| 0,15-0,25mm <br />
|-<br />
| Suutari || 0,25-0,35mm <br />
|-<br />
| Särki || 0,15-0,20mm<br />
|-<br />
| Säynävä || 0,25mm<br />
|-<br />
| Turpa || 0,20-0,30mm<br />
|-<br />
| Vimpa || 0,15-0,20mm<br />
|}<br />
<ref> Olli Aulio, Onkijan kirja </ref><br />
== Siiman väri ==<br />
<br />
Kala saattaa tarkastella [[syötti]]ä jonkin aikaa. Tällöin on melko tärkeää ettei siima ole väärän värinen. Onkisiimoja on monen värisiä. Värittömän siiman lisäksi on olemassa mm. vihreitä, sinisiä ja jopa itsevalaisevia siimoja. Sellaisesta on hyötyä jos kalastetaan hämärässä. tosin tällöin voidaan kysyä näkeekö [[kala]] sen.<br />
<br />
== Siiman hoito ==<br />
<br />
Siiman käsittely vaikuttaa sen kestänyyteen. Auringonvalo vaikutaa haitallisesti nailonlankaan ajan myötä. Älä siis varastoi siimaasi aurinkoiseen paikkaan. Myös käyttö ja vavan vaparenkaat kuluttavat siimaa. Siksi siima kannattaa uusia silloin tällöin, vaikkapa kerran vuodessa. Kalastusreissulle kannattaa ottaa mukaan varasiimoja. <br />
<br />
<br />
== Siiman historia ==<br />
<br />
Ennen vanhaan urheilukalastajilla ei ollut vaikeuksia kalastussiiman hankinnassa; siiman raaka-aineena oli silloin hevosen häntäjouhi. Izaak Waltonin aikana englannissa [[Perhokalastus|perhokalastajat]] kisailivat siitä, kuka pystyi nostamaan isoimman [[taimen]]en käyttäen vain yhtä häntäjouhen vahvuista peruketta. 1800-luvun puolivälissä kauppaan tulivat silkkisiimat, jotka mullistivat sen ajan kalastuksen. Ensimmäiset tekokuitusiimat tulivat markkinoille vasta 1938 saksalaisen DAM:in valmistamina. Kun siima punottiin aikaisemmin hevosen häntäjouhista tai silkkisäikeistä, oli nailonsiima yksikäikeinen. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen yleistyi nailonsiimat kalastuksessa. <ref>Kalamiehen tietokirja</ref><br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalastusvälineet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Laatokka&diff=12428Laatokka2010-06-13T09:53:46Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{järvi<br />
| valtio = Venäjä<br />
| kuva = [[Tiedosto:Laatokka.png|250px]]<br />
| pinta-ala = 17 700 km²<br />
| suurin syvyys =225 m <br />
| keskisyvyys = 52 m <br />
| laskujoki = [[Neva]] <br />
}}<br />
'''Laatokka''' (ruots. Ladoga, ven. Ладога, Ladoga tai ven. Ладожское озеро, Ladožskoje ozero, karjalaksi Luadogu) on Euroopan suurin järvi Luoteis-Venäjän Leningradin alueella ja Karjalan tasavallassa. Karjalankannas erottaa järven Suomenlahdesta.<br />
<br />
Laatokan pinta-ala on 17 700 Km<sup>2</sup>, pituus 219 kilometriä ja keskimääräinen leveys on 80 km. Sen keskisyvyys on 52 metriä; syvin kohta on jopa 225 metriä. Järven vesitilavuus on 908 kuutiokilometriä, joka on noin kolme kertaa enemmän kuin Suomen kaikkien sisävesien sisältämä vesimäärä yhteensä. Järven pinta on vain neljä metriä merenpinnan yläpuolella. Laatokassa on yli viisisataa [[saari|saarta]]. [[Järvi]] laskee Nevajoen kautta [[Suomenlahhi|Suomenlahteen]].<br />
<br />
Laatokassa elää yli 40 luonnonvaraista [[kala]]lajia ja [[uhanalainen]] [[laatokannorppa]].<br />
<br />
[[luokka:Kalapaikat Ulkomaat]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Team_Esko&diff=12427Team Esko2010-06-13T09:51:45Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Rapala Team Esko''' on Esko [[Rapala]]n kehittämä, etenkin [[kirjolohi|kirjolohen]] ja [[taimen|taimenen]] kalastukseen soveltuva [[vaappu]].<br />
<br />
Vieheestä on vain yksi koko: 7cm/6g. Sen uintisyvyys on [[heittokalastus|heittokalastuksessa]] 1,2m ja [[vetouistelu|uistelussa]] 1,8m.<br />
[[Tiedosto:P1020677.JPG|300px|thumb|Team Esko värissä BF]]<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=6&pid=298 Maahantuojan sivut]<br />
*[http://www.rapalaworld.com/lure.php?s=aWQ9MjEmc2l2dT1sdXJlcyZ0eXBlPTEmcD0xJmg9M2EwN3NuaXU%3D Valmistajan sivut]<br />
<br />
<br />
{{Rapalan vieheet}}<br />
{{tynkä/Viehe}}<br />
<br />
[[Luokka:Rapalan vieheet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Team_Esko&diff=12426Team Esko2010-06-13T09:51:21Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Rapala Team Esko''' on Esko [[Rapala]]n kehittämä, etenkin [[kirjolohi|kirjolohen]] ja [[taimen|taimenen]] kalastukseen soveltuva [[vaappu]].<br />
<br />
Vieheestä on vain yksi koko: 7cm/6g. Sen uintisyvyys on [[heittokalastuksessa]] 1,2m ja [[vetouistelu|uistelussa]] 1,8m.<br />
[[Tiedosto:P1020677.JPG|300px|thumb|Team Esko värissä BF]]<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=6&pid=298 Maahantuojan sivut]<br />
*[http://www.rapalaworld.com/lure.php?s=aWQ9MjEmc2l2dT1sdXJlcyZ0eXBlPTEmcD0xJmg9M2EwN3NuaXU%3D Valmistajan sivut]<br />
<br />
<br />
{{Rapalan vieheet}}<br />
{{tynkä/Viehe}}<br />
<br />
[[Luokka:Rapalan vieheet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Sanginjoki&diff=12425Sanginjoki2010-06-13T09:49:30Z<p>Hoksaahven: /* Kalasto */</p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Sanginjoki''' on [[Oulujoki|Oulujoen]] sivujoki, joka saa alkunsa [[Utajärvi|Utajärven]] kunnan alueella olevasta [[Sanginjärvi|Sanginjärvestä]]. [[Joki]] kuuluu [[Oulujoen vesistöalue]]eseen, ja laskee Utajärven ja [[Muhos|Muhoksen]] kuntien sekä Oulun kaupungin läpi, ja lopulta yhtyy Oulujokeen Oulussa Sanginsuun kaupunginosassa.<br />
<br />
Myös [[Puutturinjärvi]] Utajärvellä, [[Iso-Vuotunki]]järvi [[Ylikiiminki|Ylikiimingin]] [[Vuotto|Vuotolla]] sekä [[Pikku Seluskanjärvi]] Muhoksella laskevat Sanginjokeen.<br />
<br />
Sanginjoki on matala, kalaisa joki, ja se on vapaa-ajan kalastajien suosima. [[Kalastus]] on luvanvaraista. Jokeen on viime vuosikymmeninä istutettu runsaasti kalaa. Keskimäärin saaliskalojen koko on annoskokoluokkaa.<br />
<br />
Joen yläjuoksu on hankalasti tavoitettavissa, sillä se virtaa tiettömien korpisoiden läpi. Joen alajuoksua sen sijaan seurailee Sanginjoentie, joka alkaa Oulun Sanginsuusta ja päättyy Muhoksen Sanginjoen kylään.<br />
<br />
== Kalasto ==<br />
*[[Kirjolohi]]<br />
*[[Taimen]]<br />
*[[Ahven]]<br />
*[[Hauki]]<br />
*[[Nieriä]]<br />
*[[Nahkiainen]]<br />
*[[Särki]]<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Haarukkavapa&diff=12424Haarukkavapa2010-06-13T09:48:17Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[tiedosto:pilkkivapa.jpg|thumb|Haarukkavapa]]<br />
'''Haarukkavapa''' eli '''kehimisvapa''' on [[pilkkivapa]], jota [[kilpapilkkijä]]t käyttävät. Haarukkavavan haarukoiden ympärille kehitään [[siima]]a käsillä nostamisen sijaan.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[Pilkkivapa]]<br />
*[[Morrivapa]]<br />
<br />
{{minitynkä/kalastusväline}}<br />
<br />
[[Luokka:vavat]]<br />
[[Luokka:Talvikalastusvälineet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Siima&diff=12423Siima2010-06-13T09:45:09Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>'''Siima''' on [[ongen]], [[virveli]]n jne. [[vapa|vavan]] ja [[koukku|koukun]] tai [[uistin|uistimen]] väliin jäävä lankamainen osa, jonka tarkoituksena on kuljettaa [[koukku]] tai uistin kauemmas kalastajasta. Siima valmistetaan muovista ([[monofiilisiima]]) tai mikrokuidusta punomalla tai fuusioimalla valmistettu monikuitusiima. Erilaisilla valmistusmateriaaleilla ja rakenteilla pyritään säätelemään mm. siiman lujuus-, notkeus- ja jousto-ominaisuuksia. Monofiilisiima venyy pituudestaan jopa kymmeniä prosentteja ennen katkeamista, monikuitusiima puolestaan venyy vain muutaman prosentin verran. Siima, jossa on suuri vetolujuus, on useimmiten paksua eivätkä [[solmu]]t kestä siinä kovin hyvin.<br />
<br />
<br />
== Siiman paksuus ==<br />
<br />
Sopivan paksuista siimaa valittaessa täytyy ottaa huomioon pyydettävä [[kala]], että käytettävät välineet. Siiman paksuuden ja koukun koon tulisi olla suhteessa toisiinsa. Myös on kalastuspaikka vaikuttaa valittavan siiman paksuuteen. Mikäli kalastetaan kasvillisuuden ja pohjaoksien seasta, kannattaa käyttää vahvempaa siimaa.<br />
<br />
==== Sopivia siimanpaksuuksia eri lajeille ====<br />
<br />
{| class=" {{prettytable}} "<br />
|-<br />
| Ahven || 0,20-0,25mm <br />
|- <br />
| Ankerias || 0,35-0,50mm<br />
|-<br />
| Hauki || 0,40-0,50mm<br />
|-<br />
| Kampela || 0,35-0,50mm <br />
|-<br />
| Karppi || 0,20-0,40mm<br />
|- <br />
| Kuha || 0,35-0,40mm <br />
|-<br />
| Lahna || 0,20-0,30mm <br />
|-<br />
| Seipi || 0,15mm <br />
|-<br />
| Siika || 0,20mm <br />
|- <br />
| Silakka || 0,30mm <br />
|-<br />
| Sorva|| 0,15-0,25mm <br />
|-<br />
| Suutari || 0,25-0,35mm <br />
|-<br />
| Särki || 0,15-0,20mm<br />
|-<br />
| Säynävä || 0,25mm<br />
|-<br />
| Turpa || 0,20-0,30mm<br />
|-<br />
| Vimpa || 0,15-0,20mm<br />
|}<br />
<ref> Olli Aulio, Onkijan kirja </ref><br />
== Siiman väri ==<br />
<br />
Kala saattaa tarkastella [[syötti]]ä jonkin aikaa. Tällöin on melko tärkeää ettei siima ole väärän värinen. Onkisiimoja on monen värisiä. Värittömän siiman lisäksi on olemassa mm. vihreitä, sinisiä ja jopa itsevalaisevia siimoja. Sellaisesta on hyötyä jos kalastetaan hämärässä. tosin tällöin voidaan kysyä näkeekö kala sen.<br />
<br />
== Siiman hoito ==<br />
<br />
Siiman käsittely vaikuttaa sen kestänyyteen. Auringonvalo vaikutaa haitallisesti nailonlankaan ajan myötä. Älä siis varastoi siimaasi aurinkoiseen paikkaan. Myös käyttö ja vavan vaparenkaat kuluttavat siimaa. Siksi siima kannattaa uusia silloin tällöin, vaikkapa kerran vuodessa. Kalastusreissulle kannattaa ottaa mukaan varasiimoja. <br />
<br />
<br />
== Siiman historia ==<br />
<br />
Ennen vanhaan urheilukalastajilla ei ollut vaikeuksia kalastussiiman hankinnassa; siiman raaka-aineena oli silloin hevosen häntäjouhi. Izaak Waltonin aikana englannissa [[Perhokalastus|perhokalastajat]] kisailivat siitä, kuka pystyi nostamaan isoimman [[taimen]]en käyttäen vain yhtä häntäjouhen vahvuista peruketta. 1800-luvun puolivälissä kauppaan tulivat silkkisiimat, jotka mullistivat sen ajan kalastuksen. Ensimmäiset tekokuitusiimat tulivat markkinoille vasta 1938 saksalaisen DAM:in valmistamina. Kun siima punottiin aikaisemmin hevosen häntäjouhista tai silkkisäikeistä, oli nailonsiima yksikäikeinen. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen yleistyi nailonsiimat kalastuksessa. <ref>Kalamiehen tietokirja</ref><br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
{{viitteet}}<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalastusvälineet]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Uveavanto&diff=12422Uveavanto2010-06-13T09:44:15Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>[[tiedosto:uveavanto.jpg|300px|thumb|]]<br />
'''Uveavanto''' on pienehkö sula avanto jäällä. Kun lunta sataa tarpeeksi jäälle, [[jää]]n alta alkaa tihkua [[vesi|vettä]] jäälle jostain kohtaa. Tihkuminen muuttuu virtaukseksi. Virtauskohta, uveavanto, on yleensä senttimetrien ja yleensä kasvaa enintään parinkymmenen sentin kokoiseksi. Yleensä [[virta]]us sulattaa lumeen selvän laikun. Uveavannoista vesi leviää sitten pitkin jäätä.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[http://www.jyrkihari.fi/jutut/setuve.htm http://www.jyrkihari.fi/jutut/setuve.htm]<br />
[[luokka:pilkintä]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Surviaistoukkien_keruu&diff=12421Surviaistoukkien keruu2010-06-13T09:42:12Z<p>Hoksaahven: /* Välineet */</p>
<hr />
<div>Verenpunaisia ''Chironomus''-toukkia löytyy, kun kuopii rehevien [[lampi]]en sekä meren- ja järvenlahtien pohjalietettä. Koska hyviä toukkapaikkoja ei ole kaikkialla, etsinnät on vaivattominta hoitaa [[vene]]ellä loppusyksystä tai tulevan talven tarpeisiin heti jäiden lähdettyä.<br />
Jään päältä toukkapaikkoja on helpointa etsiä matalista lahdista [[jääkaira]]lla kirnuamalla, jolloin toukkia löytyy jään päälle pulpunneesta liejuliemestä. Tällä tavoin voi saada yhden päivän toukatkin hankituksi. Varsinaiseen toukkien keruuseen on syytä lähteä leutona talvipäivänä, sillä kovalla pakkasella on vaarana, että survarit jäätyvät hengiltä. <br />
<br />
== Välineet ==<br />
*Tukevavartinen ja vanteinen pohja[[haavi]], jonka vanne on edestä suora ja pussi lujaa, millimetrin harvuista [[nailonverkko]]a.<br />
<br />
*Muovisankoja saaliin säilytttämiseksi.<br />
<br />
*Siivilä tai akvaariohaavi toukkien poimintaan.<br />
<br />
== Kerääminen ==<br />
Toukkapaikalle tehdään väljä avanto ja täytetään ämpärit, kun vesi on vielä puhdasta. Sitten kuopaistaan haavilla pohjasta liejua muutaman sentin paksuudelta ja nostetaan läjä avannon reunalle. Haavia huljutetaan ja nostellaan, jolloin veden pintakalvoon jää toukkia akvaariohaavilla tai siivilällä vesisankoon kerättäväksi. Huljuttelua jatketaan niin pitkään kuin toukkia riittää, minkä jälkeen otetaan uusi annos käsittelyyn. Jos paikka on hyvä, tulee toukkia helposti kerätyksi yli tarpeen. Parempi antaa niiden jäädä pohjalietteeseen odottamaan seuraavaa keräilykertaa, kuin heittää tuhatmäärin kuolleita toukkia menemään. Survareiden keruuseen ei vaadita kalastus- eikä muutakaan lupaa, mutta toisten kotirauhaa on varottava häiritsemästä. Työn päätyttyä on avannon reunat huuhdottava liejusta ja avanto on turvallisuussyistä merkittävä selvästi vaikkapa havunoksilla.<br />
<br />
== Hoito ==<br />
Toukat säilyvät kylmässä vedessä hengissä viikkokausia, jopa kuukausia, jos niille vaihtaa vettä päivän parin välein ja kerää kuolleet toukat pois. Hyvä kaivovesi lienee toukille parasta, mutta nykyinen klooriton vesijohtovesikin on aivan sopivaa.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
* ''Kalamiehen pikkujättiläinen''<br />
<br />
<br />
[[Luokka:artikkelit]]<br />
[[Luokka:syötit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Haukivesi&diff=12420Haukivesi2010-06-13T09:40:34Z<p>Hoksaahven: /* Kalastus */</p>
<hr />
<div>{{järvi<br />
| kuva = [[Tiedosto:Lake.jpg|250px]]<br />
| valtio = Suomi<br />
| sijainti = Saimaa, Savonlinna ja Varkaus<br />
| pinta-ala = 562,31 km²<br />
| suurin syvyys = 60m<br />
| vedenväri = Kirkas, lievästi humuspitoinen<br />
}}<br />
__NOTOC__<br />
'''Haukivesi''' on osa [[Vuoksen vesistö]]ä [[Saimaa]]n keskus[[järvi]] joka sijaitsee Varkauden ja Savonlinnan välisellä vesistöosuudella.<br />
Haukivesi jakautuu lukuisten saarien ja salmien pilkkomana eri järvialueisiin joita ovat mm: [[Iso-Haukivesi]], [[Varparannanselkä]], [[Hiekonselkä]], [[Tuunaanselkä]], [[Peonselkä]], [[Heposelkä]], [[Kuivaselkä]], [[Kuokanselkä]], [[Vuoriselkä]], [[Tahkoselkä]], [[Saviluoto]], ja [[Siitinselkä]]. Järven selät yhteenlaskettuna Haukivesi on yksi Suomen suurimmista järvistä. Pinta-alaa järvellä on yli 500 km² ja suurin pituus noin 80 km.<br />
<br />
<googlemap lat="62.118657" lon="28.471069" type=map><br />
62.118657,28.471069, Haukivesi.<br />
</googlemap><br />
<br />
Haukivesi saa vetensä [[Kallaveden reitti]]ä ja [[Pielisen reitti]]ä pitkin [[Tappuvirta|Tappuvirran]] sekä [[Oravinkoski|Oravinkosken]] ja [[Haponlahden kanava|Haponlahden kanavan]] kautta. Varkauden suunnalta pohjoisesta [[Unnukka|Unnukalta]] [[Pirtinvirta|Pirtinvirran]] ja [[Ämmäkoski|Ämmäkosken]] kautta. Lisäksi Siitinselälle laskee Kuvansinjokea pitkin merkittävä määrä vettä. Haukivedeltä vesi laskee [[Pihlajavesi (järvi)|Pihlajaveteen]] ja lopulta [[Vuoksi|Vuoksen]] kautta [[Laatokka]]an.<br />
<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Järven saaret, suojaisat lahdelmat ja suuret selkävedet tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet kalastukseen. Saalislajeina on mm. [[kuha]], [[ahven]], [[lahna]], [[muikku]] ja nimensä mukaisesti tietysti [[hauki]]. Satunnaisesti saadaan saaliiksi myös [[lohikala|lohikaloja]].<br />
Kalakantoja tarkkaillaan ja hoidetaan vuosittaisella hoitokalastuksella, istutuksilla, verkkojen silmäkoon ja alamittojen sääntelyn avulla.<br />
<br />
Norppa-alueiden kalastusta on rajoitettu MMM:n asetuksilla (N:o 258/2004) vv.1999-04 ja vuodesta 2004 eteenpäin kieltämällä pyynti kierretystä [[monofiili]]stä tehdyillä [[verkko|verkoilla]], [[täkykala|kalatäkyisellä]] [[pitkäsiima]]lla sekä päältä suljetuilla [[rysä|isorysillä]].<br />
Rajoitusalueita on metsähallituksen vedet mukaan lukien yhteensä 42400 ha.<br />
Norpansuojelualue kattaa Linnansaaren ympäristössä koko keskisen Haukiveden alueen.<br />
<br />
== Kalaistutukset ==<br />
Vesistöön on istutettu [[kuha]]a, [[järvilohi|järvilohta]], [[järvitaimen]]ta, [[nieriä]]ä, [[harjus]]ta, [[kirjolohi|kirjolohta]], [[siika]]a, [[planktonsiika]]a, [[hauki|haukea]], [[lahna]]a, [[säynävä]]ä sekä [[muikku]]a. <br />
<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Luettelo Suomen järvistä]]<br />
* [http://www.haukivesi.fi/index.php Haukivesi]<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8716&lan=fi Etelä-Savon ympäristökeskus: Haukivesi]<br />
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=171479&lan=fi&clan=fi Suomen järvet yli 40 neliökilometriä]<br />
* [http://www.kalapaikka.net/1id_59803__iid_11554__l_s.asp kalapaikka.net]<br />
<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]<br />
[[luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Surviaistoukkien_keruu&diff=12280Surviaistoukkien keruu2010-06-09T08:14:33Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
<br />
Verenpunaisia ''Chironomus''-toukkia löytyy, kun kuopii rehevien [[lampi]]en sekä meren- ja järvenlahtien pohjalietettä. Koska hyviä toukkapaikkoja ei ole kaikkialla, etsinnät on vaivattomia hoitaa [[vene]]ellä loppusyksystä tai tulevien talvien tarpeisiin heti jäiden lähdettyä.<br />
Jään päältä toukkapaikkoja on helpointa etsiä matalista lahdista [[jääkaira]]lla kirnuamalla, jolloin toukkia löytyy jään päälle pulpunneesta liejuliemestä. Tällä tavoin voi saada yhden päivän toukatkin hankituksi. Varsinaiseen toukkien keruuseen on syytä lähteä leutona talvipäivänä Sillä kovalla pakkasella on vaarana, että survarit jäätyvät hengiltä. <br />
<br />
== Välineet ==<br />
*Tukevavartinen ja vanteinen pohja[[haavi]], jonka vanne on edestä suora ja pussi lujaa, millimetrin harvuista nailonverkkoa.<br />
<br />
*Muovisankoja saaliin säilytttämiseksi.<br />
<br />
*Siivilä tai akvaariohaavi toukkien poimintaan.<br />
<br />
== Kerääminen ==<br />
Toukkapaikalle tehdään väljä avanto ja täytetään ämpärit, kun vesi on vielä puhdasta. Sitten kuopaistaan haavilla pohjasta liejua muutaman sentin paksuudelta ja nostetaan läjä avannon reunalle. Haavia huljutetaan ja nostellaan, jolloin veden pintakalvo jää toukkiaakvaariohaavilla tai siivilällä vesisankoon kerättäväksi. Huljuttelua jatketaan niin pitkään kuin toukkia riittää, minkä jälkeen otetaan uusi annos käsittelyyn. Jos paikka on hyvä, tulee toukkia helposti kerästyksi yli tarpeen. Parempi antaa niiden jäädä pohjalietteeseen odottamaan seuraavaa keräilykertaa, kuin heittää tuhatmäärin kuolleita toukkia menemään. Survareiden keruuseen ei vaadita kalastus- eikä muutakaan lupaa, mutta toisten kotirauhaa on varottava häiritsemästä. Työn päätyttyä on avannon reunat huuhdottava liejusta ja avanto on turvallisuussyistä merkittävä vselvästi vaikkapa havunoksilla.<br />
<br />
== Hoito ==<br />
Toukat säilyvät kylmässä vedessä hengissä viikkokausia, jopa kuukausia, jos niille vaihtaa vettä päivän parin välein ja kerää kuolleet toukat pois. Hyvä kaivovesi lienee toukille parasta, mutta nykyinen klooriton vesijohtovesikin on aivan sopivaa.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
Kalamiehen pikkujättiläinen<br />
<br />
<br />
[[Luokka:artikkelit]]<br />
[[Luokka:syötit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Surviaistoukkien_keruu&diff=12279Surviaistoukkien keruu2010-06-09T08:05:16Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
<br />
Verenpunaisia ''Chironomus''-toukkia löytyy, kun kuopii rehevien [[lampi]]en sekä meren- ja järvenlahtien pohjalietettä. Koska hyviä toukkapaikkoja ei ole kaikkialla, etsinnät on vaivattomia hoitaa [[vene]]ellä loppusyksystä tai tulevien talvien tarpeisiin heti jäiden lähdettyä.<br />
Jään päältä toukkapaikkoja on helpointa etsiä matalista lahdista [[jääkaira]]lla kirnuamalla, jolloin toukkia löytyy jään päälle pulpunneesta liejuliemestä. Tällä tavoin voi saada yhden päivän toukatkin hankituksi. Varsinaiseen toukkien keruuseen on syytä lähteä leutona talvipäivänä Sillä kovalla pakkasella on vaarana, että survarit jäätyvät hengiltä. <br />
<br />
== Välineet ==<br />
*Tukevavartinen ja vanteinen pohja[[haavi]], jonka vanne on edestä suora ja pussi lujaa, millimetrin harvuista nailonverkkoa.<br />
<br />
*Muovisankoja saaliin säilytttämiseksi.<br />
<br />
*Siivilä tai akvaariohaavi toukkien poimintaan.<br />
<br />
== Kerääminen ==<br />
Toukkapaikalle tehdään väljä avanto ja täytetään ämpärit, kun vesi on vielä puhdasta. Sitten kuopaistaan haavilla pohjasta liejua muutaman sentin paksuudelta ja nostetaan läjä avannon reunalle. Haavia huljutetaan ja nostellaan, jolloin veden pintakalvo jää toukkiaakvaariohaavilla tai siivilällä vesisankoon kerättäväksi. Huljuttelua jatketaan niin pitkään kuin toukkia riittää, minkä jälkeen otetaan uusi annos käsittelyyn. Jos paikka on hyvä, tulee toukkia helposti kerästyksi yli tarpeen. Parempi antaa niiden jäädä pohjalietteeseen odottamaan seuraavaa keräilykertaa, kuin heittää tuhatmäärin kuolleita toukkia menemään. Survareiden keruuseen ei vaadita kalastus- eikä muutakaan lupaa, mutta toisten kotirauhaa on varottava häiritsemästä. Työn päätyttyä on avannon reunat huuhdottava liejusta ja avanto on turvallisuussyistä merkittävä vselvästi vaikkapa havunoksilla.<br />
<br />
== Hoito ==<br />
Toukat säilyvät kylmässä vedessä hengissä viikkokausia, jopa kuukausia, jos niille vaihtaa vettä päivän parin välein ja kerää kuolleet toukat pois. Hyvä kaivovesi lienee toukille parasta, mutta nykyinen klooriton vesijohtovesikin on aivan sopivaa.<br />
<br />
[[Luokka:artikkelit]]<br />
[[Luokka:syötit]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Surviaistoukkien_keruu&diff=12278Surviaistoukkien keruu2010-06-09T08:05:01Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
<br />
Verenpunaisia ''Chironomus''-toukkia löytyy, kun kuopii rehevien [[lampi]]en sekä meren- ja järvenlahtien pohjalietettä. Koska hyviä toukkapaikkoja ei ole kaikkialla, etsinnät on vaivattomia hoitaa [[vene]]ellä loppusyksystä tai tulevien talvien tarpeisiin heti jäiden lähdettyä.<br />
Jään päältä toukkapaikkoja on helpointa etsiä matalista lahdista [[jääkaira]]lla kirnuamalla, jolloin toukkia löytyy jään päälle pulpunneesta liejuliemestä. Tällä tavoin voi saada yhden päivän toukatkin hankituksi. Varsinaiseen toukkien keruuseen on syytä lähteä leutona talvipäivänä Sillä kovalla pakkasella on vaarana, että survarit jäätyvät hengiltä. <br />
<br />
== Välineet ==<br />
*Tukevavartinen ja vanteinen pohja[[haavi]], jonka vanne on edestä suora ja pussi lujaa, millimetrin harvuista nailonverkkoa.<br />
<br />
*Muovisankoja saaliin säilytttämiseksi.<br />
<br />
*Siivilä tai akvaariohaavi toukkien poimintaan.<br />
<br />
== Kerääminen ==<br />
Toukkapaikalle tehdään väljä avanto ja täytetään ämpärit, kun vesi on vielä puhdasta. Sitten kuopaistaan haavilla pohjasta liejua muutaman sentin paksuudelta ja nostetaan läjä avannon reunalle. Haavia huljutetaan ja nostellaan, jolloin veden pintakalvo jää toukkiaakvaariohaavilla tai siivilällä vesisankoon kerättäväksi. Huljuttelua jatketaan niin pitkään kuin toukkia riittää, minkä jälkeen otetaan uusi annos käsittelyyn. Jos paikka on hyvä, tulee toukkia helposti kerästyksi yli tarpeen. Parempi antaa niiden jäädä pohjalietteeseen odottamaan seuraavaa keräilykertaa, kuin heittää tuhatmäärin kuolleita toukkia menemään. Survareiden keruuseen ei vaadita kalastus- eikä muutakaan lupaa, mutta toisten kotirauhaa on varottava häiritsemästä. Työn päätyttyä on avannon reunat huuhdottava liejusta ja avanto on turvallisuussyistä merkittävä vselvästi vaikkapa havunoksilla.<br />
<br />
== Hoito ==<br />
Toukat säilyvät kylmässä vedessä hengissä viikkokausia, jopa kuukausia, jos niille vaihtaa vettä päivän parin välein ja kerää kuolleet toukat pois. Hyvä kaivovesi lienee toukille parasta, mutta nykyinen klooriton vesijohtovesikin on aivan sopivaa.<br />
<br />
[[Luokka:artikkelit]]<br />
[[Luokka:syötit]]<br />
[[Lähde:Kalamiehen pikkujättiläinen]]</div>Hoksaahvenhttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Surviaistoukkien_keruu&diff=12277Surviaistoukkien keruu2010-06-09T08:04:49Z<p>Hoksaahven: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
<br />
Verenpunaisia ''Chironomus''-toukkia löytyy, kun kuopii rehevien [[lampi]]en sekä meren- ja järvenlahtien pohjalietettä. Koska hyviä toukkapaikkoja ei ole kaikkialla, etsinnät on vaivattomia hoitaa [[vene]]ellä loppusyksystä tai tulevien talvien tarpeisiin heti jäiden lähdettyä.<br />
Jään päältä toukkapaikkoja on helpointa etsiä matalista lahdista [[jääkaira]]lla kirnuamalla, jolloin toukkia löytyy jään päälle pulpunneesta liejuliemestä. Tällä tavoin voi saada yhden päivän toukatkin hankituksi. Varsinaiseen toukkien keruuseen on syytä lähteä leutona talvipäivänä Sillä kovalla pakkasella on vaarana, että survarit jäätyvät hengiltä. <br />
<br />
== Välineet ==<br />
*Tukevavartinen ja vanteinen pohja[[haavi]], jonka vanne on edestä suora ja pussi lujaa, millimetrin harvuista nailonverkkoa.<br />
<br />
*Muovisankoja saaliin säilytttämiseksi.<br />
<br />
*Siivilä tai akvaariohaavi toukkien poimintaan.<br />
<br />
== Kerääminen ==<br />
Toukkapaikalle tehdään väljä avanto ja täytetään ämpärit, kun vesi on vielä puhdasta. Sitten kuopaistaan haavilla pohjasta liejua muutaman sentin paksuudelta ja nostetaan läjä avannon reunalle. Haavia huljutetaan ja nostellaan, jolloin veden pintakalvo jää toukkiaakvaariohaavilla tai siivilällä vesisankoon kerättäväksi. Huljuttelua jatketaan niin pitkään kuin toukkia riittää, minkä jälkeen otetaan uusi annos käsittelyyn. Jos paikka on hyvä, tulee toukkia helposti kerästyksi yli tarpeen. Parempi antaa niiden jäädä pohjalietteeseen odottamaan seuraavaa keräilykertaa, kuin heittää tuhatmäärin kuolleita toukkia menemään. Survareiden keruuseen ei vaadita kalastus- eikä muutakaan lupaa, mutta toisten kotirauhaa on varottava häiritsemästä. Työn päätyttyä on avannon reunat huuhdottava liejusta ja avanto on turvallisuussyistä merkittävä vselvästi vaikkapa havunoksilla.<br />
<br />
== Hoito ==<br />
Toukat säilyvät kylmässä vedessä hengissä viikkokausia, jopa kuukausia, jos niille vaihtaa vettä päivän parin välein ja kerää kuolleet toukat pois. Hyvä kaivovesi lienee toukille parasta, mutta nykyinen klooriton vesijohtovesikin on aivan sopivaa.<br />
<br />
[[Luokka:artikkelit]]<br />
[[Luokka:syötit]]<br />
[[Lähde:Kalamiehen pikkujättiläinen</div>Hoksaahven