http://kalassa.net/kalapedia/api.php?action=feedcontributions&user=Eris&feedformat=atomkalapedia - Käyttäjän muokkaukset [fi]2024-03-28T21:20:16ZKäyttäjän muokkauksetMediaWiki 1.35.0http://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Naurulokki&diff=17647Naurulokki2013-10-07T09:44:15Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{Suorakopio|http://fi.wikipedia.org/wiki/Naurulokki}}<br />
<br />
{{Taksonomia/eläimet <br />
| nimi = Naurulokki<br />
<br />
| iucn = 144217<br />
| kuva = Naurulokki-2-tenovuo.jpg<br />
| leveys = 250<br />
| kuvateksti = Naurulokki<br />
| domeeni = Eukaryootit ''Eucarya''<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| luokka = Linnut ''Aves''<br />
| lahko = Rantalinnut ''Charadriiformes'' <br />
| heimo =Lokit ''Laridae''<br />
| suku = |Lokit ''Larus''<br />
| laji =''ridibundus''<br />
}}<br />
'''Naurulokki''' ''(Larus ridibundus)'' on pienehkö, valkea ja tummanruskeapäinen lokkilaji. <br />
<br />
==Koko ja ulkonäkö==<br />
Naurulokilla on harmaa selkä ja siivet, valkea vatsapuoli, valkea pyrstö ja kesällä tummanruskea pää. Koivet ovat punaiset. Nuorella linnulla on mustapäisen pyrstön lisäksi ruskehtavia sävyjä. Talviasussa aikuisenkin pään väri vaalenee, ja laji onkin silloin hieman vaikeampi tunnistaa. Linnun pituus on 38–44 cm ja siipien kärkiväli 94–105 cm. Paino on keskimäärin 265 g.<br />
<br />
Rengastettaessa linnun jalkaan laitetaan nykyään rengas, jonka koko Suomessa ilmaistaan kirjainkoodilla ST. Naurulokkeja on rengastettu myös muovisella ns. lukurenkaalla. Se on noin 30 millimetrin korkuinen putkirengas, johon on kaiverrettu lyhyt kirjain- ja numerokoodi. Lukurengas on luettavissa kiikarilla tai kaukoputkella jopa satojen metrien päästä. Vanhin suomalainen rengastettu naurulokki on ollut 30 vuoden ja 8 kuukauden ikäinen. Se on samalla Euroopan vanhin naurulokki.<br />
<br />
==Levinneisyys==<br />
Naurulokin pesimäalue ulottuu Länsi-Euroopasta itään kauas Kiinaan ja Venäjän itäosiin asti. Lisäksi laji pesii Islannissa, Etelä-Grönlannissa ja Pohjois-Amerikan koillisosassa. Euroopassa pesii arviolta kaksi miljoonaa naurulokkiparia. Suomessa laji pesii koko maassa, pohjoisessa harvalukuisempana. Pesimäkantamme suuruus on noin 125 000 paria. Maailman populaation kooksi arvioidaan 7,3–11 miljoonaa yksilöä.<br />
<br />
Naurulokki on muuttolintu, joka talvehtii Länsi-Euroopassa, etenkin Alankomaissa ja Britteinsaarilla. Joitakin yksilöitä talvehtii Suomen satamissa. Suomen etelärannikolla naurulokki on aikainen muuttolintu, joka palaa maalis–huhtikuussa pian harmaalokkien jälkeen.<br />
<br />
==Elinympäristö==<br />
Naurulokki ei viihdy avomerellä, mutta on levittänyt elinympäristöään rannikolta sisämaahan etenkin kyntöpelloille, kaatopaikoille sekä taajamien toreille ja nurmikoille. Se pesii reheväkasvuisilla järvillä, lammissa sekä meren sisä- ja välisaaristossa. Muuttomatkalla ja talvehtimispaikoillaan naurulokki viihtyy satamissa, joenvarsilla ja puistojen ankkalammikoilla.<br />
<br />
==Lisääntyminen==<br />
Naurulokki pesii maassa, ruohikoissa tai osmankäämikasvustoissa yhdyskuntina. Suurimmat koloniat ovat olleet tuhansien parien suuruisia. Naaras munii yleensä kolme munaa, joita se hautoo 22–26 vuorokautta. Muninta alkaa Etelä-Suomessa vapun tienoilla, mutta uusintapesiä munitaan vielä kesäkuussa. Poikaset ovat lentokykyisiä noin kuukauden ikäisinä.<br />
<br />
==Ravinto==<br />
Naurulokki käyttää ravinnokseen [[mato|matoja]] ja muita selkärangattomia niin maalta kuin [[meri|mereltäkin]], [[kala|kalaa]], kaatopaikkajätteitä ja pullaa sekä kesällä myös ilmassa parveilevia hyönteisiä kuten muurahaisia ja kovakuoriaisia.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
*http://fi.wikipedia.org/wiki/Naurulokki<br />
<br />
[[Luokka:muut vedeneläjät]]<br />
[[Luokka: Artikkelit]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17640Merikarvianjoki2013-09-20T07:07:12Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[Itämeri|Itämereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]]. Joessa esiintyy myös. mm. [[nahkiainen|nahkiaista]], [[kuore]]tta ja [[salakka]]a.<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
Holmankoski sijaitsee aivan Merikarvian kunnan keskustan tuntumassa. Holmankosken vieressä sijaitsee myös [[Eumer Fishing Center]], jonka yhteydessä on myös kalastusvälineitä myyvä kauppa. <br />
Holmankoski on noin 1.2km pituinen koskiosuus, joka jaottuu kahteen eri haaraan - varsinaiseen päähaaraan sekä terveyskeskuksen haaraan. Holmankoski on jokeen nousevalle kalalle ensimmäinen pitempi koskiosuus, joten nousukalan saattaa tavoittaa täältä varmimmin. Holmankoskella sijaitsee n. 2-3m syviä monttuja, joissa nousukala pysähtyy lepäämään. Muuten koski on melko matala. Sillan yläpuolella on Holmankosken [[suvanto]]alue, jossa erityisesti [[kirjolohi|kirjolohet]] viihtyvät. Koskella on myös tulipaikka.<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
Stäävit- ja Vaaditkosket ovat noin 1,5km pitkä koskiosuus. Autotiesillan yläpuolella on Stäävitkoski ja alapuolella Vaaditkoski.<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
Puukoski on noin 1.4km pituinen koskialue. Puukoski on Merikarvianjoen levein ja profiililtaan matalin koski, joten [[kahlaaminen]] on helppoa. Pääasiallinen saalis on [[kirjolohi]], mutta myös nousukaloihin on hyvät mahdollisuudet. Kosken syvintä aluetta on [[koskenniska]] ja niskan jälkeinen kosken yläosa, josta löytyy myös hieman syvempiä monttuja. Puukoski on Merikarvianjoen ruuhkaisimpia kalastuspaikkoja.<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
Merikarvianjoelle tuleva tai sen ohi ajava ei voi välttyä näkemästä Lankoskea. Lankoski löytyy 8-tien varresta ja vieressä on levähdyspaikka "Köffi", josta saa myös kalastusluvat Merikarvianjoelle. <br />
<br />
Lankoski on Merikarvianjoen ylin, pisin ja monipuolisin koskialue. Koskialue on noin 1,9km pitkä ja se koostuu kahdesta eri haarasta. Voimalaitosuoma on melko rännimäinen uoma aina "Veikon montulle" asti, jossa uoma levenee ja muuttuu koskimaisemmaksi. Veikon montun alue on yksi Merikarvianjoen ruuhkaisimmista kalapaikoista. Luonnonuoman puoli on hyvin monipuolinen kalastettava. Uoman syvyys vaihtelee aina kymmenestä sentistä parin metrin monttuihin ja kalastettavia paikkoja löytyy todella paljon. Koko Lankosken alue on helposti rannalta kalastettavissa. Lankosken alueelta saadut [[taimen]]et, [[lohi|lohet]] ja [[siika|siiat]] on AINA vapautettava!<br />
<br />
=== Muut kosket ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Kalastussäännöt ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17639Merikarvianjoki2013-09-20T07:06:41Z<p>Eris: /* Lankoski */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[Itämeri|Itämereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]]. Joessa esiintyy myös. mm. [[nahkiainen|nahkiaista]], [[kuore]]tta ja [[salakka]]a.<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
Holmankoski sijaitsee aivan Merikarvian kunnan keskustan tuntumassa. Holmankosken vieressä sijaitsee myös [[Eumer Fishing Center]], jonka yhteydessä on myös kalastusvälineitä myyvä kauppa. <br />
Holmankoski on noin 1.2km pituinen koskiosuus, joka jaottuu kahteen eri haaraan - varsinaiseen päähaaraan sekä terveyskeskuksen haaraan. Holmankoski on jokeen nousevalle kalalle ensimmäinen pitempi koskiosuus, joten nousukalan saattaa tavoittaa täältä varmimmin. Holmankoskella sijaitsee n. 2-3m syviä monttuja, joissa nousukala pysähtyy lepäämään. Muuten koski on melko matala. Sillan yläpuolella on Holmankosken [[suvanto]]alue, jossa erityisesti [[kirjolohi|kirjolohet]] viihtyvät. Koskella on myös tulipaikka.<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
Stäävit- ja Vaaditkosket ovat noin 1,5km pitkä koskiosuus. Autotiesillan yläpuolella on Stäävitkoski ja alapuolella Vaaditkoski.<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
Puukoski on noin 1.4km pituinen koskialue. Puukoski on Merikarvianjoen levein ja profiililtaan matalin koski, joten [[kahlaaminen]] on helppoa. Pääasiallinen saalis on [[kirjolohi]], mutta myös nousukaloihin on hyvät mahdollisuudet. Kosken syvintä aluetta on [[koskenniska]] ja niskan jälkeinen kosken yläosa, josta löytyy myös hieman syvempiä monttuja. Puukoski on Merikarvianjoen ruuhkaisimpia kalastuspaikkoja.<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
Merikarvianjoelle tuleva tai sen ohi ajava ei voi välttyä näkemästä Lankoskea. Lankoski löytyy 8-tien varresta ja vieressä on levähdyspaikka "Köffi", josta saa myös kalastusluvat Merikarvianjoelle. <br />
<br />
Lankoski on Merikarvianjoen ylin, pisin ja monipuolisin koskialue. Koskialue on noin 1,9km pitkä ja se koostuu kahdesta eri haarasta. Voimalaitosuoma on melko rännimäinen uoma aina "Veikon montulle" asti, jossa uoma levenee ja muuttuu koskimaisemmaksi. Veikon montun alue on yksi Merikarvianjoen ruuhkaisimmista kalapaikoista. Luonnonuoman puoli on hyvin monipuolinen kalastettava. Uoman syvyys vaihtelee aina kymmenestä sentistä parin metrin monttuihin ja kalastettavia paikkoja löytyy todella paljon. Koko Lankosken alue on helposti rannalta kalastettavissa. Lankosken alueelta saadut [[taimen]]et, [[lohi|lohet]] ja [[siika|siiat]] on AINA vapautettava!<br />
<br />
=== Muut kosket ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17638Merikarvianjoki2013-09-20T06:59:19Z<p>Eris: /* Puukoski */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[Itämeri|Itämereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]]. Joessa esiintyy myös. mm. [[nahkiainen|nahkiaista]], [[kuore]]tta ja [[salakka]]a.<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
Holmankoski sijaitsee aivan Merikarvian kunnan keskustan tuntumassa. Holmankosken vieressä sijaitsee myös [[Eumer Fishing Center]], jonka yhteydessä on myös kalastusvälineitä myyvä kauppa. <br />
Holmankoski on noin 1.2km pituinen koskiosuus, joka jaottuu kahteen eri haaraan - varsinaiseen päähaaraan sekä terveyskeskuksen haaraan. Holmankoski on jokeen nousevalle kalalle ensimmäinen pitempi koskiosuus, joten nousukalan saattaa tavoittaa täältä varmimmin. Holmankoskella sijaitsee n. 2-3m syviä monttuja, joissa nousukala pysähtyy lepäämään. Muuten koski on melko matala. Sillan yläpuolella on Holmankosken [[suvanto]]alue, jossa erityisesti [[kirjolohi|kirjolohet]] viihtyvät. Koskella on myös tulipaikka.<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
Stäävit- ja Vaaditkosket ovat noin 1,5km pitkä koskiosuus. Autotiesillan yläpuolella on Stäävitkoski ja alapuolella Vaaditkoski.<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
Puukoski on noin 1.4km pituinen koskialue. Puukoski on Merikarvianjoen levein ja profiililtaan matalin koski, joten [[kahlaaminen]] on helppoa. Pääasiallinen saalis on [[kirjolohi]], mutta myös nousukaloihin on hyvät mahdollisuudet. Kosken syvintä aluetta on [[koskenniska]] ja niskan jälkeinen kosken yläosa, josta löytyy myös hieman syvempiä monttuja. Puukoski on Merikarvianjoen ruuhkaisimpia kalastuspaikkoja.<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
=== Muut kosket ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kirjohylje&diff=17630Kirjohylje2013-09-07T09:29:59Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{Taksonomia/eläimet<br />
| nimi = Kirjohylje<br />
| kuvateksti = <br />
| status = Elinvoimainen<br />
| kuva = 800px-Seehund.jpg<br />
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''<br />
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''<br />
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''<br />
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''<br />
| luokka = Nisäkkäät ''Mammalia''<br />
| alaluokka = ''Theria''<br />
| osaluokka = Istukkanisäkkäät ''Eutheria''<br />
| lahko = Petoeläimet ''Carnivora''<br />
| alalahko = ''Caniformia''<br />
| heimo = Hylkeet ''Phocidae''<br />
| suku = ''Phoca'' <br />
| laji = ''vitulina''<br />
}}<br />
<br />
'''Kirjohylje''' (''Phoca vitulina)'' on pienikokoinen hylje, jota tavataan [[Itämeri|Itämeren]] eteläosassa, [[Atlantti|Pohjois-Atlantilla]] ja [[Tyyni Valtameri|Tyynen valtameren]] pohjoisosassa. <br />
<br />
Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös [[tenojoki|Tenojoessa]]).<br />
<br />
<br />
== Ulkonäkö ==<br />
<br />
Kirjohylje on muihin hylkeisiin verrattuna pieni ja hoikka. Aikuisen hylkeen pituus on noin 140-170 cm ja paino noin 100-150 kg. Koiras on naarasta kookkaampi. Väriltään kirjohylje on harmaan laikukas, värityksessä on maantieteellisiä eroja. Muiden hylkeiden tapaan kirjohylkeellä on nahan alla paksu rasvakerros.<br />
<br />
<br />
== Elintavat ==<br />
<br />
Kirjohylkeet ruokailevat [[meri|meressä]] mutta nousevat kivirannoille ja vuorovesirannoille, lepäämään, synnyttämään ja imettään poikasiaan.Ne syövät pääsääntöisesti [[kala]]a, mm. [[silli|sillejä]], [[ankerias|ankeriaita]], [[turska]]a ja [[kampela|kampeloita]].Myös [[katkarapu|katkaravut]] ja [[kalmari]]t maistuvat niille. Saalistaessaan kirjohylkeet liikkuvat yksin mutta maalla ne voivat makailla pienissä ryhmissä. Makailupaikat ovat usein hiekkarannoilla tai saaristossa. Ne voivat sukeltaa jopa 50metrin syvyyteen ja pysyä veden alla 10minuuttia. Nuoret hylkeet voivat vaeltaa satoja kilometrejä.<br />
<br />
<br />
== Lisääntyminen ==<br />
<br />
Naarat tulevat sukukypsiksi noin kolmen vuoden iässä, urokset hieman myöhemmin. Poikasenkantoaika on noin 10,5- 11 kuukautta. Emo synnyttää yhden kuutin kesä-heinäkuussa. Synnytys tapahtuu normaalisti kivikkorannalle, mutta kirjohylje voi synnyttää myös [[vuorovesi]]rannoille, sillä kuutti kykenee uimaan melko pian syntymänsä jälkeen. Energiapitoisen maidon ansiosta kuutti kasvaa ja vahvistuu nopeasti: sen paino kaksinkertaistuu 4-6 viikkoa kestävän imetysjakson aikana. Naaraiden hoitaessa poikasiaan urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta. Pian lisääntymisajan jälkeen kirjohylkeet vaihtavat karvansa, jolloin ne viihtyvät suurimman osan ajastaan rannalla.<br />
<br />
<br />
== Kirjohylje ja ihminen ==<br />
<br />
Kirjohyljettä on metsästetty lihan, nahan ja traanin takia. [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] kirjohyljekanta romahti vuonna 1988 kolmasosaan niihin iskeneen sairauden vuoksi.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
*{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kirjohylje|Nimeke= Wikipedia - Kirjohylje}}<br />
*{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/kirjohylje.html|Nimeke= Merinisäkäsakatemia - Kirjohylje}}<br />
<br />
[[Luokka:Muut vedeneläjät]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hot_%E2%80%99N_Tot&diff=17629Hot ’N Tot2013-09-07T09:26:51Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{viehe<br />
| valmistaja = Storm<br />
| nimi = {{PAGENAME}}<br />
| kuva = P1020738.JPG<br />
| kuvateksti = Hot'N Tot<br />
| koko1 = 5cm/12g<br />
| koko1syvyys1 =1,5m<br />
| koko1syvyys2 =2,5m<br />
| koko2 =7cm/11g<br />
| koko2syvyys1 =2,1m<br />
| koko2syvyys2 =3m<br />
| koko3 =<br />
| koko3syvyys1 =<br />
| koko3syvyys2 =<br />
| koko4 =<br />
| koko4syvyys1 =<br />
| koko4syvyys2 =<br />
| koko5 =<br />
| koko5syvyys1 =<br />
| koko5syvyys2 =<br />
}}<br />
<br />
[[Storm]] '''Hot'N Tot''' on tiheäuintinen, melko syvälle sukeltava [[vaappu]]. Se pitää vedessä kovaa ääntä, vaikka siinä ei ole [[räminäkuulat|räminäkuulia]]. Äänen aiheuttavat sen [[koukku|koukut]] ja [[uistinrengas|uistinrenkaat]]. Myös sen kellumisasento on todella erikoinen: pyrstö on pinnalla ja pää osoittaa suoraan alaspäin. Amerikassa myös Hot'N Totista on tehty näyttävästi pinnoitettu '''MadFlash'''-versio.<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=91&pid=371 Maahantuojan sivut]<br />
*Valmistajan sivut<br />
**[http://www.stormlures.com/products/luresdetail.cfm?modelName=original_hot_n_tot&freshorsalt=Fresh&type=hard_lures Perusmalli]<br />
**[http://www.stormlures.com/products/luresdetail.cfm?modelName=hot_n_tot_madflash&freshorsalt=Fresh&type=hard_lures MadFlash]<br />
<br />
{{Stormin vieheet}}<br />
[[Luokka:Stormin vieheet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Heittokalastus&diff=17605Heittokalastus2013-08-17T07:11:48Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>Heittokalastusta voi harrastaa joko rannalta, kiinteältä alustalta kuten [[laituri]]lta, tai kelluvalta alustalta kuten [[vene]]estä. Heittokalastus on Suomessa [[kalastuslupa|luvanvaraista]] 18–64 -vuotiaille sekä joissakin tapauksissa nuoremmillekin, jos paikan kalastussäännöt näin mainitsevat. [[Yleinen vesialue|Yleisillä vesialueilla]] alle 18-vuotiaat ja 65 vuotta täyttäneet saavat kalastaa ilman lupia, mikäli vesialue ei ole [[kalastuskielto|kalastuskiellon]] piirissä.<br />
<br />
Heittokalastukseen tarvitaan perusvälineiksi vapa, kela, siima ja uistin, joiden valinta pyritään tekemään kalastusolosuhteiden perusteella.<br />
<br />
[[tiedosto:avokela.JPG|300px|thumb|Avokela]]<br />
<br />
== Välineet ==<br />
<br />
=== [[Kela]] ===<br />
<br />
Heittokalastuksessa käytetään kelatyypeistä [[umpikela|umpikeloja]], [[avokela|avokeloja]] sekä [[hyrräkela|hyrräkeloja]]. Näistä avokelat ovat yleiskäyttöisimpiä kevyessä ja keskiraskaassa kalastuksessa. Hyrräkelojen etuja ovat voimakas sisäänkelaus ja vahva perusrakenne, joista alkaa olla etua raskaammassa kalastuksessa. Umpikelojen suosiota on heikentänyt niiden lyhyehköt heittopituudet sekä suhteellisen vähäinen kelausvoima. Osaltaan epäsuosion syynä on myös halpojen umpikelojen huono laatu.<br />
<br />
=== [[Siima]] ===<br />
<br />
Heittokalastuksessa käytetään [[monofiilisiima|monofiili]]- ja [[kuitusiima|monikuitusiimoja]], joiden paksuus on tavallisimmin väliltä 0,15 – 0,50 mm. Monikuitu- eli punotun siiman vahvuuksia monofiiliin nähden ovat korkeampi vetolujuus, kalastuksen tunnokkuus sekä tunnottomuus auringon UV-säteilylle. Miinuksena on korkeahko hinta sekä joustamattomuus joissakin kalastustilanteissa.<br />
<br />
=== [[Peruke]] ===<br />
<br />
[[Hauki|Hauen]]kalastajan tulee myös käyttää mielellään yli 20 cm pitkää peruketta vieheen edessä. Perukkeella pyritään estämään siiman katkeaminen hauen hampaissa, joten perukelangan tulisi olla viiltoa ja hankausta kestävää materiaalia, esimerkiksi metallilankaa, kevlarkuitua tai nykyisellään usein näiden yhdistelmää. Muita kalalajeja pyydettäessä perukkeen tarpeellisuus tulee arvioida tilannekohtaisesti sen perusteella, kuinka yleisiä hauet ovat kyseisessä kalastuspaikassa.<br />
<br />
=== [[Vapa]] ===<br />
<br />
Vavan pituus heittokalastuksessa on vaihtelee yleisimmin välillä 5 – 10 jalkaa (noin 150 – 330 cm). Pitkillä 8 – 10 jalan vavoilla heittämisessä kalastajan on helpointa käyttää molempia käsiään, jolloin vavan takakahvan olisi hyvä olla kohtuullisen mittainen hyvän heitto-otteen saamiseksi. Vavan jäykkyys taas ratkaisee sen, minkä painoisia vieheitä vavalla voi mielekkäästi heittää. Vavan pinnassa voi lukea viehepainon ala- ja yläraja, mikä on suosituksena lähinnä suuntaa-antava.<br />
<br />
=== [[Viehe]]et ===<br />
<br />
Heittokalastuksessa käytetään seuraavia viehetyyppejä:<br />
<br />
*[[Lusikkauistin|Lusikkauistimet]]<br />
*[[Lippauistin|Lippauistimet]]<br />
*[[Vaappu-uistin|Vaappu-uistimet]]<br />
*[[Jigi]]t<br />
<br />
=== Muut varusteet ===<br />
<br />
Muita heittokalastuksessa käytettäviä tarvikkeita ovat ainakin kalan ylosottovälineet, kuten [[haavi]], [[nostokoukku]] ja [[leukapihdit]], vieherasiat ja -pakit, kalastuslaukut, kalastajan tarvikeliivit, kalavaa´at, kalastajan pihdit, siimaleikkurit, pientarvikkeet kuten [[leikari]]t, [[viehelukko|viehelukot]], [[uistinrengas|uistinrenkaat]] ja vieheiden vaihtokoukut.<br />
<br />
== Vieheen uitto ==<br />
<br />
Vieheen uittotavan voi valita viehemallin ja kalastustilanteen perusteella. Joidenkin viehemallien perusuinti syntyy jo suoralla vedolla, joten niillä voi saada kalaa vaikka kalastaja vain kelaisi viehettä tasaisesti sisään. On myös paljon vieheitä, joiden uintiliike edellyttää katkonaista uittotapaa, kuten vavalla nykimistä tai kelausrytmin tietoista vaihtelua. Valtaosa vieheistä on tarkoitettu uitettavaksi pinnan ja pohjan välillä mallilleen ominaisella syvyysalueella, mutta on myös viehetyyppejä, joita käytetään veden pintakalvossa tai vastaavasti aivan pohjalla.<br />
<br />
Useimmat kokeneet kalastajat ovat sitä mieltä, että kaikenlaiset vieheet kalastavat paremmin, jos niitä uitetaan vaihtelevalla rytmillä. Sen voi tehdä vavalla nykien tai kelaamalla. Yksi tärkeimmistä tehokeinoista on pysäytellä vieheen kulkua kelausmatkan aikana. Pysäyttelemällä saadaan myös uppoavat vieheet kulkemaan syvemmällä uiton aikana. Heiton alussa uppoavan vieheen voidaan antaa vajota halutulle syvyydelle ennen kelauksen aloittamista. <br />
<br />
Vieheen uittoon liittyy myös yleinen uittovauhti. Koska kalat ovat vaihtolämpöisinä eläiminä hitaimmillaan kylmän veden aikoina, kalastaja voi huomioida tämän rauhoittamalla vieheen uittoa lämpimän veden nopeudesta. Uittovauhtia valitessaan kalastajan tulisi myös huomioida, että eri viehemallit sietävät nopeutta ja hitautta yksilöllisesti, mikä on hyvä selvittää koeuittamalla uutta viehettä ennen varsinaisen kalastuksen alkua.<br />
<br />
== Kalan ylösotto ==<br />
<br />
Jos kelan kalastusjarru on säädetty valmiiksi riittävän tiukalle, kalan tartuttamiseksi riittää kun tärpin tullessa kalastaja vetäisee vavalla nopeasti vastakkaiseen suuntaan. Tämän jälkeen kalaa aletaan ottaa lähemmäksi kalastajaa rauhallisen päättäväisesti ohjaillen, pyrkimyksenä on pitää jatkuvan tasainen tuntuma kalaan. Vapa pidetään enimmäkseen pystyasennossa, jotta sen jousto tulisi parhaiten hyödynnetyksi. Jos kala tuntuu välineisiin nähden kookkaalta, kelan jarrua voidaan löysätä, jolloin kala saa vedettyä siimaa kelalta voimakkaisiin syöksyihinsä ilman riskiä siiman katkeamisesta.<br />
<br />
Kun kala alkaa myötäillä kalastajan ohjailuja ilman suurempaa vastarintaa, on aika yrittää sen ylösottoa. Jos kala on alamittainen tai muuten ruokakalaksi sopimaton, se voidaan irrottaa jo vedessä ravistamalla koukku irti kalastuspihdeillä. Jos kala halutaan nostaa vedestä, se voidaan tehä nostovälineillä tai käsiotteella, joita on muutamia erilaisia. <br />
<br />
Jos kala halutaan päästää takaisin mahdollisen mittauksen ja valokuvauksen jälkeen, tulisi menetellä nopeasti ja saada kala takaisin veteen mielellään minuutin kuluessa, jotta sen elinmahdollisuudet säilyisivät hyvinä. Kalaa ei tule vapauttaa niissä tapauksissa, kun irrottamisessa kuluu kauan aikaa, kala vuotaa runsaasti verta kiduksistaan tai koukku on vaurioittanut kalan silmää.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[Vetouistelu]]<br />
* [[C&R]]<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*[http://www.jordos.net/heittokalastus.html Jordos.net - Heittokalastus]<br />
*[http://www.kalastajat.com/abc/heittokalastus.php Kalastajat.com - Heittokalastus]<br />
*[http://www.luonnossa.net/Kalastus/Heittokalastus/heittokalastus.html Luonnossa.net - Heittokalastus]<br />
<br />
<br />
[[luokka:artikkelit]]<br />
[[luokka:kalastuslajit]]<br />
[[luokka:heittokalastus]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tinneri&diff=17604Tinneri2013-08-17T07:07:52Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:TINNERI_0,75.jpg|thumb|Kiillon tinneri]]<br />
'''Tinneri''' (''engl. thinner)'' on liuotin, jota käytetään öljypohjaisten maalien ohenteena ja puhdistusaineena. Tinnerille ei ole olemassa yleistä tai tarkkaa kaavaa, sillä tinneriksi luetaan useimmat allaolevia valmistusaineita sisältävät liuokset. Yksi esimerkki tinneristä on [[CAB]]in [[Ohenne 8]].<br />
<br />
<br />
== Valmistusaineet ==<br />
<br />
* [[asetoni]]<br />
* lakkabensiini<br />
* mineraalitärpätti<br />
* pineenitärpätti<br />
* polttoöljy<br />
* [[tolueeni]]<br />
* [[ksyleeni]]<br />
<br />
<br />
== Terveysvaikutukset ==<br />
<br />
Tinneriä käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä, koska se kuivattaa ihoa ja imeytyy elimistöön ihon läpi. Tinneriä käytetään joskus haisteluun, ja se voi olla jopa hengenvaarallista, jos hengityskeskus lamautuu tai tulee rytmihäiriö.<br />
<br />
<br />
== Saatavuus ==<br />
<br />
Tinneriä myydään rautakaupoissa, lisäksi jotkut kalastustarvikeliikkeet kuten [[Samfishing]] myyvät esimerkiksi [[CAB]]in tuotteille tarkoitettua [[Ohenne 8]]:aa<br />
<br />
== Lähteet == <br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Tinneri<br />
<br />
[[luokka:Vaapunrakennustarvikkeet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tinneri&diff=17603Tinneri2013-08-17T07:07:31Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:TINNERI_0,75.jpg|thumb|Kiillon tinneri]]<br />
'''Tinneri''' (''engl. thinner)'' on liuotin, jota käytetään öljypohjaisten maalien ohenteena ja puhdistusaineena. Tinnerille ei ole olemassa yleistä tai tarkkaa kaavaa, sillä tinneriksi luetaan useimmat allaolevia valmistusaineita sisältävät liuokset. Yksi esimerkki tinneristä on [[CAB]]in [[Ohenne 8]].<br />
<br />
<br />
== Valmistusaineet ==<br />
<br />
* [[asetoni]]<br />
* lakkabensiini<br />
* mineraalitärpätti<br />
* pineenitärpätti<br />
* polttoöljy<br />
* [[tolueeni]]<br />
* [[ksyleeni]]<br />
<br />
<br />
== Terveysvaikutukset ==<br />
<br />
Tinneriä käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä, koska se kuivattaa ihoa ja imeytyy elimistöön ihon läpi. Tinneriä käytetään joskus haisteluun, ja se voi olla jopa hengenvaarallista, jos hengityskeskus lamautuu tai tulee rytmihäiriö.<br />
<br />
<br />
== Saatavuus ==<br />
<br />
Tinneriä myydään rautakaupoissa, lisäksi jotkut kalastustarvikeliikkeet kuten [[Samfishing]] myyvät esimerkiksi [[CAB]]in tuotteille tarkoitettua [[Ohenne 8]]:aa<br />
<br />
== Lähteet == <br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Tinneri<br />
<br />
[[luokka:Vaapunrakennustarvikkeet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Shimano&diff=17596Shimano2013-08-04T23:58:56Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Shicat4.jpg|thumb|Shimano CATANA 4000 RA]] <br />
'''Shimano''' on japanilainen polkupyöränosien, [[kalastus]]tarvikkeiden ja lumiurheiluvälineiden valmistaja. <br />
Yrityksen pääkonttorit sijaitsevat Sakaissa ja Osakassa, Japanissa. <br />
Pyöräilymaailmassa Shimano on suurin ja tunnetuin osavalmistaja, vaikkei välttämättä arvostetuin alan aktiiviharrastajien parissa.<br />
Shimano lukeutuu maaiman johtaviin [[kela]]valmistajiin. <br />
<br />
[[Tiedosto:Category_278.jpg|thumb|left|Shimano Calcutta B Hyrräkela]]<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
[http://www.normark.fi/index.php?page=11&cid=266 Normark]<br />
<br />
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Shimano Wikipedia]<br />
<br />
[[luokka:kalastusvälinevalmistajat]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17593Merikarvianjoki2013-07-22T12:44:55Z<p>Eris: /* Stäävit-Vaadit */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[Itämeri|Itämereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]]. Joessa esiintyy myös. mm. [[nahkiainen|nahkiaista]], [[kuore]]tta ja [[salakka]]a.<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
Holmankoski sijaitsee aivan Merikarvian kunnan keskustan tuntumassa. Holmankosken vieressä sijaitsee myös [[Eumer Fishing Center]], jonka yhteydessä on myös kalastusvälineitä myyvä kauppa. <br />
Holmankoski on noin 1.2km pituinen koskiosuus, joka jaottuu kahteen eri haaraan - varsinaiseen päähaaraan sekä terveyskeskuksen haaraan. Holmankoski on jokeen nousevalle kalalle ensimmäinen pitempi koskiosuus, joten nousukalan saattaa tavoittaa täältä varmimmin. Holmankoskella sijaitsee n. 2-3m syviä monttuja, joissa nousukala pysähtyy lepäämään. Muuten koski on melko matala. Sillan yläpuolella on Holmankosken [[suvanto]]alue, jossa erityisesti [[kirjolohi|kirjolohet]] viihtyvät. Koskella on myös tulipaikka.<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
Stäävit- ja Vaaditkosket ovat noin 1,5km pitkä koskiosuus. Autotiesillan yläpuolella on Stäävitkoski ja alapuolella Vaaditkoski.<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
=== Muut kosket ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17592Merikarvianjoki2013-07-18T11:36:26Z<p>Eris: /* Holmankoski */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[Itämeri|Itämereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]]. Joessa esiintyy myös. mm. [[nahkiainen|nahkiaista]], [[kuore]]tta ja [[salakka]]a.<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
Holmankoski sijaitsee aivan Merikarvian kunnan keskustan tuntumassa. Holmankosken vieressä sijaitsee myös [[Eumer Fishing Center]], jonka yhteydessä on myös kalastusvälineitä myyvä kauppa. <br />
Holmankoski on noin 1.2km pituinen koskiosuus, joka jaottuu kahteen eri haaraan - varsinaiseen päähaaraan sekä terveyskeskuksen haaraan. Holmankoski on jokeen nousevalle kalalle ensimmäinen pitempi koskiosuus, joten nousukalan saattaa tavoittaa täältä varmimmin. Holmankoskella sijaitsee n. 2-3m syviä monttuja, joissa nousukala pysähtyy lepäämään. Muuten koski on melko matala. Sillan yläpuolella on Holmankosken [[suvanto]]alue, jossa erityisesti [[kirjolohi|kirjolohet]] viihtyvät. Koskella on myös tulipaikka.<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
=== Muut kosket ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17591Merikarvianjoki2013-07-18T11:29:47Z<p>Eris: /* Kalapaikat */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[Itämeri|Itämereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]]. Joessa esiintyy myös. mm. [[nahkiainen|nahkiaista]], [[kuore]]tta ja [[salakka]]a.<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
=== Muut kosket ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kyyn%C3%A4r%C3%B6j%C3%A4rven_Kalastajat_ry.&diff=17589Kyynäröjärven Kalastajat ry.2013-07-11T13:46:11Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Kyynäröjärven Kalastajat ry'''. on perustettu vuonna 2003. Yhdistyksen kotipaikka on Lempäälän [[Sääksjärvi]]. Toiminta pyörii 13 hehtaarisen [[Isokyynärö|Isokyynärö-järven]] ympärillä.<br />
<br />
==Toiminta==<br />
Yhdistys järjestää kalastusaiheisia tapahtumia, jotka ovat pääosin lapsille ja nuorille suunnattuja. Tapahtumissa yhdistyksen jäsenet opastavat halukkaita kalastuksen saloihin. Yhdistys myös lainaa välineitä halukkaille, [[onki|mato-ongista]], [[virveli|virveleihin]] ja [[kaira|kairoihin]] saakka.<br />
<br />
Kyynäröjärven Kalastajat ry. huolehtii myös Iso-Kyynäröjärven [[kalaistutus|istutuksista]]. Yhdistys istuttaa vuosittain lähes 1000kg [[kirjolohi|kirjolohta]] ja satoja [[siika|siian]] poikasia. Kaikki istutuksiin käytetyt varat saadaan jäsenmaksuista ja erilaisista talkoista.<br />
<br />
==Kalastuluvat==<br />
[[Pilkintä|Pilkkiminen]] Iso-Kyynäröllä yhdellä pilkkiongella on ilmaista, ns. "ootto-onkeen" tarvitsee luvan. [[Ootto-onki|Ootto-ongen]] kausilupa on voimassa 1.11.2009-30.4.2010 jään päältä kalastettaessa.<br />
<br />
==== Lupahinnat ====<br />
<br />
*Lempäälän kunnan alueella asuvat - 10 euroa<br />
*Kyynäröjärven Kalastajat ry:n jäsenet - 10 euroa<br />
*Muut henkilöt - 50 euroa<br />
*Alaikäiset - ei maksua<br />
<br />
==== Lupaehdot ====<br />
<br />
*Lupa on henkilökohtainen<br />
*Lupia myydään yksi / kalastaja / kausi<br />
*Oikeuttaa pitämään aktiiviongen lisäksi ootto-onkea<br />
*Ongessa saa olla yksi koukku, kolmihaarakoukku lasketaan yhdeksi koukuksi<br />
*Syöttiä ei ole rajoiteta<br />
*Onki on otettava pois pyynnistä jos jäältä poistutaan hetkeksikään<br />
*Lupamerkki tulee kiinnittää onkeen siten, että kalastuksenvalvoja pystyy nähdä lupamerkin koskematta onkeen<br />
*Luvan oston yhteydessä saatu kuitti tulee myöskin olla mukana kalastaessa ootto-ongella. Henkilöllisyys / ikä täytyy tarvittaessa pystyä todistamaan virallisella henkilötodistuksella.<br />
*Ehtoja rikkoneelta henkilöltä voidaan poistaa lupa<br />
<br />
'''Voimassa oleva saalisrajoitus on 2 [[lohikalat|lohikalaa]] vuorokaudessa / kalastaja'''<br />
<br />
==Yhteistyö==<br />
Kyynäröjärven Kalastajat ry. on tehnyt vahvaa yhteistyötä Lempäälän alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. He tekevät yhteistyötä myös Kuokkala-Kuljun osakunnan kanssa. Heidän tavoitteensa on saada kunnan virkistyskalastus mahdollisuuksista entistä parempia ja mahdollisimman monia ihmisiä palvelevaksi.<br />
<br />
==Lähteet== <br />
* http://www.kalakerho.com/info.html Kyynäröjärven Kalastajat ry.<br />
<br />
<br />
[[luokka:kalastusseurat]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Lavaj%C3%A4rvi_(Oulu)&diff=17588Lavajärvi (Oulu)2013-07-05T21:06:59Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{Korjattava/kuvitus}}<br />
<br />
[[tiedosto:lavajärvi.jpg|right]]<br />
<br />
'''Lavajärvi''' on [[Kiiminkijoen vesistöalue]]eseen kuuluva pinta-alaltaan noin 35 hehtaarin laajuinen [[järvi]] Vuoton kaupunginosassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Järvi sijaitsee lähellä Oulun ja Utajärven kunnanrajaa kunnan itäisimmässä kolkassa, noin 35 kilometrin päässä Ylikiimingin taajamasta. Järvi on Alavuoton kyläalueen ainoa järviallas, ja se laskee [[Kiiminkijoki|Kiiminkijokeen]] kapeaa [[Lavaoja]]a pitkin. Järvi on varsin kalaisa, ja se on edelleen suosittu kalastuspaikka. Pitkäniemessä sijaitsee eräkämppä saunoineen. <br />
<br />
==Nimen alkuperä==<br />
Järven ympäristössä on useita Lava-nimisiä paikkoja. Itse järven ja sen laskuojan lisäksi ympäristön paikannimistöön kuuluvat Lavajärvenkangas, kaksi Lavasuota, Iso Lavasuo sekä Lavaselkä. Lava-nimityksen alkuperä on riistanpyynti- ja säilytyslavoissa, makuulavoissa, heinäkasan alusissa tai lauttasilloissa. Alueelta on löydetty runsaasti viitteitä kaikista näistä yhteyksistä. Muistitiedon mukaan järven rannoilla on ollut useita niitty- ja kalasaunoja, joissa on ollut makuualuset eli lavat yöpymistä varten. Järvellä on tiettävästi myös kuljettu ja kalastettu [[lautta|lautoilta]] käsin.<br />
<br />
==Lähteet==<br />
* Assar Väänänen: Alavuoton asuttajia 1610–2000. Ylikiimingin kunta ja Kiiminkijoen opisto, 2001.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat Pohjois-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Haukikalat&diff=17581Haukikalat2013-06-25T21:32:31Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
<br />
'''Haukikalat''' (''Esociformes'') on [[viuhkaeväiset|viuhkaeväisten kalojen]] lahko. Siihen kuuluu kymmenen lajia, jotka jaetaan kahteen heimoon. Haukikaloja tavataan Euraasian pohjoisosien ja Pohjois-Amerikan makeissa vesissä. Ne ovat ahnaita petoja, joille on tunnusomaista terävät hampaat, samantapaiset kuin [[hait | hailla]].<br />
[[luokka:kalasuvut]]<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
<br />
<br />
*[[:Luokka:Haukikalat ]]<br />
<br />
{{Tynkä/kalalahko}}</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Suomalainen_Kalaopas&diff=17576Suomalainen Kalaopas2013-06-05T19:31:34Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Suomalainen_kalaopas_etu_uusi_0805_dc6.jpg|thumb|Suomalainen kalaopas]]<br />
<br />
'''Suomalainen kalaopas''' on Hannu Lehtosen teos. Opas on tärkeä kirja kotimaiselle kalaharrastajalle ja luonnonystävälle. Runsaasti kuvitetussa oppaassa ovat mukana kaikki [[Luettelo Suomen kalalajeista|Suomessa tavatut kalalajit]], ja kirjan artikkeleissa käsitellään kaloja ja kalastusharrastusta<br />
useista eri näkökulmista.<br />
<br />
Suomen kalalajit on kirjassa lajiteltu 19 pääryhmään: Tutut [[ahvenet]], [[hauki|hauet]], [[särkikalat|särjet]], [[lohikalat|lohet]], [[turska]]t, [[silli]]t ja [[kampela]]t saavat seurakseen myös vähemmän tunnetut [[simput]], [[kivinilkka|kivinilkat]], [[tokot]] ja [[merineulat]]. Kaikkiaan kirjassa on esitelty 80 lajia- jokainen kokonaisella aukeamalla. Kaikista kirjassa mainituista kaloista kerrotaan tuntomerkit, levinneisyys ja elintavat.<br />
<br />
Lisätietoina on ravinto, lisääntyminen, kasvu ja elinikä.<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* Ulvilan kirjastosta lainattu kyseinen kirja.<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Kalastuskirjallisuus]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17570Merikarvianjoki2013-05-27T15:29:58Z<p>Eris: /* Muut */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[Itämeri|Itämereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]]. Joessa esiintyy myös. mm. [[nahkiainen|nahkiaista]], [[kuore]]tta ja [[salakka]]a.<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17569Merikarvianjoki2013-05-27T15:28:57Z<p>Eris: /* Sijainti */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[Itämeri|Itämereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]].<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17568Merikarvianjoki2013-05-27T15:27:51Z<p>Eris: /* Muut */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[meri|mereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. [[ahven]], [[särki]], [[lahna]] ja [[säyne]].<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Palomar-solmu&diff=17567Palomar-solmu2013-05-26T09:07:23Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Palomar solmu''' on solmu, jota käytetään [[lukkoleikari|leikareiden]] ja [[uistin]]ten sitomiseen [[siima|kuitusiimoilla]].<br />
<br />
==Ohjeet==<br />
<br />
{{#ev:youtube|c5GiVUqR9wQ}}<ref name=youtube>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.youtube.com/watch?v=c5GiVUqR9wQ|Nimeke= Youtube - Palomar-solmu|Viitattu=30.3 2011}}</ref><br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
[[Solmuopas]]<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Palomar-solmu&diff=17566Palomar-solmu2013-05-26T09:07:08Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Palomar solmu''' on solmu, jota käytetään [[leikari|leikareiden]] ja [[uistin]]ten sitomiseen [[kuitusiima|kuitusiimoilla]].<br />
<br />
==Ohjeet==<br />
<br />
{{#ev:youtube|c5GiVUqR9wQ}}<ref name=youtube>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.youtube.com/watch?v=c5GiVUqR9wQ|Nimeke= Youtube - Palomar-solmu|Viitattu=30.3 2011}}</ref><br />
<br />
==Katso myös==<br />
<br />
[[Solmuopas]]<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
{{Viitteet}}<br />
<br />
[[Luokka:Artikkelit]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kalastusasetus&diff=17565Kalastusasetus2013-05-26T09:04:35Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Kalastusasetus''' on eduskunnan säätämä asetus, jonka tarkoituksena on selkeyttää sekä määritellä tarkemmin [[kalastuslaki|kalastuslaissa]] mainittuja säädöksiä.<br />
Kalastusasetuksessa säädetään mm. [[alamitta|alamitat]] eri kalalajeille ja kalojen [[rauhoitusajat]].<br />
<br />
==Katso myös==<br />
*[[Kalastuslaki]]<br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19821116 Finlex - Kalastusasetus]<br />
<br />
[[Luokka:Kalastus]]<br />
<br />
{{tynkä}}</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hirvij%C3%A4rvi_(j%C3%A4rvi_Jalasj%C3%A4rvell%C3%A4)&diff=17564Hirvijärvi (järvi Jalasjärvellä)2013-05-17T16:33:37Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{järvi<br />
| kartta = <googlemap version="0.9" lat="62.468153" lon="22.81105" type="map" zoom="13" width="300" selector="no" controls="none"><br />
62.468233, 22.813282<br />
</googlemap><br />
| valtio = Suomi<br />
| sijainti = Jalasjärvi<br />
| pinta-ala = 96 ha<br />
| pinnankorkeus = n.84,1 m<br />
| laskujoki = Leväjoki<br />
| vedenväri = Ruskea, rehevä<br />
}}<br />
'''Hirvijärvi''' sijaitsee [[Kyrönjoen vesistöalue|Kyrönjoen vesistön]] latvaalueella [[Jalasjoki|Jalasjoen]] vesistössä, Jalasjärven kunnassa.<br />
<br />
Hirvijärvi on peltojen ympäröimänä ja siksi se onkin ruskeavetinen sekä [[rehevä]]. Hirvijärvi luokitellaan [[vedenlaatuluokitus|vedenlaatuluokkaan]] välttävä.<br />
Hirvijärven [[vesi|veden]] laatuun vaikuttavat sekä [[Hirvijoki|Hirvijoen]], että [[järvi|järveen]] suoraan tulevat vedet. <br />
<br />
Hirvijärven laskujoki on [[Leväjoki]]. Järven pinta-ala on 96 ha. Pinta-ala vaihtelee kuitenkin suuresti [[tulva|tulvien]] ansiosta. Tilavuus on n. 1,3 milj.m³. <br />
<br />
Järvi tunnetaan hyvänä lintuvetenä ja se on etenkin muuttolintujen suosima levähdyspaikka.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen [[koekalastus|koekalastuksissa]] vuonna 1998, järven kalalajit olivat tyypillisiä rehevöityneelle järvelle eli ([[ahven]], [[hauki]], [[kiiski]],<br />
[[lahna]], [[made]], [[ruutana]], [[salakka]], [[särki]], [[särkilahna]] ja [[säyne]]). Runsaimmat kalalajit olivat<br />
särki ja lahna.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80482&lan=FI ympäristö.fi]<br />
*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=85401&lan=FI Hirvijärven kunnostus (ympäristö.fi)]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
*[http://www.jalasjarvi.fi/royk/kuvat_1.htm Ilmakuvia järvestä]<br />
<br />
<br />
[[luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17563Merikarvianjoki2013-05-08T12:51:57Z<p>Eris: /* Harjus */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[meri|mereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
[[Harjus]]ta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa [[perho]]n vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit [[pupa]]t ja [[larva]]t ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen [[alamitta]] Merikarvianjoella on 50cm.<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17562Merikarvianjoki2013-05-05T21:07:36Z<p>Eris: /* Lähteet */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[meri|mereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
* http://www.merikarvianjoki.fi/<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Merikarvianjoki&diff=17550Merikarvianjoki2013-04-10T13:50:59Z<p>Eris: /* Siika */</p>
<hr />
<div>{{kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
'''Merikarvianjoki''' on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia [[koski]]a ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja. <br />
<br />
[[Tiedosto:River Merikarvia.JPG|thumb|370px|Merikarvianjokea]]<br />
<br />
== Sijainti ==<br />
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa [[Isojärvi|Isojärvestä]] Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa [[meri|mereen]]. Merikarvianjoki kuuluu [[Karvianjoen vesistöalue]]eseen.<br />
<br />
== Saaliskalat ==<br />
<br />
=== Kirjolohi ===<br />
<br />
[[Kirjolohi]] on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut [[emokalat]], jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. [[Räsänen]] pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. [[Daiwa]] [[SC Shiner]] ja [[Nils Master]] [[Jäpittäjä]]) ja [[Bete]] [[Lotto]]. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset [[leech]]it mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla [[uppoperho]]illa on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.<br />
<br />
=== Meritaimen ===<br />
[[Meritaimen]]en pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa [[kuore]]en perässä [[joki|jokeen]]. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja [[suvanto|suvannoissa]], [[kutu]]aikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän [[vaappu]], esim. [[Rapala]]n [[CountDown]] on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen [[putkiperho]]ja ja erilaisia [[streamer]]eita.<br />
<br />
=== Lohi ===<br />
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti [[putkiperho]]t, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät [[lusikka]]uistimia ja [[vaappu]]ja.<br />
<br />
=== Siika ===<br />
<br />
[[Siika]] nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. [[kutu|Kudulle]] suuntaavat suuret 1-5kg painoiset [[vaellussiika|vaellussiiat]], joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. [[Perho]]ista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut [[larva]]t helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm [[vaappu|vaaput]], hyvänä esimerkkinä [[Rapala]] [[Countdown]].<br />
<br />
=== Harjus ===<br />
<br />
=== Muut ===<br />
<br />
== Kalapaikat ==<br />
<br />
=== Holmankoski ===<br />
<br />
=== Stäävit-Vaadit ===<br />
<br />
=== Puukoski ===<br />
<br />
=== Lankoski ===<br />
<br />
== Kalastusluvat ==<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Merikarvianjoki<br />
* http://www.kalakerho.net/merikarvianjoki.php<br />
* http://www.lankoski.com/default.asp?op=naytasaaliit&rajaus=92012<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Adams&diff=17547Adams2013-04-05T14:01:06Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>[[luokka:Pintaperhot]]<br />
{{perhoresepti<br />
| kuva =Adams.jpg<br />
| kuvateksti=(Kuva ja kuvan sidos Aleksi Määttä)<br />
|Koukku=10-18<br />
|Pyrstö= Grizzle ja ruskean kukon siikasia sekoitettuna.<br />
|Runko=Oliivi, beige, kellertävä tai musta tekokuitu dubbaus.<br />
|Siivet=Pystyyn sidotut grizzle-kukon häkilähöyhenen kärjet sidottuna vastakkain.<br />
|Häkilä=Ruskea<br />
}}<br />
<br />
Tunnettu ja hyväksi koettu Adams, jäljittelee [[päivänkorento]]ja, mutta etenkin pienemmät sidokset menevät myös [[kaksisiipiset|kaksisiipisjäljitelmistä]]. Adamsista on useita eri malleja, joten reseptiä ei välttämättä kannata orjallisesti seurata, kokeilemalla sitä oppii.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*http://web.archive.org/web/20030216002255/www.kalassa.net/perhokalastus/perhoreseptit/pintaperhot/adams.shtml<br />
<br />
<br />
{{Perhoreseptit}}</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=X-Rap_SubWalk&diff=17546X-Rap SubWalk2013-04-05T14:00:34Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''X-Rap SubWalk''' on [[Rapala]]n valmistama, pinnan tuntumassa uiva [[jerkki]]. Sillä on myös jonkin verran omaa [[uintiliike]]ttä. Se soveltuu mm. [[hauki|hauen]] kalastukseen.<br />
[[Tiedosto:X-Rap SubWalk FT.jpg|300px|thumb|X-Rap SubWalk värissä FT]]<br />
Uistimesta on kaksi kokoa: 9cm/17g ja 15cm/58g<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=6&pid=800 Maahantuojan sivut]<br />
*[http://www.rapalaworld.com/lure.php?s=aWQ9NDcmc2l2dT1sdXJlcyZ0eXBlPTEmcD0xJmg9M2xkdmhteHI%3D Valmistajan sivut]<br />
<br />
<br />
{{Rapalan vieheet}}<br />
{{Tynkä/Viehe}}<br />
[[Luokka:Rapalan vieheet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Meriankerias&diff=17544Meriankerias2013-03-26T15:28:57Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Meriankerias''' (''Conger conger'') on suurikokoinen [[Ankeriaat|ankeriaskala]], joka kuuluu [[Meriankeriaat|meriankeriaiden]] heimoon. Lajia ei ole listattu IUCN:n punaiseen listaan.<br />
<br />
Meriankeriasta tavataan itäisellä Atlantilla Norjasta (harvoin) ja Islannista (harvoin) Senegaliin ja sen reunamerissä [[Välimeri|Välimeressä]] ja [[Mustameri|Mustassameressä]]. Lajia tavataan joskus eksyneenä Suomenkin vesillä. Laji on yöaktiivinen; päivisin se piileskelee kivenkokoissa ja hylyissä.<br />
[[Tiedosto:Meriankerias.jpg|300px|thumb|right|frame|Meriankerias]]<br />
<br />
== Koko ja ulkonäkö ==<br />
Meriankeriasnaaras ja -koiras ovat hyvin erikokoisia; naaras kasvaa noin kaksi kertaa koirasta suuremmaksi sekä pituudeltaan että painoltaan. Naaras voi olla jopa kolmen metrin mittainen ja painaa 110 kg, mutta normaalisti ne jäävät kaksimetrisiksi. Suurin Suomesta saatu meriankerias on noin kahden metrin mittainen.<br />
<br />
Molemmat sukupuolet ovat samannäköisiä, keho on sinertävänharmaa, kapea ja pitkä. Evät ovat tummanharmaita.<br />
<br />
== Ravinto ==<br />
Meriankerias syö erilaisia pieniä eläimiä, enimmäkseen [[kala|kaloja]], [[äyriäiset|äyriäisiä]] ja pääjalkaisia. Saaliinsa se tappaa ja repii palasiksi pyörien nopeasti oman akselinsa ympäri ja poimien sitten palat vedestä. Kalan on myös havaittu käyttävän ravinnokseen haaskoja ja jätteitä ihmisasutusten lähistöllä.<br />
<br />
== Lisääntyminen ==<br />
Meriankeriaat parittelevat ja [[kutu|kutevat]] Azorien ja Gibraltarin välillä. Parittelu ja kutu tapahtuu 3&nbsp;000–4&nbsp;000 metrin syvyydessä, josta poikaset alajutuvat vähitellen kohti rannikkoa. Naaraskalat voivat laskea jopa 8 miljoonaa [[mäti]]munaa kutuaikana, minkä jälkeen ne kuolevat. Poikaset ovat sukukypsiä 5–15 vuoden iässä. <br />
<br />
== Kalastus ==<br />
Meriankeriaan lihaa pidetään kohtalaisen maukkaana. Sitä kalastetaan [[pitkäsiima|pitkälläsiimalla]], erilaisin pyydyksin ja [[trooli|troolein]]. Lisäksi sitä urheilukalastetaan. Lähes jokaisella rannikon kalastuskylällä on oma meriankeriaskantansa. Jo antiikin roomalaisilla oli tapana pyydystää meriankeriaita ja lihottaa niitä altaissa. Sitä myydään kaupoissa sekä pakastettuna että tuoreena, ja siitä tehdään monenlaisia ruokia.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
* Antal Vida, Tamás Kótai: 365 kalaa, H.F.Ullmann<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://www.fishbase.org/Summary/SpeciesSummary.php?id=301 www.fishbase.org] {{en}}<br />
<br />
[[luokka:meriankeriaat]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=P%C3%A4ij%C3%A4nne&diff=17543Päijänne2013-03-26T15:26:24Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>__NOTOC__<br />
{{järvi<br />
| valtio = Suomi<br />
| kuva = Päijänne.png<br />
| kuvateksti = Näkymä Kärkisten sillalta<br />
| sijainti = Päijät-Häme<br />
| pinta-ala = 1 080,63 km²<br />
| pinnan korkeus = 78,2 m<br />
| rantaviiva = 650km<br />
| suurin syvyys = 95,3 m<br />
| keskisyvyys = 16,2 m<br />
| tilavuus = 18 km³<br />
| laskujoki = [[Kymijoki]]<br />
}}<br />
<br />
'''Päijänne''' (aikaisemmin ruotsiksi ''Päjäne'') on [[Kymijoen vesistö]]n [[pääjärvi]] ja Suomen toiseksi suurin [[järvi]]. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki [[Kymijoki]] virtaa [[Suomenlahti|Suomenlahteen]].<br />
<br />
<googlemap lat="61.501871" lon="25.39974" type=map><br />
61.501871, 25.39974, Päijänne. Zoomaa kauemmaksi nähdäksesi koko järven.<br />
</googlemap><br />
<br />
<br />
== Maantiede ==<br />
<br />
Päijänteen pinta-ala on 1&nbsp;080 km². Pituutta järvellä on 119 km ja suurin leveys on noin 30 km. Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan [[Tehinselkä]] ja [[Judinsalonselkä]], eteläosan [[Asikkalanselkä]] ja pohjoisosan [[Vanhanselkä]] ja [[Ristinselkä]]. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3 m) sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmailansaari]], [[Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]], ja kaikkiaan saaria on 1886 kappaletta.<br />
<br />
Päijänteen pohjoisosaan virtaavat [[Saarijärven reitti|Saarijärven]], [[Viitasaaren reitti|Viitasaaren]] ja [[Rautalammin reitti|Rautalammin reittien]] vedet, lännestä [[Jämsän reitti]], idästä [[Sysmän reitti]] ja etelästä [[Vesijärvi]] [[Vääksynjoki|Vääksynjoen]] kautta. Päijänne laskee eteläosistaan [[Kalkkisten koski|Kalkkisten koskea]] [[Kymijoki|Kymijokeen]] ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa. Päijänteen vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan keskimäärin 60 senttiä, keskimääräinen vedenkorkeus on 78,2 m. Alimmillaan se on niin sanotun kevätkuopan aikaan huhtikuussa ja korkeimmillaan juhannuksen tienoilla.<br />
<br />
Päijänne ulottuu Päijät-Hämeessä Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueelle ja Keski-Suomessa Kuhmoisten, Jämsän, Joutsan, Luhangan, Muuramen ja Jyväskylän kuntien alueelle.<br />
<br />
== Historia ==<br />
Päijänne oli viimeisen jääkauden jälkeen osa Yoldiamerta ja myöhemmin [[Ancylusjärvi|Ancylusjärven]] lahti. Maankohoamisen seurauksena se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6&nbsp;500 eaa. Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen Hinkuan- ja [[Kalajoki (joki)|Kalajoen]] kautta [[Pohjanlahti|Pohjanlahteen]]. Päijänne ja [[Saimaa]] olivat laajimmillaan samaa järveä. Maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa vedet mursivat uuden reitin etelään [[Salpausselät|Salpausselkien]] läpi [[Vuohijärvi|Vuohijärven]] ja [[Pyhäjärvi (Kymenlaakso)|Pyhäjärven]] kautta Kymijokeen noin 4&nbsp;900 eaa. Nykyinen Päijänteen purkautumisreitti etelään puhkesi noin 1&nbsp;000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä. 1830-luvulla Päijänteen pintaa [[järvenlasku|laskettiin]] noin 120 cm perkaamalla Kalkkistenkoskea. Vuonna 1899 esiintyneen tulvan jälkeen esitettiin uutta järvenlaskua. Sitä ei toteutettu. Sen sijaan alettiin suunnitella Päijänteen pinnan säännöstelyä, joka toteutuikin vuonna 1964.<br />
<br />
Vuosina 1831-1960 Päijänne oli Hämeen ja Mikkelin läänien rajalla lukuun ottamatta aivan pohjoisinta osaa, joka kuului Vaasan lääniin. Vuonna 1960 perustettiin Keski-Suomen lääni, johon liitettiin alueita näistä molemmista sekä myös Vaasan läänistä, ja Päijänteen pohjoisosa tuli kuulumaan uuteen lääniin. Sen eteläosa kuului edelleen Hämeen ja Mikkelien lääneihin vuoden 1997 lääniuudistukseen saakka, jossa Keski-Suomen lääni liitettiin uuteen Länsi-Suomen lääniin ja Hämeen ja Mikkelin lääneihin kuuluneet osat Päijännettä uuteen Etelä-Suomen lääniin.<br />
<br />
== Kansallispuisto ==<br />
Päijänteen eteläosassa sijaitsee Padasjoen, [[Asikkala]]n ja Sysmän kuntien alueelle jakaantuva [[Päijänteen kansallispuisto]]. Kansallispuiston ydinalue on [[Kelvenne|Kelventeen]] etelä-pohjoissuuntainen, 8 kilometriä pitkä ja 50–800 metriä leveä harjusaari. Kelventeen suojaisat laguunilahdet ovat suosittuja veneilykohteita.<br />
<br />
== Kanavat ==<br />
Päijänteestä on kanavayhteyksiä vuonna 1993 valmistunutta Keiteleen kanavaa pitkin pohjoiseen [[Keitele]]elle, vuonna 1871 käyttöön otettua Vääksyn kanavaa pitkin etelään Lahden [[Vesijärvi|Vesijärvelle]] sekä vuonna 1878 valmistunutta Kalkkisten kanavaa pitkin [[Asikkalanselkä|Asikkalanselältä]] [[Ruotsalainen (järvi)|Ruotsalainen]]-järven Hopeaselälle. [[Kalkkinen|Kalkkisiin]] rakennettiin täysin uusi kanava vuonna 1964. <br />
<br />
Kymijoen vesistön yhdistämistä uudella kanavalla mereen on suunniteltu pitkään, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole edenneet. Vaihtoehtoina on yhdistäminen Keiteleen kautta niin sanottua Savon kanavaa tai Päijänteen eteläpäästä niin sanottua Mäntyharjun kanavaa Saimaaseen, josta yhteys merelle jatkuisi [[Saimaan kanava]]n kautta. Kolmas vaihtoehto olisi Päijänteen yhdistäminen suoraan Suomenlahteen kanavoimalla Kymijoki.<br />
<br />
== Veneily ==<br />
Päijänne on suosittu veneilykohde: yhtenäistä vesireittiä pääsee Lahden edustalta [[Vesijärvi|Vesijärveltä]] aina Pohjoiseen Keski-Suomeen Viitasaarelle ja Savoon [[Pielavesi|Pielavedelle]] saakka. Vesireitin pituus Lahdesta Pielavedelle on noin 120 meripeninkulmaa.<br />
<br />
Suomen suurimpiin veneilytapahtumiin kuuluva Päijännepurjehdus purjehditaan joka heinäkuussa järven päästä päähän. Reitti kulkee Padasjoelta Jyväskylään, lähtö tapahtuu vuorovuosin (parittomina vuosina) etelästä Padasjoella tai pohjoisesta (parillisina vuosina) Jyväskylän Säynätsalon edustalta. Päijännepurjehdukseen osallistuu noin 180 kölivenettä ja lähes tuhat purjehtijaa vuosittain.<br />
<br />
== Veden laatu ==<br />
<br />
Päijänteen veden laatu on hyvä, Jämsän eteläpuolella erinomainen. Teollisuuden jätevesikuormitus oli suurimmillaan vuosina 1960–1985, jonka jälkeen veden laatu on parantunut. Pohjoisella Päijänteellä veden laatuun ovat vaikuttaneet Äänekosken teollisuus, Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehdas sekä Kankaan paperitehdas Jyväskylässä, keskisellä Päijänteellä Jämsänjokilaakson teollisuus. Erityisen paljon Päijänteen veden laatu kohentui 1980-luvun puolivälin jälkeen Metsä-Botnian silloisille sellutehtaille asetettujen tiukkojen päästörajoitusten astuttua voimaan Äänekoskella. <br />
<br />
Lupakäytännön tiukkenemisessa oli merkittävä osuus [[Päijänne puhtaaksi]] -kansalaisliikkeellä, mikä keräsi 140&nbsp;000 nimen adressin teollisuuden jätevesien tehokkaamman käsittelyn puolesta. Nimilistat luovutettiin sisäministeri Matti Ahteelle vuonna 1983. Korkein hallinto-oikeus vahvisti siihen saakka ennätysmäisen ankarat päästörajoitukset vuonna 1985. Pääkaupunkiseudun juomavesi johdetaan Päijänteen eteläpäässä sijaitsevan Asikkalan edustalta Päijännetunnelia pitkin Vantaalle [[Silvolan tekojärvi|Silvolan tekojärveen]].<br />
<br />
==Nimi==<br />
Päijänteen nimi kuuluu oletettavasti Suomen vanhimpiin paikannimiin. Eräät muutkin todennäköisesti vanhimpiin kuuluvat paikannimet ovat tärkeiden vesistöjen nimiä, kuten Imatra, [[Saimaa]] ja [[Keitele (järvi)|Keitele]]. Vesistöt ovatkin olleet erityisen tärkeitä muinaisajan ihmisille. Suuret vesistöt ja vesitiet ovat laaja-alaisia ja tunnettuja maanmerkkejä, joiden nimet eivät helpolla muutu. Päijänteen nimen alkuperää ei tunneta, mutta sen ja edellä mainittujen suurten vesistöjen nimitysten alkuperää on pohdittu paljon. Eri käsitysten mukaan ne voisivat olla suomesta tai saamelaiskielistä, tai näiden yhteisestä kivikautisesta kantamuodosta "kantasuomalaisesta" kielestä, tai jopa alueella mahdollisesti ennen suomensukuisia kieliä puhutusta hypoteettisesta kielestä.<br />
<br />
Erään arvelun mukaan päijänne voisi juontua ''päijätä''-verbistä, joka merkitsee varoittamista. Tällöin nimi voisi olla peräisin ehkä 1000-luvun tienoilta, kun karjalaiset hyökkäilivät Hämeeseen, ja käyttivät usein Päijänteenkin vesistöä. Paikalliset olisivat tehneet merkkitulten ketjun, jonka avulla tieto [[vainolainen|vainolaisista]] olisi kantautunut Päijänteen perukoiden asutuskeskuksiin jo ennen vihollislaivaston ilmestymistä näköpiiriin. Päijänteen rannalla sijaitseva 192 metriä korkea saari [[Päijätsalo]] olisi voinut olla merkittävin tähystys- ja varoituspaikka. Päijätsalon hyvät näköalat yli järven ovat edelleen tunnetut, ja siellä on nykyisin näköalatorni. Teoria tuntuu kuitenkin epäuskottavalta, sillä päijätä-verbiä ei ole tavattu kuin Pohjois-Karjalan Kiteellä. <br />
<br />
Erään mielikuvituksellisen selitysmallin mukaan Päijänteen nimi olisi kehittynyt sanasta "pääjänne", eli siis tärkein jänne. Tämä liittyisi Päijänteen pitkän selän erityiseen merkitykseen kulkureittinä, josta haarautuu useita lahtia, joiden pohjukassa on ollut asutusta, ja jonka molemmista päistä pääsee jokia pitkin muihin vesistöihin. Jos nimen alkuperä olisi tämä, nimen syntymän ajankohtaa ei voitaisi selvittää, sillä sanat pää ja jänne ovat hyvin vanhoja, ja ne tunnettiin jo "kantasuomalaisessa" kielimuodossa. Alkuosa voisi tulla myös aurinkoa tarkoittavasta sanasta "päivä". Nimen selitystä mietittäessä on huomioitava, että Keski-Suomessa on useita pieniä Päijänne nimisiä lampiakin. Tosin nekin olivat aikanaan Suur-Päijänteen alla.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
Ihminen on likaamisen, säännöstelyn ja kalastuksen kautta vaikuttanut Päijänteen kalastoon merkittävästi.<br />
Likaaminen ja jätevedet on nykyisin saatu kuriin, mutta kalasto ei ole vielä palautunut puhtaan veden lajikoostumuksen tasolle. Lajikoostumukseen pyritään vaikuttamaan hoitokalastuksilla ja petokalaistutuksilla.<br />
<br />
Päijänteen monimuotoisuus tarjoaa hyvät elinolosuhteet kalastolle, on kirkasvetisiä koskia, lukuisia jokia, tummia humuspitoisia puroja ja syviä selkävesiä.<br />
<br />
Päijänteellä esiintyy lähes kaikki Suomen sisävesien kalalajit. Järvessä on havaittu elävän yhteensä 32 eri kalalajia.<br />
Yleisimmät virtavesilajit ovat [[pikkunahkiainen]], [[kivisimppu]], [[taimen]] ja [[made]]. Selkävesien yleisimpiä kalalajeja ovat [[ahven]], [[särki]], [[siika]], [[muikku]] ja [[kuore]].<br />
<br />
Ammattikalastajien määrä Päijänteellä on laskenut tasaisesti 1970 luvulta, jolloin määrä oli vielä noin 70. 1990-luvun lopulla ammattikalastajia oli enää 15.<br />
Vapaa-ajan kalastajien määrä kasvaa kuitenkin jatkuvasti. Nykyisin Päijänteellä on lähes satatuhatta kalastajaa. <br />
Vaikka ammattikalastajien määrä on laskenut, saaliit eivät ole oleellisesti vähentyneet kalastusmenetelmien kehittymisen ansiosta. Muikku on tärkein saalislaji ammattikalastajille.<br />
<br />
Päijänteeseen istutetaan joka vuosi noin 500 000 kpl siian ja [[kuha|kuhan]] poikasta. Haukea on istutettu yli 100 000 ja taimenta noin 15 000 poikasta. Muita istutettuja kalalajeja ovat olleet [[järvilohi|järvi]]- ja [[kirjolohi]] sekä [[täplärapu]].<br />
<br />
Pohjois-Päijänteen kalastusalueella [[järvitaimen]]en alamitta on''' 50 cm''' ja kuhan '''40 cm'''.<br />
<br />
==Katso myös==<br />
* [[Luettelo Suomen järvistä]]<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
* [http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ksu.htm Päijänteen vedenkorkeuden seuranta]<br />
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=48455&lan=FI Suomen järvet]<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=349434&lan=FI www.ymparisto.fi]<br />
<br />
[[Luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Py%C3%B6r%C3%B6kuonosiika&diff=17542Pyörökuonosiika2013-03-18T14:49:16Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Pyörökuonosiikaa''' (''Goregonos nasus'') tavataan Euraasiassa ja Pohjois-Amerikan pohjoisosissa. Euroopassa sitä tavataan Uralin [[joki]]vesistöissä. Se on suureksi kasvava [[siika]]laji, jota on saatu muutaman kerran Merikarvian edustalta.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
*{{kirjaviite| tekijä=Saura, Ari ; Varjo, Markku. | vuosiluku=2009 | kirjan nimi=Kalat suomen luonnossa | tunnus=9789511233640 | painopaikka=Keuruu | kustantaja=Otava }}<br />
{{tynkä/Kala}}<br />
[[Luokka:Lohikalat|*]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vene&diff=17541Vene2013-03-18T14:47:53Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Vene''' on vedessä kulkeva alus, joka on laivaa pienempi. Veneet jaetaan käyttövoimansa perusteella [[moottorivene]]isiin, [[purjevene]]isiin ja [[soutuvene]]isiin. <br />
<br />
2005 valmistuneessa Veneilyraportissa (Veneilyn määrä ja taloudelliset vaikutukset Suomessa, Merenkulkulaitoksen julkaisuja 5/2005) veneiden määräksi Suomessa ilmoitetaan yli 737 000, joista moottorittomia soutuveneitä runsas kolmasosa.<br />
<br />
EU:n huvivenedirektiivissä tarkoitetaan "huviveneellä" urheiluun tai vapaa-ajan viettoon tarkoitettua venettä, jonka rungon pituus on 2,5 metristä 24 metriin, tyypistä tai kuljetuskoneistosta riippumatta. <br />
<br />
==Vene ja plaanari==<br />
<br />
Perinteinen vene syrjäyttää painonsa verran vettä ja on ''uppoumavene''. ''[[Plaanari]]'' on venetyyppi, joka liukuu veden päällä, ''plaanaa'', eikä täydessä vauhdissa syjäytä massaansa vastaavaa määrää vettä. Plaanarin pohja usein tasainen tai tasaisempi kuin uppoumaveneissä, mikä heikentää ohjattavuutta hitailla nopeuksilla. Plaanarit saavuttavat liukuominaisuutensa johdosta suurempia nopeuksia kuin tavalliset veneet. Niiden käyttö tosin edellyttää suuritehoista moottoria. Myös joillakin purjejollilla ja purjekatamaraaneilla on mahdollista plaanata.<br />
<br />
==Varusteet==<br />
<br />
Veneen varustuksiin voivat kuulua: <br />
* [[airot]]<br />
* [[mela]]<br />
* [[pelastusliivit]]<br />
* [[ankkuri]] köysineen<br />
* [[äyskäri]] tai [[tyhjennyspumppu]]<br />
* vaahtosammutin|vaahto- tai jauhesammutin<br />
<br />
<br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
* [1] Navigator 1955:7–8 s. 188<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
* [https://www.op.fi/op/?id=42175&srcpl=4 Osuuspankin kokoama Veneen osto-opas]<br />
* [http://www.venerekisteri.fi Venerekisteri.fi - Tietoa veneen rekisteröinnistä]<br />
<br />
[[Luokka:Veneet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=M%C3%A4ntylahti_(pp2)&diff=17540Mäntylahti (pp2)2013-03-18T14:47:01Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Mäntylahti2.jpg|thumb|300px]]<br />
<br />
[[Tiedosto:Syvyyskartta.jpg|thumb|300px|Syvyyskartta]]<br />
<br />
'''Mäntylahti''' on siitä mielenkiintoinen pilkkipaikka, että siellä on varsinkin keväällä suhteellisen suuria [[särki pp2|särkiä]]. Suurimmat tällä hetkellä tiedossa oleva särjet on yli 700 grammasia. Järvi on täynnä särkikalaa, joten pilkit täytyy valita sen mukaan, eli pystypilkkejä ja morreja kannattaa uittaa. Pilkkijöiden riesana kisoissa piinaavat pienet [[kuha pp2|kuhat]], jotka ovat usein alamittaisia ja niitä saadaan melkein joka kisassa. Suurimmiksi Mäntylahdella kasvavat [[hauki pp2|hauet]], jotka voivat painaa vähän yli kilon.<br />
<br />
== Vinkkejä: ==<br />
<br />
* Oikealla ylhäällä oleva pato tuntuu olevan ottipaikan maineessa,varsinkin mormyskaa kannattaa uittaa. Paikalla liikkuu mm. isoja [[ahven pp2|ahvenia]], 800 grammaisia körmyniskoja on tiettävästi saatu.<br />
<br />
* Pientä särkeä on riesaksikin asti joten hyvin tulee kisassa kpl. määrä.<br />
* Lähdöstä vähän länteen tulee kuhaa ja muuta.<br />
* Lahden suulla sijaitsevalta pohjakiveltä kannattaa yrittää. Siitä saadaan mm. ahvenia, suuria särkiä sekä kuhia.<br />
* Lähdöstä oikealla kuljettaessa vastaan tulee matalampi ranta. Tästä kohtaa kannattaa yrittää, sillä siitä on saatu isoja ahvenia, särkiä, [[lahna pp2|lahnoja]] ja [[sulkava pp2|sulkavia]]. Samasta paikasta saadaan myös [[miekkasärki pp2|miekkasärkiä]].<br />
* Padon alapuolella olevien kahden pienen syvänteen välistä kannattaa kokeilla [[Puna-hopea tasapaino|puna-hopea tasurilla]].<br />
* Oikeassa laidassa kun on se iso mutka sen mutkan alapäästä saa hyvin isoa särkeä, sulkavaa, lahnaa, ahventa sekä [[pasuri pp2|pasuria]].<br />
* Taktiikkavinkki: Painota kalastus joko särkikaloihin tai ahveniin, tai molempiin. Parhaiten toimivat pystypilkit.<br />
* Oikean yläkulman mutkassa sieltä niemennokasta tulee todella hyvin ahventa, särkeä ja sulkavaa. Särjen keskikoko on keväisin siitä huimaa, yli 400g ei edes kovin harvinainen. Pari kertaa on haukikin siitä yllättänyt. Pilkkinä paras on [[Kultasiipipilkki|viima]] survarilla.<br />
<br />
==Lajisto==<br />
*[[Ahven pp2|Ahven]]<br />
*[[Särki pp2|Särki]]<br />
*[[Hauki pp2|Hauki]]<br />
*[[Kuha pp2|Kuha]]<br />
*[[lahna pp2|Lahna]]<br />
*[[Pasuri pp2|Pasuri]]<br />
*[[Salakka pp2|Salakka]]<br />
*[[Kiiski pp2|Kiiski]]<br />
*[[Miekkasärki pp2|Miekkasärki]]<br />
*[[sulkava pp2|Sulkava]]<br />
*[[ruutana pp2|Ruutana]]<br />
[[Luokka:Propilkki 2:n vesistöt]]<br />
<br />
{{Propilkki 2:n vesistöt}}</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Paino&diff=17539Paino2013-03-11T18:52:14Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{Lähteetön}}<br />
<br />
[[Tiedosto:Painot.jpg|thumb|300px|Lyijyhauleja, joita voi käyttää painoina.]]<br />
'''Paino''' on yleensä lyijystä valmistettu kuula, jonka tarkoituksena on viedä [[syötti]] pohjaa kohti. [[Onginta|Mato-onginnassa]] käytetään usein painoja, joissa on lovi. [[Siima]] laitetaan loven sisää, ja lovi puristetaan kiinni [[pihdit|pihdeillä]]. [[Ootto-onki|Ootto-onginnassa]] käytetään usein [[liukupaino]]a, jonka lävitse [[siima]] kulkee. Näin [[kala]] saa hetken vetää [[siima|siimaa]], kunnes [[stoppari]] pysäyttää [[siima]]n kulkemisen, ja [[väsytys]] alkaa.<br />
<br />
[[luokka:Kalastusvälineet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Monnit&diff=17538Monnit2013-03-08T10:37:22Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
'''Monnikalat''' (''Siluriformes'') ovat pääosin lämpimien vesien asukkaita. Lajirunsaus on suurimmillaan trooppisilla alueilla Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa.<br />
Napoja kohden siiryttäessä lajien määrä pienenee nopeasti eikä monneja esiinny ollenkaan arktisilla vesistöissä. Euroopassakin on ainoastaan kaksi alkuperäistä monnikalaa. [[Monni]] ja [[Kreikanmonni]] (Silurus Aristotelis), joka elää vain Akhelóosjoessa Länsi-Kreikassa. Vuosittain kuvataan tieteelle uusina 20-30 lajia. <br />
Monnilajien todellinen määrä ylittää todennäköisesti 3000. Monnikalat muodostavat yhdessä [[karppikalat|karppikalojen]], [[tetrakalat|tetrakalojen]] ja [[vaitsikalat|veitsikalojen]] kanssa ylälahkon [[Ostariophysi]]. Näiden lahkojen yhteinen piirre on [[Weberin luut]], jotka yhdistävät [[sisäkorva]]n [[uimarakko]]on. Niiden ansiosta tämän lahkon kalat pystyvät aistimaan ääniä toisia kaloja paremmin. Yhteistä kaikille monneille ovat paljas, [[suomu]]ton iho ja suun ympärillä olevat [[viiksisäikeet]]. Iho on usein paksuuntunut. Monien heimojen edustajilla on ihonsuojaksi kehittyneitä [[luulevy]]jä. Viiksisäikeiden määrä vaihtelee yhdestä neljään pariin, ja ne voivat olla hyvinkin pitkä. Yksiviiksi pari sijaitsee ylä-ja muut alaleuassa. Viiksisäikeitä käytetään ruuan etsimiseen että suunnistamiseen pohjakoloissa ja sameissa vesissä. Niissä on myös runsaasti makuaistinsoluja helpottamassa särpimen löytymistä. Monet [[monni]]lajit tulevat toimeen vähähappisissa, likaisissa tai sameissa vesissä.<br />
<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
<br />
*[[:Luokka: Monnit]]<br />
[[luokka:kalasuvut]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=X-Rap_Walk&diff=17537X-Rap Walk2013-03-03T11:55:59Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Rapala X-Rap Walk''' on [[pintajerkki]], jonka uittamisessa käytetään [[walk-a-dog]]-tekniikkaa. Se soveltuu mm. [[hauki|hauen]] [[kalastus|kalastukseen]].<br />
[[Tiedosto:X-Rap Walk GO.jpg|300px|thumb|right|X-Rap Walk värissä GO]]<br />
Vieheestä on vain yksi koko: 13cm/35g<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=6&pid=278 Maahantuojan sivut]<br />
*[http://www.rapalaworld.com/lure.php?s=aWQ9MTUmc2l2dT1sdXJlcyZ0eXBlPTAmcD0xJmg9MngwMkdmazg%3D Valmistajan sivut]<br />
<br />
<br />
{{Rapalan vieheet}}<br />
{{Tynkä/Viehe}}<br />
[[Luokka:Rapalan vieheet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=K%C3%A4rp%C3%A4sentoukkien_viljely&diff=17530Kärpäsentoukkien viljely2013-02-24T14:30:32Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{Lähteetön}}<br />
<br />
[[Tiedosto:Pilkki40.jpg|thumb|300px|Kärpäsentoukkia]]<br />
<br />
== [[Kärpäsentoukka|Kärpäsentoukkien]] viljeleminen kesällä ==<br />
<br />
Otetaan ämpäri, johon tehdään kylkeen kärpäsen kokoisia reikiä. Ämpäriin laitetaan muutama keskikoinen [[särki]]. Ämpäri laitetaan varjoiseen paikkaan pihalle. Kun raatokärpäset haistavat tämän ne tulevat paikalle ja munivat kalaan munansa. Kun toukat ovat kuoriutuneet parissa päivässä ne alkavat syödä raatokaloja. Ämpäriä kannattaa käydä katsomassa jo viikon päästä. Toukat ovat valmiita noin parin viikon päästä. (Huom. Haju on aika paha tällöin!) Kun kärpäset ovat munineet ja hävinneet kannattaa ämpäri sulkea niin, ettei enempää kärpäsiä pääse sinne. Jos kalat ovat syöty pitää sinne lisätä lisää kaloja. Kun toukat ovat valmiita laitetaan tiheä metalliverkko, jonka läpi pääsevät vain toukat toisen astian päälle. Sitten kaadetaan ämpärin sisältö verkon päälle. Verkon alla tulee olla suppilo, jos keräysastia on pieni. Raatoa ja toukkia kannattaa valaista jollain lampulla, jolloin ne ryömivät verkon läpi suppilon kautta astiaan. Kun toukat ovat astiassa, ne pitää pestä ja kuivata. Tämän jälkeen ne pitää laittaa lopulliseen astiaan, jossa on sahanpuruja. Toukat tulee säilyttää noin yhdestä viiteen asteisessa lämpötilassa esim. kellarissa. Jos ei ole kellaria niin jääkaappi käy mainiosti.<br />
<br />
== [[Kärpäsentoukka|Kärpäsentoukkien]] viljeleminen talvella ==<br />
<br />
Helpoin tapa kasvattaa talvella kärpäsentoukkia on ostaa yksi purkki valmiiksi kasvatettuja toukkia jostain kalastusvälineliikkeestä. Seuraavaksi tarvitaan harsohäkki. Laitetaan häkki vaikka autotalliin. Häkkiin laitetaan vaikka keskikokoisia särkiä tai jotain muuta samankokoista kalaa. Häkkiä pitää valaista samoin kuin kesällä paistaa aurinko. Eli päivät pitää olla suurin piirtein yhtä pitkiä kuin kesällä. Kun toukat ovat koteloituneet ja kuoriutuneet laitetaan aikuiset kärpäset häkkiin. Kun kärpäset ovat munineet kaloihin voidaan kärpäset päästää pois. Otetaan raadot munineen ja laitetaan ne ämpäriin, jossa on kansi. Näin voit valmistaa talvellakin oivia pilkkisyöttejä.<br />
<br />
== Vinkki: ==<br />
<br />
Voit itse myös värjätä toukat karamellivärillä, niiden houkuttelevaisuuden parantamiseksi. Karamelliväriä saa apteekista ja hyvin varustetuista tavarataloista.<br />
<br />
[[Luokka:Syötit]]<br />
[[Luokka:artikkelit]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tail_Dancer&diff=17529Tail Dancer2013-02-24T14:28:33Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Rapala Tail Dancer''' on balsarunkoinen [[vaappu]], jonka rungon sisällä on balsavaapuissa harvinaiset [[räminäkuulat]]. Vieheen laajapotkuisen [[uintiliike|uintiliikkeen]] väitetään olevan erikoista pyrstön "tanssimista". Sitä voi käyttää mm. [[kuha]]n, [[hauki|hauen]] ja [[ahven]]en [[kalastus|kalastuksessa]]<br />
<br />
Vieheestä oli alunperin kaksi syvyysmallia, Tail Dancer ja Deep Tail Dancer. Nykyään valmistuksessa on vain Deep Tail Dancer.<br />
<br />
Tail Dancerista on kolme kokoa:<br />
<br />
<br />
{| class= "{{prettytable}}"<br />
|-<br />
| '''Koko''' || '''Uintisyvyys heittokalastuksessa''' || '''Uintisyvyys vetouistelussa'''<br />
|-<br />
| 5cm/6g || 1,8m || 2,7m<br />
|-<br />
| 7cm/9g || 2,7m || 3,6m<br />
|-<br />
| 9cm/13g || 3,6m || 4,5m<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
<br />
[[Tiedosto:Deeptaildancer.png|300px|thumb|Deep Tail Dancer]]<br />
Myös Deep Tail Dancerista on kolme kokoa:<br />
<br />
{| class="{{prettytable}}"<br />
|-<br />
| '''Koko''' || '''Uintisyvyys heittokalastuksessa''' || ''' Uintisyvyys vetouistelussa'''<br />
|-<br />
| 7cm/9g || 3,5m || 4,5m.<br />
|-<br />
| 9cm/13g || 3m || 6m.<br />
|-<br />
| 11cm/22g || 5m || 9m<br />
|-<br />
|}<br />
<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=6&pid=313 Maahantuojan sivut]<br />
*[http://www.rapalaworld.com/lure.php?s=aWQ9NiZzaXZ1PWx1cmVzJnR5cGU9MiZwPTEmaD0xWTB4R2JpcQ%3D%3D Valmistajan sivut]<br />
<br />
{{Rapalan vieheet}}<br />
[[Luokka:Rapalan vieheet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Rautul%C3%A4tk%C3%A4&diff=17528Rautulätkä2013-02-24T14:27:24Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Rautulätkä.jpg|right|]]<br />
<br />
'''Rautulätkä''' on pilkkivalikon pilkeistä se raitalusikan oikealla puolella oleva pilkki.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
<br />
Nimensä mukaisesti rautulätkällä saa mm. [[Iso-Söimi|Iso-Söimiltä]], [[Rautupuro|Rautupurolta]] sekä [[Vuolasniva|Vuolasnivalta]] tehokkaasti hieman suurikokoisempaa [[rautu pp2|rautua]]. Kyseisellä pilkillä saa usein hieman kookkaampaa rautua. Rautulätkällä saa toki muitakin lajeja, kuin vain [[rautu pp2|rautua]]. Esim [[taimen pp2|taimenille]], [[kirjolohi pp2|kirjolohille]] ja [[puronieriä pp2|puronieriälle]] tämä on myös melko toimiva pilkki. Myös [[hauki pp2|hauet]] saattavat kiinnostua siitä. Rautulätkä kelpaa myös [[harjus pp2|harjuksille]] ja [[kuha pp2|kuhille]]. <br />
<br />
[[luokka:propilkki 2:n pilkit]]<br />
<br />
{{Propilkki 2:n pilkit}}</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Ankeriaskalat&diff=17517Ankeriaskalat2013-02-17T13:49:54Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{suorakopio|http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankeriaskalat}}<br />
<br />
<br />
'''Ankeriaskalat''' (''Anguilliformes'') on [[Viuhkaeväiset|viuhkaeväisten]] lahko, johon kuuluu noin 800 [[kala]]lajia. Nämä jaetaan kolmeen alalahkoon, 15 heimoon ja ne edelleen 141 sukuun. Useimmat ankeriaskalat ovat petoja.<br />
<br />
Lahkon heimoista tunnetuimpia ovat [[ankeriaat]], [[meriankeriaat]] ja [[mureenat]]. <br />
<br />
Useimmat ankeriaskalat elävät [[valtameri]]en pohjalla tai matalikoissa. Vain [[ankeriaat]] tulevat makeaan veteen [[joki]]in [[kutu|kutemaan]], muuten ankeriaskalat pysyvät merivedessä. <br />
<br />
Ankeriaskalojen elämänkiertoon kuuluu nauhamainen ''leptocephalus''-toukka, joka ei juuri muistuta aikuista kalaa.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Ankeriaskalat<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[:Luokka:Ankeriaskalat]]<br />
<br />
[[luokka:Ankeriaskalat]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Badger&diff=17516Badger2013-02-17T13:47:30Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Badger''' on USA:ssa toimiva, maailmanlaajuinen kynäruiskuja valmistava suuryritys. Badgerin ruiskut soveltuvat erinomaisesti myös [[uistin|uistimien]] maalaukseen. Badgerin kynäruiskut ovatkin Suomen ylivoimaisesti käytetyimpiä [[kynäruisku]]ja, ainakin [[vaapun valmistus|vaapuntekijöiden]] keskuudessa.<br />
<br />
<br />
== Mallisto ==<br />
<br />
* tulossa<br />
* katso [http://www.badgerairbrush.com/Products.asp Badgerairbrush.com - Products]<br />
<br />
== Jälleenmyyjät Suomessa ==<br />
<br />
* [[Samfishing]]<br />
* [[Rialinna]]<br />
<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
* http://www.badgerairbrush.com www.badgerairbrush.com<br />
<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Vaapunrakennustarvikkeet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Kokem%C3%A4enjoki&diff=17514Kokemäenjoki2013-02-03T21:33:40Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{lähteetön}}<br />
<br />
'''Kokemäenjoki''' on 150 kilometriä pitkä joki Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien alueilla Suomessa. Se on [[Kokemäenjoen vesistö]]n laskujoki.<br />
<br />
Kokemäenjoki alkaa Sastamalan [[Liekovesi|Liekovedestä]] ja laskee Porin [[Pihlavanlahti|Pihlavanlahden]] kautta [[Selkämeri|Selkämereen]]. Kokemäenjoki syntyi noin 7000 vuotta sitten, kun Liekovesi eriytyi Litorinamerestä<br />
Kokemäenjoen keski[[virtaama]] on noin 350 m³/s. Se on luonteeltaan keskisuuri joki ja <br />
kalakannaltaan monipuolinen. Pääasialliset pyyntikalat ovat [[lohi]], [[meritaimen]] ja [[kirjolohi]]. Kokemäenjoesta, Sunniemenrannan kohdalta on pyydystetty Suomen luultavasti toiseksi suurin kala: 152 kilon painoinen [[sampi]] vuodelta 1914.<br />
Kokemäenjoessa sijaitsevat Harjavallan voimalaitos, Kolsin voimalaitos Kokemäellä, Äetsän voimalaitos ja Tyrvään voimalaitos Sastamalassa joen alkupisteessä. Lisäksi Nokianvirrassa sijaitsee Melon voimalaitos. Muistona vanhoista vesirakennustöistä Kokemäenjoessa on [[Kravin kanava]]. <br />
<br />
Kokemäenjokeen suurin sivujoki on Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva, Tammelan [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]] alkunsa saava [[Loimijoki]]. Muita suuria sivujokia ovat Kauvatsa|Kauvatsalla Kokemäellä Kokemäenjokeen laskeva, Suodenniemen ja Hämeenkyrön rajoilta alkunsa saava [[Kauvatsanjoki]]; Porissa Kokemäenjokeen laskeva, Kullaalta, Noormarkusta ja Kokemäen ja Harjavallan takamailta alkunsa saava [[Harjunpäänjoki]]; sekä Sastamalan eteläosista alkunsa saava, Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Sammunjoki eli [[Sammaljoki]].<br />
<br />
<br />
<br />
== Kokemäenjoen suisto ==<br />
Kokemäenjoen [[suisto]] on Pohjoismaiden suurin jokisuisto. Suistoalueen maisema koostuu kapeiden juopien toisistaan erottamista pitkänomaisista luodoista. Suistoalueen linnustollisesti arvokkaimmat osat sijaitsevat noin kymmenen kilometriä keskustasta jokisuulle. Pesiviä lintulajeja on yli sata, vuosittain suistossa tavataan noin 220 lintulajia.<br />
<br />
Joen suisto on erityisesti vesi- ja rantalintulajien suosimaa asuma- ja pesimäaluetta sekä muuttolintujen levähdys- ja talvehtimisaluetta. Suisto kuuluukin mm. valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.<br />
<br />
Tiedetään jo 1600-luvulla herrasväen tehneen retkiä jokisuistoon tarkkailemaan lintujen elämää. Nykyisin lintuharrastajat käyvät varsinkin lintujen muuttoaikoina sellaisissa paikoissa kuin esimerkiksi Fleiviikin niitty, Enäjärvi, Yyterin lietteet, Leveäkari ja Preiviikinlahti. Siellä on mahdollista rauhassa katsella vaikkapa uiskentelevia [[joutsen]]ia, [[silkkiuikku]]ja ja [[lapasorsa|lapasorsia]] tai [[suokukko|suokukon]] ja [[kaulushaikara]]n tepastelua. Taivaalla voi nähdä punajalkaviklon tai töyhtöhyypän lentävän ja kaikkein korkeimmalla liitelevän ruskosuohaukan.<br />
<br />
Kokemäenjoki on ollut jo ammoisina aikoina lohijoki, mutta 1950-luvulla saivat ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset joen oman lohikannan kuolemaan sukupuuttoon. Vielä joessa kuitenkin elää tavallisempia kalalajeja, on [[hauki|haukea]], [[kuha]]a ja [[toutain]]ta, sekä [[taimen]]ta ja [[nahkiainen|nahkiaista]]. Ennen 1950-lukua löytyi joesta vielä runsaasti myös isoa [[jokisimpukka]]akin.<br />
<br />
Pienemmistä nisäkkäistä jokisuistossa viihtyvät vesimyyrät, piisamit, ketut ja jänikset sekä villiintyneitä minkkejä.<br />
<br />
Monipuoliset, selvät kasvillisuusvyöhykkeet kattavat suistoalueen, kuten paikoin rantametsiä ja pajukoita, paikoin niittyjä ja kosteikkoja tai sitten vetisiä rimpirantoja. Rehevimmät metsät ovat komeita tervaleppälehtoja, joita on pieninä kaarrekkeina mm. Kuitulan ja Kivinin kohdalla. Lehdoissa kukkivat alkukesällä mm. lehtokielo, puna-ailakki ja lehto-tähtimö. Metsän varjoisissa paikoissa viihtyvät komeat hiirenporras-saniaiset sekä kosteikossa keltainen kurjenmiekka. Tavallisimmat luotojen pensaikkojen pajut ovat kiiltopaju ja halava sekä viljelyskarkulaisena levinnyt pilipuu eli salava.<br />
<br />
Vedessä kasvavien ilmaversoisten joukossa ovat mm. [[osmankäämi]], [[järviruoko]], [[myrkkykeiso]] ja [[rantakukka]]. Harvinaisuuksista mainittakoon [[pahaputki]] ja parimetrinen korkea heinä, [[piuru]]. Kesän alkaessa matalat lieterannat täyttyvät keltaisista rentukoista. Syksyllä erottuu ruskan väreissä loistava isohierakka, jonka lehdet voivat kasvaa lähes metrisiksi. Uloimpana rannasta kasvavat [[järvikaisla]] ja [[järvikorte]] laajoina kasvustoina uoman molemmin puolin. Matalassa vedessä voi paikoin kukkia [[keiholehti]] tai harvinaisempi [[sarjarimpi]].<br />
<br />
Kelluslehtisiä alueella ovat [[ulpukka]]-, [[lumme]]- ja vesitatarkasvustot. Tyypillisiä uposkasveja ovat mm. [[ahvenvita]], [[ärviä]] ja [[vesiherne]].<br />
<br />
Tällä rannikkoseudulla vaikuttaa edelleen jääkauden jään painaman maakamaran kohoaminen, joten jokisuisto muuttuu jatkuvasti laajentuen meren suuntaan sekä samanaikaisesti maatuen yläosastaan mantereeksi. <br />
<br />
==Aiheesta muualla==<br />
<br />
*[http://www.kokemaenjoki.fi/ Kokemaenjoki.fi]<br />
<br />
<br />
[[Luokka:Suomen joet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Mormyska&diff=17513Mormyska2013-02-03T21:28:30Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Mormyska.JPG|300px|thumb|Mormyska, jossa lenkkikiinnitys]]<br />
'''Mormyska''' (mormuska, morri, kirppu) on [[pilkkiminen|pilkinnässä]] käytettävä pieni [[viehe]], joka on rakenteeltaan yksihaarakoukkuun valettu paino. Mormuskoita on olemassa monia eri mallisia ja kokoisia, joista yleisimpiä lienevät pisaran ja pallon muotoiset morrit pituudeltaan 3 – 10 mm. Mormuskan kiinnitys siimaan tapahtuu morrin mallista riippuen kahdella tapaa: lenkkikiinnityksessä mormuskassa on lenkki, johon [[siima]] solmitaan. Reikäkiinnityksessä mormuskassa on keskellä reikä, jonka läpi siima ujutetaan, ja solmu tehdään [[koukku|koukun]] varteen. Lenkkimormuskat ovat nykyään yleisempi malli, mutta perinteisillä reikämormuskoillakin on kannattajansa.<br />
<br />
== Mormyskalla kalastus ==<br />
<br />
{{Pääartikkeli|Mormuskointi}}<br />
<br />
Mormyskalla kalastukseen on olemassa erilaisia konsteja ja kikkoja. Tarvitaan keveä [[morrivapa|vapa]], ohuet siimat (0,08 – 0,20 mm), jotta morriin saadaan hyvä tuntuma. Vavassa olisi myös hyvä olla herkkä kärki, josta näkee myös varovaisimmat [[tärppi|otit]]. Mormuska lasketaan pohjaan, nostellaan sitä siellä muutama kerta, jotta pohja pöllähtely houkuttelisi lähistöllä olevia kaloja. Sitten morria nostetaan hitaasti värisytellen jonkin matkaa ylöspäin, ja sitten lasketaan joko väristyksen kanssa tai ilman. Kun morri on taas pohjassa, toista tämä muutama kerta. Uintityyliä voi muutella jos kala ei nappaa. Lisää väristelyä, nosta morria korkeammalle, värisytä paikallaan, pompottele, keinoja on monia. Lopulta keksit itsellesi sen parhaan tyylin morrin uittoon.<br />
<br />
Mormuskaa käytetään yleisimmin [[syötti|syötin]] kanssa. Yleisimpiä syöttejä ovat [[kärpäsentoukka|kärpäs-]] ja [[suriviassääsken toukka|surviaistoukat]], [[lohikalat|lohikaloja]] pyydettäessä käytetään jonkin verran myös katkaravun pyrstöpaloja tai [[mäti]]ä. Syötti yhdistettynä vieheen pieneen kokoon ja rauhalliseen uittoon tekee mormuskasta usein tehokkaan pyydettäessä varovaista tai muuten passiivista kalaa. [[Kilpapilkintä|Kilpapilkinnässä]] [[ahven]]elle mormuska on käytetyimpiä viehemalleja, tosin tällöin tavallisesti lyhyehkössä siimatapsissa pystypilkin alla, jotta se olisi nopeampi laskea veteen.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Morrin valmistaminen]]<br />
* [[Mormuskavapa]]<br />
<br />
[[luokka:pilkit]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Mormyska&diff=17512Mormyska2013-02-03T21:26:50Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>[[Tiedosto:Mormyska.JPG|300px|thumb|Mormyska, jossa lenkkikiinnitys]]<br />
'''Mormyska''' (mormuska, morri, kirppu) on [[pilkkiminen|pilkinnässä]] käytettävä pieni [[viehe]], joka on rakenteeltaan yksihaarakoukkuun valettu paino. Mormuskoita on olemassa monia eri mallisia ja kokoisia, joista yleisimpiä lienevät pisaran ja pallon muotoiset morrit pituudeltaan 3 – 10 mm. Mormuskan kiinnitys siimaan tapahtuu morrin mallista riippuen kahdella tapaa: lenkkikiinnityksessä mormuskassa on lenkki, johon [[siima]] solmitaan. Reikäkiinnityksessä mormuskassa on keskellä reikä, jonka läpi siima ujutetaan, ja solmu tehdään [[koukku|koukun]] varteen. Lenkkimormuskat ovat nykyään yleisempi malli, mutta perinteisillä reikämormuskoillakin on kannattajansa.<br />
<br />
== Mormyskalla kalastus ==<br />
<br />
{{Pääartikkeli|Mormuskointi}}<br />
<br />
Mormyskalla kalastukseen on olemassa erilaisia konsteja ja kikkoja. Tarvitaan keveä [[morrivapa|vapa]], ohuet siimat (0,08 – 0,20 mm), jotta morriin saadaan hyvä tuntuma. Vavassa olisi myös hyvä olla herkkä kärki, josta näkee myös varovaisimmat [[tärppi|otit]]. Mormuska lasketaan pohjaan, nostellaan sitä siellä muutama kerta, jotta pohja pöllähtely houkuttelisi lähistöllä olevia kaloja. Sitten morria nostetaan hitaasti värisytellen jonkin matkaa ylöspäin, ja sitten lasketaan joko väristyksen kanssa tai ilman. Kun morri on taas pohjassa, toista tämä muutama kerta. Uintityyliä voi muutella jos kala ei nappaa. Lisää väristelyä, nosta morria korkeammalle, värisytä paikallaan, pompottele, keinoja on monia. Lopulta keksit itsellesi sen parhaan tyylin morrin uittoon.<br />
<br />
Mormuskaa käytetään yleisimmin syötin kanssa. Yleisimpiä syöttejä ovat kärpäs- ja surviaistoukat, lohikaloja pyydettäessä käytetään jonkin verran myös katkaravun pyrstöpaloja tai mätiä. Syötti yhdistettynä vieheen pieneen kokoon ja rauhalliseen uittoon tekee mormuskasta usein tehokkaan pyydettäessä varovaista tai muuten passiivista kalaa. Kilpapilkinnässä ahvenelle mormuska on käytetyimpiä viehemalleja, tosin tällöin tavallisesti lyhyehkössä siimatapsissa pystypilkin alla, jotta se olisi nopeampi laskea veteen.<br />
<br />
== Katso myös ==<br />
* [[Morrin valmistaminen]]<br />
* [[Mormuskavapa]]<br />
<br />
[[luokka:pilkit]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Shad_Rap_RS&diff=17511Shad Rap RS2013-02-03T21:26:16Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>[[Rapala]] '''Shad Rap RS''' on muovirunkoinen ja syvyytensä säilyttävä versio Rapala [[Shad Rap]] -[[vaappu|vaapusta]]. Lisäksi siinä on [[räminäkuulat]] ja se on painavampi kuin normaali Shad Rap. Saaliiksi sillä voi saada monia eri kalalajeja.<br />
[[Tiedosto:Shad Rap RS CW.jpg|400px|thumb|Shad Rap RS värissä CW]]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
*[http://www.normark.fi/index.php?page=12&cid=296&pid=1179 Maahantuojan sivut]<br />
<br />
{{Rapalan vieheet}}<br />
{{Tynkä/Viehe}}<br />
[[Luokka:Rapalan vieheet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Hirvij%C3%A4rvi_(j%C3%A4rvi_Jalasj%C3%A4rvell%C3%A4)&diff=17510Hirvijärvi (järvi Jalasjärvellä)2013-02-02T15:51:34Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{järvi<br />
| kartta = <googlemap version="0.9" lat="62.468153" lon="22.81105" type="map" zoom="13" width="300" selector="no" controls="none"><br />
62.468233, 22.813282<br />
</googlemap><br />
| valtio = Suomi<br />
| sijainti = Jalasjärvi<br />
| pinta-ala = 96 ha<br />
| pinnankorkeus = n.84,1 m<br />
| laskujoki = Leväjoki<br />
| vedenväri = Ruskea, rehevä<br />
}}<br />
'''Hirvijärvi''' sijaitsee [[Kyrönjoen vesistöalue|Kyrönjoen vesistön]] latvaalueella [[Jalasjoki|Jalasjoen]] vesistössä, Jalasjärven kunnassa.<br />
<br />
Hirvijärvi on peltojen ympäröimänä ja siksi se onkin ruskeavetinen sekä [[rehevä]]. Hirvijärvi luokitellaan [[vedenlaatuluokitus|vedenlaatuluokkaan]] välttävä.<br />
Hirvijärven [[vesi|veden]] laatuun vaikuttavat sekä [[Hirvijoki|Hirvijoen]], että [[järvi|järveen]] suoraan tulevat vedet. <br />
<br />
Hirvijärven laskujoki on [[Leväjoki]]. Järven pinta-ala on 96 ha. Pinta-ala vaihtelee kuitenkin suuresti [[tulva|tulvien]] ansiosta. Tilavuus on n. 1,3 milj.m3. <br />
<br />
Järvi tunnetaan hyvänä lintuvetenä ja se on etenkin muuttolintujen suosima levähdyspaikka.<br />
<br />
== Kalastus ==<br />
Länsi-Suomen ympäristökeskuksen [[koekalastus|koekalastuksissa]] vuonna 1998, järven kalalajit olivat tyypillisiä rehevöityneelle järvelle eli ([[ahven]], [[hauki]], [[kiiski]],<br />
[[lahna]], [[made]], [[ruutana]], [[salakka]], [[särki]], [[särkilahna]] ja [[säyne]]). Runsaimmat kalalajit olivat<br />
särki ja lahna.<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
<br />
*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=80482&lan=FI ympäristö.fi]<br />
*[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=85401&lan=FI Hirvijärven kunnostus (ympäristö.fi)]<br />
<br />
== Aiheesta muualla ==<br />
<br />
*[http://www.jalasjarvi.fi/royk/kuvat_1.htm Ilmakuvia järvestä]<br />
<br />
<br />
[[luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]<br />
[[Luokka:Suomen järvet]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Harmaalokki&diff=17505Harmaalokki2013-01-27T18:27:53Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>'''Harmaalokki''' (Larus argentanus) on suurikokoinen lokkilaji.<br />
<br />
[[Tiedosto:Harmaalokki2.jpg|thumb|350px|Lentävä harmaalokki]]<br />
==Tuntomerkit==<br />
<br />
Harmaalokki noin 52-60cm pitkä lintu, eli hieman [[selkälokki]]a suurempi, mutta huomattavasti [[merilokki]]a pienempi. Aikuisella linnulla selkä ja siiven päällysosat ovat vaaleanharmaat. Siivenkärjet ovat mustat. [[Kalalokki]]a tukevampi nokka, jossa pieni punainen täplä lähellä kärkeä. Muuten keltainen nokka. Siiveniskut verkkaisia. Alapuolelta linnun erottaa selkä- ja merilokista siitä, että siiven kärkiosan alareunasta puuttuu tummanharmaa alue. Jalat ovat harmaanpunertavat ja pää talvella ruskeaviiruinen, kuten rintakin. Nuoren lokin selkä alkaa harmaantua toisena syksynä. <br />
<br />
==Ääntely==<br />
<br />
Kovaääninen lintu. Huutaa usein heleästi ''kliou'' tai ''klao''. Kaklattaa varsinkin keväisin yhtenään ''klaiijo-klaiijo-klo-klo-klo-klo-klo''. Varoittaa kaakattavasti ''ka-ka-ka'' tai kiihkeästi ''klio, klio, klio'' Nuorten ääntely on käheää ''gliio''-ääntä.<br />
<br />
==Esiintyminen==<br />
<br />
Pesii kaikilla Suomen merialueilla useilla järvi- ja suoseuduilla. Viihtyy ulapoilla ja karuilla luodoilla. Muuttaa elo-lokakuussa [[Itämeri|Itä-]] ja [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] alueelle ja palaa maalis-huhtikuussa. Muutto tapahtuu isoina auroina päivällä.<br />
<br />
==Pesintä==<br />
[[Tiedosto:Harmaalokni_poikanen_rannalla.JPG|150px|thumb|left|Harmaalokin poikanen]]<br />
Pesii kasveista huolella rakennetussa pesässä saaristossa tavallisesti paljaalla alustalla, suolla kuivalla mättäällä, lähellä vettä. Munia normaalisti 2-3. Molemmat emot hautovat ja ruokkivat poikasia. Haudonta-aika n. 27 vrk. Poikaset ovat lentokykyisiä 6 viikon ikäisinä. <br />
<br />
==Lähteet==<br />
<br />
WSOY Linturetkiopas, ''Stuart Keith, John Gooders''<br />
<br />
[[Käyttäjä:Piisami|Piisami]] 27. helmikuuta 2011 kello 12.34 (UTC)</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Vetovelho&diff=17504Vetovelho2013-01-27T18:26:03Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>*'''Vetovelho'''-mallista on kolme kokoa:<br />
**15cm<br />
**12cm<br />
**9.5cm<br />
<br />
== Vetovelho 15cm ==<br />
Uusi koko. Kouralevyllinen [[vaappu]] hauelle, [[kuha]]lle ja [[lohi]]kaloille. Testeissä on saatu hyvin saalista mm. Inarilta [[taimen]]ta.<br />
<br />
== Vetovelho 12cm ==<br />
Kyseisen vaapun menestys oli kesällä 2004 mahtava. Parhaat saaliit olivat 6.750 kg kuha Kannonjärvestä ja 8 kg [[järvitaimen]] Suvasvedeltä. Myös Erä-lehden testissä kyseinen vaappu menestyi mukavasti.<br />
<br />
== Vetovelho 9.5cm ==<br />
Tämä vaappu on erinomainen valinta taimenelle, kuhalle ja järvilohelle. On toiminut mereltä Inarille ja siltä väliltä.<br />
<br /><br />
<br /><br />
[[Tiedosto:Velho.png|left|frame|Vetovelho 12cm. Värinumero 2]]<br />
<br />
{{tynkä/Viehe}}<br />
<br />
== Lähteet ==<br />
* http://www.saunalahti.fi/shytonen/veto.php<br />
<br />
[[luokka:Velho vaaput]]</div>Erishttp://kalassa.net/kalapedia/index.php?title=Tavi&diff=17494Tavi2013-01-08T14:39:22Z<p>Eris: </p>
<hr />
<div>{{Kehitteillä oleva artikkeli}}<br />
<br />
[[Tiedosto:Eurasian Teal male RWD.jpg|thumb|right|200px|Urostavi vedessä.|center]]</div>Eris