http://www.kalassa.net/ , 6 2010 20:44:43 GMT Kalassa.net on Suomen johtava kalastus sivusto. Lue kalastusuutiset täältä! fi http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=531&linkki=Norppalaskennasta_iloiset_tulokset http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=531&linkki=Norppalaskennasta_iloiset_tulokset Thu, 6 May 2010 20:44:43 GMT Saimaannorppien pesälaskennassa löydettiin tänä vuonna 54 poikasta. Luku on huomattavasti parempi kuin viime vuonna, jolloin eläviä poikasia löydettiin 38. Eteläisen Saimaan Yövedeltä löydettiin kuutti ensimmäisen kerran 31 vuoteen. Norppien pesintä on onnistunut hyvin. Tämän vuoden pesälaskennoissa löydettiin 54 elävää poikasta. Luku on huomattavasti parempi kuin viime vuonna, jolloin eläviä poikasia löydettiin 38. Sovittujen verkkokalastusrajoitusten ulkopuolella kuutteja syntyi tänä vuonna viisi. Kuutteja löytyi myös uusilta alueilta. Yövedeltä vihdoin kuutti Etelä-Saimaalla koettiin iloisia hetkiä saimaannorpan pesälaskennoissa. Yövedeltä löytyi saimaannorpan pesäpaikka ja kuutti ensimmäistä kertaa laskentojen 31-vuotisen historian aikana. WWF:n seuraama Venla-norppakin synnytti jälleen poikasen. Nyt arviolta 25-vuotias Venla siirrettiin Etelä-Saimaalle vuonna 1992 Savonlinnan pohjoispuolelta Haukivedeltä, minkä jälkeen se on synnyttänyt useita poikasia. Taipalsaaren alueella elelevä Venla on alueelle jääneiden poikastensa kanssa vahvistanut alueen saimaannorppakantaa, ja on osaltaan ollut keskeisessä roolissa Etelä-Saimaan norppakannan pelastumisessa. - Maanantaina saimme Venlasta varman havainnon, ja emo sekä kuutti voivat hyvin, Ismo Marttinen Suomen WWF:stä. Uudet norppahavainnot tärkeitä Uusien norpanpoikasten selviytymisen kannalta verkkokalastuksesta pidättäytyminen on erittäin tärkeää kaikilla Saimaan vesillä. Saimaannorpan suojelutilanne on ollut esillä viime aikoina myös EU:n komission Suomelle antaman kirjallisen varoituksen takia. Komission mukaan saimaannorpan suojelu on riittämätöntä, koska esimerkiksi kalastusverkkoja voidaan edelleen käyttää luonnonsuojelualueilla. Kuva: YLE Etelä-Karjala http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=530&linkki=Inarijärvelle_ei_vetouistelun_vaparajoitusta http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=530&linkki=Inarijärvelle_ei_vetouistelun_vaparajoitusta Thu, 6 May 2010 19:44:29 GMT Inarijärvelle ei tule Inarin kalastusalueen hallituksen esittämää vaparajoitusta vetouistelijoille. Kalastusalueen yleinen kokous hylkäsi sunnuntaina esityksen äänin 8–7. Kaikki kokousedustajat eivät osallistuneet äänestykseen ja joitain puuttui paikalta. Kannan vaparajoitukseen jätti ilmaisematta kokoustietojen mukaan Metsähallituksen edustaja. Vaparajoitusta kannattaneisiin taas kuului muiden muassa kunnan edustaja. Vetouistelijoiden vapojen määrä esitettiin rajattavaksi kymmeneen. Esityksen perusteena oli väite, jonka mukaan uistelijat tappavat etenkin pintauistimilla runsaasti alamittaisia taimenia. Kun esityksestä liikkui myös tieto, jonka mukaan uistimia syvälle vieviä takiloita sallittaisiin vain yksi venettä kohden, syntyi esityksen järkevyydestä kova keskustelu vetouistelijoiden piirissä. Inarilaisten vetouistelijoiden internetiin avaamaan, vaparajoitusta vastustavaan adressiin kertyi noin 850 nimeä, jonka lisäksi kerättiin myös erillinen kalastusmatkailua palvelevien yrittäjien adressi. Molemmat luovutettiin kalastusalueen edustajille ennen sunnuntain kokousta. Vetouisteluun ei tulekaan vaparajoitusta Inarijärvellä. Kuva: Olli Miettunen http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=529&linkki=Kesäkuussa_Ounasjokeen_500_isoa_lohta http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=529&linkki=Kesäkuussa_Ounasjokeen_500_isoa_lohta Thu, 6 May 2010 19:41:56 GMT Kemijoen kalastuskuntien liitto suosittelee ensi kesänä Ounasjoelle siirrettävien lohien välitöntä vapauttamista verkoista ja vieheistä niin Ounas- kuin Kemijoellakin. Näin mereltä siirretyt lohet voisivat kutea jokiin ja kuoriutuvista poikasista saataisiin jokiin leimautunut, elinvoimainen smolttikanta. Näistä joessa kasvaneista poikasista toivotaan mahdollisimman monta palaavaksi kotijokeensa kutemaan. Kotijokeensa leimautuneet lohet löytävät erehtymättä kotijokensa sukukypsinä. Kemijoen lohen tappoi Isohaaran pato sotien jälkeen. Ounasjoelle tankkiautoilla tuotavien lohien toivotaan palauttavan oman lohikannan jokeen. Näille poikasille sitten rakennetaan kalatiet nousta synnyinjokeensa kutemaan. Nykyisin Kemijoen velvoitteena istutetaan 600 000 smolttia merialueelle ja Kemijokisuuhun. Padoista selviää Näistä istukkaista vain pieni osa on leimautunut kotijokeensa. Ounasjoelle tuoduista radiolohistakin osa pökköili Tapionkylän istutuspaikalta ylös ja alas Ounasjokea ja 10 istukasta laskeutui alas Valajaskosken voimalapadosta, kaukaisin radiolohi pyydettiin Tornion edustalta merestä eli se oli selviytynyt kaikista Kemijoen voimaloista hengissä. Viime vuosina lohi-istukkaiden selviytyminen luonnossa on ollut yhä heikompaa. RKTL:n tutkijan Atso Romakaniemen väitöstutkimuksen mukaan istukkaat eivät ole merkittävästi parantaneet nousukalojen määrää vapaissa Pohjanlahden lohijoissa. Paras keino kutukalojen määrän kasvattamisessa on tutkimuksenkin mukaan kalastuksen sääntely. Luonnossa syntyneistä vaelluspoikasista eli smolteista liki kolminkertainen määrä selviää kutulohiksi 1-vuotiaisiin istukkaisiin verraten. Smolttikokoon laitoksissa kasvatetuista poikasista selviää vielä vähemmän kutukypsiksi istutusten jälkeen. 500 lohta Ensi kesänä on tarkoitus siirtää Isohaaran voimalan alta 500 kappaletta kutukypsiä, isoja lohia Ounasjoelle. Niistä 100 varustetaan radiolähettimin ja lohia seurataan jäiden tuloon saakka. Sama määrä siirretään myös kesällä 2011. Viime kesänä siirrettiin Kemijoen suulta Ounasjokeen 52 lohta, joista radiolähettimin varustettiin 32 lohta. Lohia seurattiin jäiden tuloon saakka. Kaloista pyydettiin jo viime syksyyn mennessä ainakin parikymmentä kalaa, suurin osa verkoilla. Radiolohista jäi Ounasjokeen kutemaan 13 eli 40 prosenttia. Kaikki tankkiautoilla siirretyt 52 lohta olivat merkittyjä ja merkkien palautustiedot osoittavat, että lohi selviytyy alas voimalaitoksista. Ainakin kymmenkunta lohta laski alas Valajaskoskesta. Yksi radiolohi saatiin saaliiksi Tornionjoen merialueelta. – Tämä Kalastuskuntien liiton suositus lohien vapauttamisesta Ounas- ja Kemijoella on tervetullut, sillä mahdollisimman monta lohta pitäisi saada kutemaan ja tuottamaan smoltteja tulevia kalaportaita nousemaan, sanoo kalatalousjohtaja Pentti Pasanen Lapin ELY-keskuksesta. -Lapin Kansa Jukka Viitala laski radiolähettimellä merkittyjä lohia Ounasjokeen viime heinäkuussa. Ensi kesänä jokeen tuodaan Kemijokisuulta 500 isoa lohta, joista 100 saa radiolähettimen. Kuva: OUTI TORVINEN http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=528&linkki=Keväinen_kutuleikki_on_alkanut http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=528&linkki=Keväinen_kutuleikki_on_alkanut Thu, 2 May 2010 9:57:11 GMT Kalojen kutuaika on käynnissä. Hauet aloittavat keväisen kutuleikkinsä särkien ja ahventen seuratessa perässä. Luonnonilmiö jatkuu aina toukokuun puoleenväliin. Lumikerrokset ja jäät ovat saaneet lopullisesti kyytiä keväisten vesisateiden myötä. Luontopedagogi Vesa Heinonen kertoo, että sään puolesta kalojen kutuaika on kohdallaan ja haukien keväinen kutuleikki on jo päässyt alkuun. Kalat hakeutuvat kutemaan makeanveden paikoille. Esimerkiksi Vaasan Bjököbyssä on sopiva puropaikka kalojen kutemiselle. Kutupaikoilla kalaa voisi nostaa melkein käsin, mutta Heinonen muistuttaa, että kutupaikat ovat rauhoitettuja kalastukselta. Kutemisen jälkeen kalat karkaavat merille ja jättävät poikaset kasvamaan kesän yli matalaan, merta helpommin lämpenevään veteen. Poikaset herkuttelevat hyönteisillä ja niiden toukilla, kunnes syyssateiden ja tulvien myötä ne ajautuvat myös merelle. YLE Pohjanmaa http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=526&linkki=Kova_haaste_ahvenen_narraajille http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=526&linkki=Kova_haaste_ahvenen_narraajille Sun, 1 May 2010 19:47:24 GMT Ahven ja hauki ovat Järvi-Suomen valtakaloja. Tulevana suvena niiden pyytäjät ovat kovan urakan edessä: on saatava entistä isompia kaloja, jotta saisi saaliinsa ennätyskalarekisteriin. Viime vuonna näet lyötiin entiset ennätykset niin hauissa kuin ahvenissakin. Suomen Kalastuslehden julkaisema taulukko kertoo, että suurin punnittu ahven painaa nyt 2,48 ja hauki 18,8 kiloa. Ahven jäi verkkoon Saimaalla Savitaipaleella, ja verkkoon sotkeutui myös 18,8 kilon mahtihauki Oijärvellä Iissä. Kaikkiaan viime vuonna paranivat neljäntoista kala- tai rapulajin painojen ennätykset. Itäsuomalaisten mieltä lämmittää, että kaikkien aikojen suurin nieriä tarttui uistimeen sopivasti juhannuskalaksi Puruvedellä Kesälahden puolella. Kauniin punakalla nieriällä oli painoa 6,51 kiloa. Pohjois-Savostakin saatiin viime keväänä reilusti yli nelikiloinen ankerias. Hämäläiset panivat kuitenkin vielä paremmaksi, kun Hämeenlinnan Katumajärvellä ui rysään 4,666-kiloinen käsivarren vahvuinen ankeriaanvonkale. Ihmiset kasvavat ja miksi eivät myös ahvenet: lähestystään jo kolmen kilon maagista rajaa. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=525&linkki=Merimetsoille_lähtöpasseja_kalastusalueilta http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=525&linkki=Merimetsoille_lähtöpasseja_kalastusalueilta Sat, 1 May 2010 19:26:20 GMT Suomen ympäristökeskus aikoo häätää merimetsoja pois kalastuksen ydinalueilta Varsinais-Suomessa. Hanke aloitetaan häirintämenetelmien kokeilulla ja niiden toiminnan arvioinnilla. Häirinnässä käytetään ihmisen itsensä synnyttämää häirintää sekä erilaisia teknisiä keinoja, kuten ääni- ja liikepelottimia. Hanke on syntynyt Varsinais-Suomen merimetsoneuvottelukunnan aloitteesta. Poikkeuslupaa Varsinais-Suomen ELY-keskukselta hakevan Suomen ympäristökeskuksen ylitarkastaja Timo Asanti pitää mahdollisena, että merimetsojen määrä saattaa häirinnän vuoksi lisääntyä Satakunnan rannikolla. Suomen ympäristökeskuksen projekti kestää viisi vuotta. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=523&linkki=Poliisi_pelasti_hylkeenpoikasen_autotieltä http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=523&linkki=Poliisi_pelasti_hylkeenpoikasen_autotieltä Sat, 30 May 2010 8:38:26 GMT Poliisi pelasti harvinaisen aamulenkkeilijän Oulun kupeessa Haukiputaalla varhain perjantaina. Hylkeenpoikanen oli yön aikana harhautunut Martinniementien varteen, josta ohikulkija löysi sen viiden aikoihin aamulla. Oulun poliisilaitoksen partio korjasi kuutin tienposkesta talteen. Harhailija kuljetettiin takaisin meren rantaan. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=521&linkki=Verkkokalastuskielto_alkaa_Saimaalla http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=521&linkki=Verkkokalastuskielto_alkaa_Saimaalla Fri, 15 Apr 2010 11:19:33 GMT Verkkokalastuskielto alkaa Saimaalla Torstai 15.4.2010 klo 14.10 Saimaalla alkaa tänään laaja verkkokalastuskielto, joka on voimassa kesäkuun loppuun. Sillä suojellaan saimaannorpan kuutteja verkkokuolemilta. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa 226 alueen kalastusosakaskuntaa on sopinut kalastusrajoituksista Metsähallituksen kanssa. Vain kolmen kanssa ei päästy sopimukseen Kieltosopimukset kattavat noin kolmanneksen Saimaan vesialueesta. STT http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=520&linkki=Koirat_haukkuivat_-_jäihin_vajonnut_pilkkijä_pelastui http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=520&linkki=Koirat_haukkuivat_-_jäihin_vajonnut_pilkkijä_pelastui Thu, 14 Apr 2010 21:5:38 GMT Kaksi rannassa haukkuvaa koiraa havahdutti pelastamaan pilkkijän heikoista jäistä keskiviikkona Valkeakoskella. Mies pelastettiin pahoin kylmettyneenä ja vietiin hoidettavaksi. Noin 50-vuotias mies oli vajoamassa jäihin Makkaranselällä aamulla yhdeksän aikaan. Hänet havaitsi naapuri, joka oli päästänyt koiransa ulos. Naapuri kertoi myöhemmin pelastajille, että koira ryntäsi heti rantaan haukkumaan yhdessä pilkkijän koiran kanssa. Naapuri meni perässä tarkastamaan tilanteen ja teki hätäilmoituksen. Tampereen aluepelastuslaitoksen pintapelastajat joutuivat käyttämään järvellä liituria eli pientä ilmatyynyalusta. Jäät olivat hyvin heikot, eikä hukkuvan luokse päästy muilla keinoilla. Mies pelastettiin noin 200-300 metrin päässä rannasta, kertoo päivystävä palomestari Kari Kankaanpää Tampereen aluepelastuslaitoksesta. Hän muistuttaa, ettei jäille ole enää mitään asiaa. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=519&linkki=Evosta_esteetön_retkeilypaikka http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=519&linkki=Evosta_esteetön_retkeilypaikka Wed, 14 Apr 2010 13:45:27 GMT Lammin Evon retkeilyalueesta rakennetaan esteetöntä retkikohdetta. Ensimmäisenä työn alle tulee Evon Niemisjärvillä sijaitseva nuotiopaikka. Seuraavana aloitetaan näkövammaisille soveltuvan polun suunnittelu suurleirialueelle. Metsähallituksen luontopalveluiden puistonjohtaja Jere Rauhala toteaa yllättyneensä, miten helposti vammaisten toiveisiin voidaan vastata retkeilyalueen palveluita parannettaessa. Hämeenlinnan Vammaisneuvoston puheenjohtaja Pia-Nina Vekka on iloinen, kun myös erityisryhmät saavat mahdollisuuden maastoretkiin. - Kyllä mekin haluamme päästä nokipannukahveille nuotiopaikalle helposti. Terveiden ihmisten tapaan meilläkin tulee samanalaisia fiiliksiä siitä, kun pääsee kiertämään luontopolkua. Luontoelämykseksi riittää esimerkiksi luonnon aistiminen kuten metsän tuoksujen kokeminen. YLE Häme Pian Evolla voi retkeillä esteettömästi. Kuva: YLE Häme http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=517&linkki=Pilkkimies_pärjää_vielä_jäällä_kelkkailija_ottaa_jo_ison_riskin http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=517&linkki=Pilkkimies_pärjää_vielä_jäällä_kelkkailija_ottaa_jo_ison_riskin Wed, 11 Apr 2010 17:53:3 GMT Huoleton moottorikelkkailu varsinkin jokien jäillä eteläisemmässä Lapissa on jo hengenvaarallista. Sulapaikkoja riittää ja virtapaikoissa kansi on vaarallisen ohut. – Jos suunnittelet kelkkaretkeä jäälle, niin kannattaa jättää vain suunnitelmaksi, suosittelee ylikonstaapeli Reijo Köngäs Rovaniemeltä. Mikäli moottorikelkalla on ihan pakko lähteä vaikkapa pilkille, niin Köngäs neuvoo liikkumaan vain tutuissa paikoissa ja lyhyitä matkoja. – Jalkaisin liikkuva pilkkimies pärjää vielä vesistöjen jäillä, mutta hänenkin on tiedettävä mihin menee. Jää ei sula joka paikasta samalla tavalla. Hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo, että jäät ovat Lapissa olleet keskimääräistä ohuempia koko talven. Jäällä on paikoin myös välivesiä, ja vettä on lähes joka paikassa. Veden ja lumisoseen riesasta ovat päässeet tuta ne kymmenet kelkkailijat, jotka ovat kevään aikana jääneet kiinni keskelle järvenselkää. Kelkka on uponnut ja sohjo tukkii telaston. 200-300-kiloinen menopeli saa hyvin äkkiä sohjosta kymmeniä kiloja lisäpainoa. – Kyllä sieltä pois pääsee, mutta edessä ovat hikiset tunnit, Reijo Köngäs sanoo. Hän tietää tältäkin keväältä useita tapauksia, joissa sohjoon juuttuneet ovat soittaneet hätäkeskukseen. Kuljettaja toimitetaan toki lämpimään, mutta kiinni jäänyt kelkka saattaa jäädä edelleen omistajansa murheeksi. Rovaniemen korkeudella ei kelkkailijoita enää näy ainakaan kaupungin kupeessa Kemijoella tai Ounasjoella. Reittimerkistötkin on poistettu. -Lapin Kansa Jorma Varrio viihtyy pilkillä Ounasjoella Rovaniemellä. Kuva: TINA LINDROOS http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=515&linkki=Jäät_niin_heikkoja_ettei_mittaaminen_onnistu http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=515&linkki=Jäät_niin_heikkoja_ettei_mittaaminen_onnistu Sun, 10 Apr 2010 10:31:12 GMT Jyväskylän Voima lopettaa tältä talvelta jäiden paksuuden mittaukset Keljonlahden voimalaitoksen lähialueilla. Kevään viimeinen mittaustulos julkaistiin maaliskuun lopussa. Projektinjohtaja Pentti Huumo kertoo jäiden olevan niin heikkoja, etteivät mittaajat pääse tekemään työtään. - Sinne ei kannata muidenkaan mennä, Huumo varoittaa. Lämmintä jäähdytysvettä ei Huumon mukaan ole tänä talvena juuri laskettu Päijänteeseen, joten laudeveden vaikutus jäänpaksuuteen jäi vähäiseksi. -KSML Kuva on otettu aiemmin tänä talvena Keljonlahdella. Varoitusmerkit kerätään pois tällä viikolla. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=514&linkki=Naantalin_kaloissa_on_runsaasti_OT-yhdisteitä http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=514&linkki=Naantalin_kaloissa_on_runsaasti_OT-yhdisteitä Sat, 9 Apr 2010 8:26:36 GMT Naantalin satama-alueelta saatuihin kaloihin saattaa tulevaisuudessa tulla syöntirajoituksia. Syynä on kaloista sekä pohjasta mitattu korkea orgaanisten tinayhdisteiden määrä. Suurin yksittäisestä kalasta mitattu pitoisuus Naantalissa oli yli 300 mikrogrammaa kiloa kohti. Suositusten mukaan aikuisen ihmisen ravinnosta saamat OT-yhdisteet eivät saisi ylittää 15 mikrogrammaa päivässä. OT-pitoisuus laskee nopeasti merelle päin siirryttäessä. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira suosittaa kuntia tiedottamaan asukkaita suurista pitoisuuksista. YLE Turku http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=513&linkki=Ennätyshauki_nousi_Porovedestä http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=513&linkki=Ennätyshauki_nousi_Porovedestä Fri, 7 Apr 2010 8:48:0 GMT Tämä ei ole kalavale, korostaa Eero Lyytikäinen, joka sai Porovedestä pitkänäperjantaina 2.4. tiettävästi kaikkien aikojen suurimman kalan, 15,5 kiloa painaneen hauen. Minkälaisella pyydyksellä? - Siinähän se on se tarina, jota ei meinattu uskoa ja ei ehkä uskota, Lyytikäinen huokaisee. - Kun se kala ei ollut kiinni verkossa, tai oliko jonkin verran, en tiedä. Siinä oli pienempi lahna verkossa tulossa ja se seurasi sitä. - Tajusin yhtäkkiä, että siinä on iso kala suu auki ja että se on hauki. Sitten refleksillä koppasin sitä kidusten alta ja vetäsin jiälle. - Se lenti kahen metrin piähän ja hyppäsi melkein metrin ilmaan. Miten sen jaksoi nostaa ylös? - Se itekin ui tulemaan kun raketti, ja minä vain avitin sitä ja viskasin jiälle, Lyytikäinen kuvaa. Lyytikäinen antoi kalan pomppia itsensä väsyksiin ja veresti sen sitten. - Ahkiolla vedin sen kotiin. Kala punnittiin kahden eri henkilön kalavaa'alla. Sillä oli mittaa 1,22 metriä ja ympärysmittaa 59,5 senttiä. - Tuommoinen kun on rantavedessä niin on se valtava peto. Valtava oli se suukin. Se syö toisia kaloja toista kiloa päivässä. Hauki on reviirikala, joka hallitsee isolla alueella; sinne ei muilla ole asiaa. Kala asusteli Poroveden pohjoisosissa, jossa Tuohimäessä asuvalla Lyytikäisellä on verkot. Kalaklubi Iisalmi ry:n puheenjohtaja Jarmo Mäkäräinen innostuu tapauksesta ja vahvistaa parin puhelun jälkeen, että kala on suurin Porovedestä koskaan saatu. - Isä on puoliksi ammattikalastaja, ja kyllä tuo on suurin, mitä olen kuullut. Saman vahvisti hänelle kokenut kalamies Pertti Virkkunen, jonka mukaan ainakaan 60 vuoteen ei ole yhtä suurta Porovedestä saatua kalaa tiedossa. Kalatalouden Keskusliiton tilastojen mukaan suurin tiedossa oleva Suomessa saatu hauki on 19.5.2009 Iin Oijärvestä verkolla saatu hauki, joka painoi 18,8 kiloa. -Anita Kulmala - Iisalmensanomat Eero Lyytikäisen saama jättiläishauki on pitempi kuin toisella vuodella oleva tyttärenpoika Jere Kärkkäinen. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=512&linkki=Jäät_hupenevat_järvistä! http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=512&linkki=Jäät_hupenevat_järvistä! Wed, 7 Apr 2010 8:38:47 GMT Maanantaina palomiehet kävivät tarkistamassa Kuopion matkustajasataman hulevesiviemärin pään. Sulamisvesien virtaus on jo sulattanut satama-altaaseen ison sulan, mutta sitä ei ollut enää tarpeen merkitä varoitusnauhalla. – Sula-alue laajenee joka päivä, joten aluetta ei voinut enää merkitä. Kaikki tyypilliset heikot paikat kuten Kallansillat, ahtaat salmet ja purojen päät ovat jo sulia, sukellusvastaava, paloesimies Harri Saastamoinen Pohjois-Savon pelastuslaitokselta sanoo. Jäät kestivät kelkkailijoita ja pilkkijöitä vielä pääsiäisenä hyvin monessa paikkaa Savossa, mutta lumet hupenivat pääsiäisviikolla silmissä. Kun jään pinnalla ollut vesi- ja lumikerros valui vähiin, jäällä ajeli moottorikelkkailijoita ja kävi vielä runsaasti viime hetken pilkkijöitä. – Pilkkikelit alkavat tällä viikolla olla takana, kun sää pysyy yötkin lämpimänä ja sulaminen etenee yötä päivää. Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpötila pysyttelee tämän viikon Pohjois-Savossa 6–8 lämpöasteessa päivisin. Vesi tarpeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mittausten mukaan isoillakin järvillä teräsjää on alkanut huveta ja vedenpinnat nousta. Kallaveden pinta oli viime viikolla Itkonniemen asteikolla 81,41 metrissä eli vain viisi senttiä pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella ja samalla korkeudella kuin kuukausi sitten. Ely-keskuksen mukaan vaikuttaisi siltä, että pinnannousu on alkamassa. Useimpien Savon järvien tulvahuiput ajoittuvat toukokuulle, mutta koska lumen vesiarvot eivät ole olleet nyt kummoisia, tulvia ei ole odotettavissa. -Savon Sanomat Ylipalomies Juha Huuskonen nosti Kuopion matkustajasataman rannasta näytepalan: Jäätä oli paksusti, mutta suurin osa oli kohvaa. Kallavedellä on parhaimmillaan noin 60 senttiä jäätä, mutta kohvapalojen välissä oli vettä. Alapalassa (oikealla) oli vielä rantu teräsjäätä. Pienellä Mustinlammella oli viisi senttiä teräsjäätä ja sen päällä 30 senttiä mössöä: kohvaa ja sohjoa. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=511&linkki=Jäälle_noussutta_sinilevää_ei_päästä_tutkimaan http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=511&linkki=Jäälle_noussutta_sinilevää_ei_päästä_tutkimaan Wed, 6 Apr 2010 14:46:43 GMT Ruokolahdella Salosaaren edustalla havaittua sinileväesiintymää ei päästä tutkimaan tarkemmin heikkojen jäiden vuoksi. Imatran seudun ympäristötoimi seuraa tilannetta. Etelä-Saimaalta tuli pääsiäisen aikana yksi uusi sinilevähavainto, Imatran Lammassaaresta. Salosaaren edustalta uusia levähavaintoja levähavaintoja ei tullut. Ympäristöinsinööri Helena Kaittolan mukaan levä saattaa lisääntyä innokkaammin suurten pilkkireikien kohdalla. - Me seuraamme tilannetta ja katsomme, miten levä siellä jatkossa esiintyy ja kuinka runsaasti sitä siellä on. Voi olla, että levä innostuu kukkimaan siinä paikassa, jossa se saa enemmän valoa. - Heikoille jäille ei voida lähteä ottamaan vesinäytettä, sitten kesällä seuraavan kerran, Kaittola sanoo. Harrastajakalastaja teki vajaa viikko sitten havainnon pilkkireiästä esiin tulleesta sinilevästä Ruokolahdella Salosaaren eteläpuolella. YLE Etelä-Karjala Kuva: YLE Etelä-Karjala http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=510&linkki=Paksukin_jää_voi_pettää_ihmisen_alla http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=510&linkki=Paksukin_jää_voi_pettää_ihmisen_alla Tue, 5 Apr 2010 16:37:2 GMT Kevätjää on petollista. Viime päivien vesisateet ja lämpöasteet ovat heikentäneet jäätä merkittävästi. Suomen ympäristökeskus mittasi tiistaina jäänpaksuuden Päijänteen Tehinselällä ja Sysmän Verkkosaaressa. Molemmilla mittauspaikoilla kokonaisjäänpaksuus oli vajaat 60 senttiä, josta teräsjäätä oli 40 senttiä. Vedestä ja lumisohjosta muodostuvaa kohvajäätä sekä vettä oli vajaat parikymmentä senttiä. Mittauksia tehtiin tiistaina myös Lammin Pääjärvellä, missä kokonaisjäätä oli saman verran kuin Päijänteen mittauspisteillä. Jään koostumus poikkesi kuitenkin täysin Päijänteen jäästä: puolet oli teräsjäätä ja puolet kohvaa. Jäätä on etelässä hyvin vaihtelevasti 40-90 senttiä. Teräsjäätä on kolmisenkymmentä senttiä, mahdollisesti jo vähemmänkin. Vesien- ja kalastuksenvalvoja Markku Laaksosen mukaan kohvajään osuus lisääntyy koko ajan. - Jalkapelillä jäälle voi ehkä mennä vielä viikon verran, Laaksonen ennustaa. Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom huomauttaa, että kymmenienkin senttien paksuinen jää voi pettää ihmisen alla, jos kokonaisjäästä suuri osa on haurasta kohvajäätä. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=509&linkki=Jäälle_uskaltaa_vielä_mennä_Keski-Suomessa http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=509&linkki=Jäälle_uskaltaa_vielä_mennä_Keski-Suomessa Mon, 30 Apr 2010 10:15:12 GMT Jäät alkavat heiketä keväällä kovaa vauhtia sen jälkeen, kun jäällä oleva lumikerros on sulanut. Keski-Suomessa järvien jäille uskaltaa edelleen mennä retkiluistelemaan ja pilkkimään, toteaa Keski-Suomen ELY-keskuksen hydrologi Petteri Kemppi. - Sen verran jäät ovat heikentyneet, ettei henkilöautoa isommalla ehkä kannata mennä. Virtaavia paikkoja, kuten jokisuistoja, pitää välttää. Jäät alkavat heiketä keväällä selvästi sen jälkeen, kun jäällä oleva lumikerros on sulanut ja auringon säteily pääsee tunkeutumaan jääpeitteeseen ja haurastuttamaan sitä. Järvien jäät paksuuntuivat vielä maaliskuun aikana suuressa osassa maata. Jäänpaksuuden kasvu oli kuitenkin pääosin haurasta ja huokoista kohvajäätä. Kovan teräsjään kasvu oli puolestaan pientä. Jäänpaksuus oli 20. maaliskuuta tehtyjen mittausten perusteella maan keskiosassa 45-70 cm. Jäät ovat maan etelä- ja keskiosassa ajankohtaan nähden keskimääräistä paksumpia tavallista pidempään jatkuneen talven takia. -KSML http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=508&linkki=Keskipohjalaisjoet_uinuvat_uomissaan http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=508&linkki=Keskipohjalaisjoet_uinuvat_uomissaan Tue, 29 Mar 2010 10:57:46 GMT Ennusteet lupaavat maakunnan jokiin tavanomaista tulvatilannetta. Tämänhetkisen tiedon mukaan Kala-, Lesti- ja Perhojoen tulvahuippu ajoittuu parin viikon päähän. Lämmin sää ja vesisateet lisäävät tulvariskiä huomattavasti. Keski-Pohjanmaan vesistöalueen päällikön Susanna Airiolan mukaan odotettavissa olevat yöpakkaset kuitenkin hillitsevät mahdollisten lämpimien päivien vaikutusta. Lumen vesiarvot ovat tällä hetkellä hieman tavanomaista korkeammalla Lestijoen alaosissa. YLE Keski-Pohjanmaa Talvinen näkymä Perhonjoelta kuvattuna Kaustisella. Kuva: YLE / Petri Kuikka http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=507&linkki=Matikka_on_arvokala_lohijoellakin http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=507&linkki=Matikka_on_arvokala_lohijoellakin Mon, 22 Mar 2010 10:44:51 GMT Matikka on arvokala. Se tuli jälleen todistettua, kun rovaniemeläinen Markku Aho pokkasi H-pilkkien pääpalkinnon, tuhat euroa, neljän ja puolen kilon painoisella pullealla mateella. Tai oikeastaan Ahon palkinto oli vasta kisan kolmas, sillä vahvasti huumorimielellä laadittujen sääntöjen mukaan pääpalkintoon vaaditaan kolmikiloinen tai sitä suurempi harri ja kakkospalkintoonkin vähintään kaksikiloinen harri. Tänäkään vuonna sellaisia vonkaleita ei kuitenkaan jäälle kiskottu, joten kaksi ensimmäistä palkintoa arvottiin. Silakka huijasi mateen Kisa-alue Väylän Kallioniemessä on Aholle tuttu, sillä miehen mökki sijaitsee muutaman kilometrin alempana Jarhoisen kylässä. Aho ei ole H-pilkissä noviisi, sillä miehen meriittilistaan kuuluu H-pilkin historian ensimmäisen kisan voitto eikä yhtenäkään vuonna mies ole tapahtumaa jättänyt väliin. 85-senttinen mädistä pullea mademamma erehtyi Ahon pilkkiin aivan kisa-alueen alarajalta. Syöttinä pilkissä oli silakan pyrstö. Suurin harri neljäs Matikat olivat muutenkin päivän kisassa kova sana. Kolme ensimmäistä palkintoa otettiin niillä ja kisan suurin harri löytyy vasta neljänneltä sijalta. Yhteensä kisassa saatiin 41 kalaa, joista valtaosa oli harreja. Jokainen kalannarrauksessa onnistunut pääsi palkinnoille. Kaikkiaan H-pilkki keräsi Väylän jäälle järjestäjien arvion mukaan lähes 600 pilkkijää molemmista valtakunnista. Kisan henkeen ei kuulu ryppyotsaisuus. Leppoisassa tapahtumassa kaikui sulassa sovussa niin suomen, ruotsin kuin meän kielikin ja monet pilkkijät olivat liikkeellä koko perhekunnalla. Kaukaisimmat olivat saapuneet paikalle Oulun eteläpuolelta asti. Arvotun 3 000 euron pääpalkinnon voitti pellolainen Seppo Kivelä. -Lapin Kansa Muhkea mademamma antoi Markku Aholle H-pilkin voiton. Kuva: Lapin Kansan nettisivuilta Huolto on tärkeää pilkkikisoissakin. Reen päällä kulkeva grilli tuo lämpimät makkarat kalastajien luo. Kuva:Pasi Romakkaniemi http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=506&linkki=Kadonnut_pilkkimies_löytyi_kylmettyneenä_mökistä http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=506&linkki=Kadonnut_pilkkimies_löytyi_kylmettyneenä_mökistä Mon, 21 Mar 2010 14:52:27 GMT Rajavartiolaitoksen helikopteri löysi kadonneen miehen jäljet lumesta Raahessa viime yönä. Sen jälkeen kelkkapartio seurasi jälkiä mökkiin, jonne kylmettynyt mies oli joutunut murtautumaan. Pilkkimies oli lähtenyt myöhään illalla ajamaan moottorikelkalla jahtimajalta Haapajärven tekoaltaalta. Hän ei saapunut kotiin, joten häntä ruvettiin etsimään. Kelkka löytyi tekoaltaan saaresta puuhun törmänneenä ja ajokelvottomana. Paikalta johtavat kävelyjäljet olivat peittyneet vastasataneeseen lumeen. Etsintöihin osallistui useita viranomaisten kelkkapartioita. Helikopteri löysi saaresta jäljet, jotka johtivat mökille. Turvaan hakeutunut mies löytyi noin viiden aikaan aamulla. Jokilaaksojen poliisilaitoksen mukaan mies oli olosuhteisiin nähden hyvässä kunnossa. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=505&linkki=''Ammattikalastusohjelma_vain_kauniita_sanoja'' http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=505&linkki=''Ammattikalastusohjelma_vain_kauniita_sanoja'' Sun, 18 Mar 2010 17:52:35 GMT Maa- ja metsätalousministeriön julkaisema kansallinen ammattikalastusohjelma on lähinnä kauniita sanoja, sanoo rantasalmelainen kalastaja Tarmo Tolvanen. Ohjelmassa muun muassa esitetään ammattikalastajien määrä nostamista. Käytännössä norpan suojelu kuitenkin turmelee ammattikalastuksen mahdollisuudet. Tolvanen arvioi, että keväinen kolmasosaa Saimaasta koskeva verkkokalastuksen kielto vie elinkeinon viideltä ammattikalastajalta. Norppa ja ammattikalastaja mahtuvat molemmat Saimaalle, mutta se edellyttää haittakorvauksia kuten merialueilla, sanoo Tolvanen. YLE Etelä-Savo Muikun nuottausta. Kuva: YLE http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=504&linkki=Norja_aikoo_rajoittaa_lohen_merikalastusta http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=504&linkki=Norja_aikoo_rajoittaa_lohen_merikalastusta Thu, 18 Mar 2010 13:54:31 GMT Norjassa vaaditaan lohen merikalastuksen lopettamista. Lohta pääsisi nousemaan jokiin kutemaan entistä enemmän ja jokivarsien kalastajat ja matkailijat saisivat isomman saaliin. Suomen puolella ajatus ei saa varauksetonta kannatusta edes väylän varrella. Norjassa aiotaan parantaa luonnonlohen suojelua. Norjalaiseen tapaan asiasta käydään vilkasta ja värikästä keskustelua, jossa vuoroin syytetään kaikkia mahdollisia tahoja ongelmasta. Yksi tuore ehdotus on se, että valtio ja jokivarsien kalastusoikeuksien yksityiset omistajat ostaisivat merikalastajien kalastusoikeudet ja siten maksimoisivat lohen nousun kutujokiinsa. Ehdotus on kohdannut paljon kritiikkiä, sillä merikalastus on merkittävä elinkeino Norjassa. Toimisiko malli Suomessa? Pellon Lempeän kalastuskunnan esimies Heino Juuso pitää ajatusta sinänsä ihan hyvänä, mutta epäilee sen rahoitusmallia. - Minä en oikein usko, että täällä olisi jokivarressa mahdollisuuksia kalastuskunnilla siihen kovin paljon osallistua. Valtion tehtävähän se olisi hoitaa tuo asia kuntoon. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Jaakko Erkinaro sanoo, että jokiin nousisi luonnollisesti enemmän kutukaloja, jos kalastusta rajoitettaisiin rannikolla. - Sitten on omat kysymyksensä siitä, miten kalastusta järjestellään joen puolella. Tämä on hyvin monimutkainen kokonaisuus, jossa on kaikenlaisia taloudellisia, poliittisia ja elinkeinopoliitiisia kysymyksiä. Se on paljon muutakin kuin pelkkää biologiaa. Norjan lohikannat vaarassa Norjassa Atlantin lohisaalis on hiipunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuonna saatiin lohijoista noin neljännes vähemmän punalihaista kuin vuotta aikaisemmin. Norjan parhaalla lohijoella eli Tenolla saalis putosi liki puoleen toissavuodesta. Norjassa lohi on jo ehtinyt kadota noin 50 joesta, ja 150 joessa kanta on heikentynyt. Tornionjoen tilanne on jo parantunut Suomessa tilanne on luonnollisesti erilainen. Tilanne on parantunut harvoissa jäljelläolevissa lohijoissa vuoden 2008 jälkeen, jolloin Itämerellä kiellettiin ajoverkkokalastus. Myös mystinen M74-tauti on hellittänyt ainakin väliaikaisesti. Käsitykset lisäsuojelun tarpeestakin vaihtelevat. Tutkimusjohtaja Jaakko Erkinaron mukaan tärkeintä on se, että lohensuojelussa ei oteta taka-askelia. - Tästä kalastuksen tasosta ei pitäisi enää mennä takaisinpäin. Tämänhetkinen tilanne kokonaiskuolevuuden osalta on kohtalaisen suotuisa Tornionjoen ja Itämeren luonnonlohen osalta. Heino Juuso haluaa Tornionjokeen lisää vaelluspoikasia eli smoltteja. Hänen mukaansa kolme miljoonaa smolttia pitäisi olla tavoite nykyisen noin miljoonan sijaan. - Kyllähän merikalastajien pitäisi ymmärtää tämmönen asia ihan tarkkaan, että jos ei täällä ole lohta ja emokaloja, niin ei sitä ole kohta meressäkään. Kyllä tämä on ainoa suurten lohien suuri väylä, josta niitä voi tulla merellekin. YLE Lappi Kuva: Jyrki Lyytikkä / YLE http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=503&linkki=Inarijärvelle_puuhataan_rajoituksia_vetouisteluun http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=503&linkki=Inarijärvelle_puuhataan_rajoituksia_vetouisteluun Thu, 14 Mar 2010 21:52:6 GMT Inarin kalastusalueen hallitus esittää vetouistelun rajoittamista Inarijärvellä kymmeneen pyynnissä olevaan vapaan ja vieheeseen venekuntaa kohden. Esitys, josta on tullut julkisuuteen myös hieman virheellistä tietoa, on nostattanut uistelun harrastajat takajaloilleen. Inarijärven kalastusmatkailijoita eri tavoin palvelevat yrittäjät ovat huolissaan mahdollisen uistelurajoituksen seurauksista. Vaikka muuallakin Suomessa vastaavia rajoituksia on säädetty ja vaikka kymmenen vavan määrä on vielä varsin kohtuullinen, pelätään pitkien matkojen takaa Inarille saapuneiden uistelijoiden hakeutuvan jatkossa ystävällismielisemmille paikkakunnille. Inarin kalastusalueen puheenjohtaja Kari Kyrö kertoo rajoitusesityksen lähteneen liikkeelle huolesta, jonka mukaan tuhansien järvellä seilaavien uistelijoiden vieheet tappavat kesän aikana liian paljon alamittaisia taimenen- ja nieriänpoikasia. Ongelman nostivat esille aiemmin talvella jotkut ammattikalastajat heille järjestetyssä kalastusseminaarissa. Kalastajien mukaan sivuplaanareilla siimojaan levittävät ”kymmenien vapojen” uisteluveneet ovat syynä heidän viime vuosina heikentyneisiin taimen- ja nieriäsaaliisiinsa. Kyrö rauhoittelee uistelijoita muistuttamalla, että myös muuta kalastusta Inarilla on säännöstelty. Ensi vuonna Inarilla astuu voimaan pintaverkkojen alimman solmuvälin korotus nykyisestä 65 millistä 75 milliin. Tätä ennen on jo rajattu myös muun muassa troolien käyttöä ja taimenten kutunousua on turvattu jokisuiden rauhoitusalueita laajentamalla. -Lapin Kansa Inarijärvi houkuttelee vetouistelijoita virkistyskalastusvetenä, vaikka saalista ei joka hetki tulisikaan. http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=502&linkki=Tuorekalatuotteet_usein_huonolaatuisia http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&tm=16&i=502&linkki=Tuorekalatuotteet_usein_huonolaatuisia Sun, 13 Mar 2010 13:1:53 GMT Yli puolet kaupoissa myytävistä tuorekalatuotteista on pilaantunut jo ennen pakkauksessa merkittyä viimeistä käyttöpäivää. Oulun seudun ympäristötoimi selvitti viime kesänä myymälöissä pakatun tuoreen kalan laatua. Tarkastukset tehtiin 34 Oulun seudulla sijaitsevaan myymälään, joista otettiin 38 kalanäytettä. Näytteet tutkittiin mahdollisimman lähellä tuotteen viimeistä käyttöpäivää. Oulun ympäristökeskuksen hygieenikko Elina Moilasen mukaan kalojen huonolaatuisuuteen ei ole yhtä syytä, vaan parannettavaa on koko kylmäketjussa. ”Kesäaikaan kylmäketjun katkeamisen riski on tietysti muita vuodenaikoja suurempi. Koko kylmäketju on saatava toimimaan, sillä katkos näkyy heti tuotteen laadussa.” Kala aiheuttaa harvoin ruokamyrkytyksiä, ja usein huonolaatuisen kalan huomaa vain muuttuneesta mausta tai hajusta. Osa huonolaatuisenkin kalan bakteereista kuolee kypsennyksessä. ”Kotikokkaaja varmistuu kalan tuoreudesta vilkaisemalla viimeistä käyttöpäivää ja ehkä myös kaupan tiskin lämpömittaria. Myös kalan väri ja ulkomuoto kertovat laadusta muovin läpikin”, Moilanen ohjeistaa. Laine Senni senni.laine@kaleva.fi