<?xml version="1.0" encoding="ISO-8859-1"?>
<rss version="2.0" xmlns:geo="http://www.w3.org/2003/01/geo/wgs84_pos#" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" xmlns:yt="http://gdata.youtube.com/schemas/2007"> 

<channel>
<title>Kalastusuutiset - Kalassa.net</title>
<link>http://www.kalassa.net/</link>
<lastBuildDate>, 24  2011 18:1:42 GMT</lastBuildDate>
<description>Kalassa.net on Suomen johtava kalastus sivusto. Lue kalastusuutiset täältä!</description>
<language>fi</language>

<item>
  <title>Seinäjoessa kasvaa mahtavia yksilöitä</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=774&amp;linkki=Seinäjoessa_kasvaa_mahtavia_yksilöitä</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=774&amp;linkki=Seinäjoessa_kasvaa_mahtavia_yksilöitä</guid>
  <pubDate>Sat, 24 Sep 2011 18:1:42 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Alikalastettu Seinäjoki pitää vesien kätköissä hienoja kalayksilöitä. Nämä upeat eväkkäät saavat elellä suhteellisen rauhassa, kun virkistyskalastus joella on laantunut. Edelleenkin kaupungin läpi virtaava kaunis joki on pelastettavissa, mutta se vaatii myös kaupungilta toimia. Olisi myös hienoa saada joen arvo kalastajien tietoisuuteen, sillä syvänteissä lepää myös kuhia. 

Jokaisen kalapojan / tytön unelma on saada se iso kala :-) Mikä on sitten iso kala? Itse sain tänään oman ison kalani Seinäjoesta. Hauki, 100cm, antoi hienon vastuksen ul-välineistölleni ja rantautus ilman haavia. Kalastellaan Seinäjoessa jatkossakin.

Kuva: Hauki 100cm
http://www.anvianet.fi/koskikalastajat/kaloja/hauki100.JPG

Kuva: Kuha
http://www.anvianet.fi/koskikalastajat/kaloja/kuha2.jpg

Tervetuloa Seinäjoelle kalaan!
]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Kuhasaaliit kasvavat lämpiminä kesinä</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=773&amp;linkki=Kuhasaaliit_kasvavat_lämpiminä_kesinä</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=773&amp;linkki=Kuhasaaliit_kasvavat_lämpiminä_kesinä</guid>
  <pubDate>Sat, 23 Sep 2011 4:13:50 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Kuhien määrä kasvaa Suomen rannikkovesissä parhaiten lämpiminä kesinä.

Kuhat syövät ja lisääntyvät matalissa rannikkovesissä, jotka lämpiävät helposti.

Asia käy ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin vuosien 1980-2008 kuhasaaliiden ja lisääntymisolosuhteiden välistä yhteyttä. Parhaat vuosiluokat syntyivät vuosina 1988 ja 1997, jolloin kesäaika oli poikkeuksellisen lämmin.

Tutkimusjakson aikana Itämeren lämpötilan havaittiin nousseen 0,8-0,9 astetta. Ilmaston ennustettu lämpeneminen lisäisi runsaiden kuhavuosiluokkien todennäköisyyttä Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Kuhaa voisi saalistaa myös pohjoisempana kuin nykyisin.

Kuhatutkimuksen laati Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

STT]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Saimaan lohikalojen kestävää kalastusta edistetään projektin keinoin</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=772&amp;linkki=Saimaan_lohikalojen_kestävää_kalastusta_edistetään_projektin_keinoin</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=772&amp;linkki=Saimaan_lohikalojen_kestävää_kalastusta_edistetään_projektin_keinoin</guid>
  <pubDate>Fri, 3 Sep 2011 14:30:19 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus (ELY) on saanut Euroopan unionin LIFE+ -rahaston Tiedotus- ja viestintäosiosta avustusta 180 635 euroa Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen -projektiin, jossa tullaan seuraavan kolmen vuoden aikana edistämään Saimaan vesistöalueella elävien uhanalaisten lohikalakantojen tilaa. Maa- ja metsätalousministeriöstä saadaan hankkeelle kansallisena osuutena 150 000 euroa ja ELY-keskusten rahoitusosuus on kolmisenkymmentä tuhatta euroa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 361 670 euroa.

Hanke toteutetaan yhdessä Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskusten kanssa. Pohjois-Karjalan ELY-keskus koordinoi hanketta ja vastaa hankkeen toimeenpanosta ja toteutumisesta.

Hankkeen keskeisenä tehtävänä on jakaa tietoa Saimaan uhanalaisista kalalajeista (järvilohi, järvitaimen, nieriä, harjus) ja kertoa kalastuksen vaikutuksesta niihin.

Kalastusalueet ja kalavesien omistajayhteisöt ovat avainasemassa kalastuksen järjestelyistä päätettäessä. Avainpäättäjät on saatava sitoutumaan Saimaan uhanalaisten kalalajien suojeluun nykyistä kattavammin.

Yhteistyössä näiden päättäjien kanssa laaditaan laji- ja kantakohtaisesti alueelliset ja paikalliset kalastuksenjärjestämissuunnitelmat. Erillisiä suunnitelmia tullaan hankkeessa laatimaan yhteensä 50. Hanke laatii Saimaan uhanalaisille kalalajeille myös oman verkkosivuston, jota ELY-keskukset ylläpitävät jatkossa. Lisäksi toteutetaan tiedotuskampanja, jossa kalastajia, kalastusalan järjestöjä ja kansalaisia tiedotetaan Saimaan uhanalaisista kalalajeista ja kalastuksen vaikutuksista kantoihin. Kalastajille kohdistuvassa tiedotuksessa korostetaan yksittäisen kalastajan merkitystä suojelun tuloksellisuuden kannalta ja tällä tavoin motivoidaan kalastajia noudattamaan kalastusrajoituksia nykyistä paremmin.

Hanke käynnistyy lokakuun alussa 2011 ja päättyy kesäkuussa 2014. Hankkeen toteuttaa siihen erikseen palkattava projektihenkilöstö yhteistyössä Itä-Suomen ELY-keskusten kanssa. ]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Kainuun työttömiä koulutetaan kalastajiksi</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=770&amp;linkki=Kainuun_työttömiä_koulutetaan_kalastajiksi</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=770&amp;linkki=Kainuun_työttömiä_koulutetaan_kalastajiksi</guid>
  <pubDate>Sat, 19 Sep 2011 8:54:7 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Kainuun järvikalasta suurin osa jää pyytämättä, sillä ammattikalastajat ikääntyvät ja jatkajista on pula. Kotimaisen kalan kysyntä ja vientimarkkinat takaisivat menekin, mutta ammattikalastus vaatii uusilta yrittäjiltä koulutusta ja mittavia investointeja.

- Miljoonien omaisuus olisi järvessä, kun saataisiin se hyötykäyttöön. Se on ehtymätön luonnonvara, sanoo kuhmolainen kalastusyrittäjä Keijo Kilponen.

Kainuussa päätoimisia ammattikalastajia on enää viitisenkymmentä, valtaosa Oulujärven vesillä. Sotkamon, Kuhmon ja Suomussalmen apajat sen sijaan jäävät hyödyntämättä. Kuluttaja vaatisi kyllä lähiruokaa, mutta tiskillä on Norjan kassilohta.

- Kyllä luonnonkalalle on kysyntää. Se on nähtävissä jo siitä, että luonnonkalan hinta on huomattavasti korkeampi kasvatettuun verrattuna ja silti menekkiä on. Kyllä se on kansantaloudellinen ongelma, sanoo Teuvo Hatva Oulujärvi Leaderistä.

Sisävesikalastajien rivit harvenevat ja väki ikääntyy. Koulutusta on vähän ja se painottuu merialueille.

- Ammattikalastajia on varsin vähän, mutta kalaa on. Ja tuntuu siltä, että täällä voi ainakin kalan puolesta pärjätä, pohtii Kuhmon työllisyyskurssilla oleva Aarne Tampio.

Kynnys on aloittavalle korkea, mutta yhteisyritys voisi saattaa alkuun, pohtii toinen työllisyyskurssilainen Jouni Pulkkinen.

- Kyllähän se helpompaa olisi esimerkiksi tilojen puolesta aloittaa yrittäminen yhdessä. ]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Saksiniekkoja menee pitkäkyntisille</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=769&amp;linkki=Saksiniekkoja_menee_pitkäkyntisille</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=769&amp;linkki=Saksiniekkoja_menee_pitkäkyntisille</guid>
  <pubDate>Fri, 28 Aug 2011 4:40:59 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Ravustuskausi on tuonut jälleen mukanaan myös rapuvarkaudet. Pirkanmaalla saksiniekkoja on viime päivinä tiettävästi anastettu ainakin Nokialla. Rapujen lisäksi varkaille kelpaavat usein myös merrat. 

Nokian poliisille varkauksista ei ole toistaiseksi ilmoitettu, mutta virkavallan arvion mukaan teosta olisi luvassa sakkorangaistus. 

- Tietenkin jos omia mertoja menee kokemaan, ja huomaa että siellä liikkuu vieraita, pitää tarkistaa ketä siellä voi olla. Voi ottaa auton rekisterinumeron ylös ja katsoa minne he päin he menevät, sanoo rikosylikonstaapeli Heikki Huvinen. 

Kaikenlainen muu puuttuminen on hankalampaa, sanoo Huvinen. Oikeuksiakin varkauden huomaavalla on. 

- Jos juuri huomaa, että oma merta siinä otetaan, niin omansa voi ottaa varkaalta pois. 

<i>YLE Tampere</i> 

]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Rapalan koukkuihin tarttui valtava vonkale </title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=768&amp;linkki=Rapalan_koukkuihin_tarttui_valtava_vonkale_</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=768&amp;linkki=Rapalan_koukkuihin_tarttui_valtava_vonkale_</guid>
  <pubDate>Thu, 27 Jul 2011 10:43:29 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Rapalan toinenkin vuosineljännes sujui hyvin, vaikka ei ihan niin hyvin kuin markkinat odottivat. Liikevaihtoa yhtiö kuitenkin keräsi jälleen yhden vuosineljänneksen uuden ennätyksen verran, 81 miljoonaa euroa. 

Valuuttakurssit vähän heikensivät USA:n uistinmyynnin liikevaihtoa, mutta esimerkiksi siimojen ja muiden kalastustarvikkeiden kauppa kävi mainiosti. 

Suomessa ja muualla Pohjolassa kalastajat iskivät Rapaloihin hanakasti. Pohjoismaiden myynti kasvoi seitsemän prosenttia. 

Tuloskin parani, mutta vertailukelpoine liikevoittoprosentti heikkeni aavistuksen. 16,1 on kuitenkin loistava liikevoittoprosentti, johon eivät ihan kaikki maailmanluokan merkkituotteetkaan yllä. 

<b>Liikevoittoprosentti voi laskea</b> 
Koko vuoden tulosarviotaan Rapala tarkensi aavistuksen alaspäin. Liikevoiton on kyllä edelleen määrä kasvaa, mutta liikevoittoprosentti voi myös hiukan niiata. Valuutat ja maailman kasvava epävarmuus heikentävät näkymiä erityisesti maailman kalastusvälineiden päämarkkinoilla Pohjois-Amerikassa. 

Toisen vuosineljänneksen tärkeisiin tapahtumiin kuului se, että uistinjätin koukkuihin on tarttunut entistä hanakammin maailman suurin kelojen ja vapojen valmistaja, japanilainen Shimano. 

Kesäkuussa Rapala ja Shimano allekirjoittivat sopimuksen yhteisyrityksen perustamisesta jakeluun Iso-Britanniassa. Yhtiöillä on yhteistyötä ennestäänkin ja Shimano myös omistaa Rapalasta parin prosentin siivun. 

Shimano on Rapalaakin suurempi kalastusvälineyritys. Rapalan tapaan Shimanollakin on pakissaan on myös muita urheiluvälineitä kuin kalastusromppeita. Rapala tekee peltosen suksia, Shimano polkupyörien vaihteistoja ja muita komponentteja. Itse asiassa pyörien osat Shimaolle selvästi kalastusta isompi rahan lähde. 

Rapalan ja Shimanon hynttyyt kokonaan yhdistämällä syntyisi kalastusvälinemarkkinoille melkoinen peto, jonka rahastukselta kaiken maailman kalastajien olisi melkein mahdotonta välttyä. 

<i>Talouselämä - Ismo Virta</i> 
]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Jokirapu kestääkin ruttoa</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=767&amp;linkki=Jokirapu_kestääkin_ruttoa</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=767&amp;linkki=Jokirapu_kestääkin_ruttoa</guid>
  <pubDate>Wed, 26 Jul 2011 6:43:57 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Jokirapu kestääkin rapuruttoa. Itä-Suomen yliopistossa tehdyissä tutkimuksissa on selvinnyt, että Pohjois-Savossa ja Kainuussa on yksittäisiä jokirapukantoja, jotka kestävät joitakin rapuruttotyyppejä. 

Kestävyys on todettu kokeissa käytettyjen pohjoissavolaisten kantojen lisäksi Kainuussa olevassa luonnonkannassa. Luonnonkannan kestävyys huomattiin, kun kanta ei reagoinut siinä todettuun rapuruttoon. 

Aikaisemmin on luultu, että jokirapu ei kestä rapuruttoa. Jatkossa ruton kestäviä kantoja on mahdollista suosia istutuksissa. 

- Seuraavaksi on selvitettävä, mistä johtuu, että osa jokiravuista sietää ruttoa, sanoo rapubiologi Japo Jussila Itä-Suomen yliopistosta. 

Pohjoissavolainen luonnonrapukanta on muutoinkin tervettä. Maakunnan kantoja käytetään usein yliopiston tutkimuksiin. 

<i>YLE Savo </i>

]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Kemijoen kalateistä käynnissä kilpailu</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=766&amp;linkki=Kemijoen_kalateistä_käynnissä_kilpailu</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=766&amp;linkki=Kemijoen_kalateistä_käynnissä_kilpailu</guid>
  <pubDate>Tue, 29 Jul 2011 18:13:43 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Kemijoen kalateiden yleissuunnittelua koskeva tarjouskilpailu on käynnissä. Lapin ELY-keskus avasi kilpailun Taival-, Ossaus-, Petäjäs- ja Valajaskosken voimalaitosten yhteyteen tulevien kalateiden suunnittelusta.

Kilpailuun osallistuvan yleissuunnitelman pitää sisältää kalateiden rakentamisessa tarvittavat maaperä- ja pohjatutkimukset, mittapiirustukset kustannuslaskelmaa ja lupahakemusta varten sekä urakkatarjousasiakirjat.

Tarjouskilpailu päättyy 12. elokuuta tasan kello 12.

-Lapin Kansa]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Lohen merikalastusta pitäisi vähentää puolella</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=765&amp;linkki=Lohen_merikalastusta_pitäisi_vähentää_puolella</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=765&amp;linkki=Lohen_merikalastusta_pitäisi_vähentää_puolella</guid>
  <pubDate>Wed, 29 Jun 2011 18:12:57 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Simojoen ja Tornionjoen lohisaaliit ovat tosi alhaalla. Huonompi tilanne on Simojoella, jossa saalismäärät ovat liikkuneet kahtena viime kesänä vain noin 300 kilossa, mikä tarkoittaa 50 lohta.

Tästä kärsivät paljon esimerkiksi matkailuyrittäjät. Merialueiden ylikalastus romahduttaa luonnonlohikantoja.

RKTL:n tutkijan Atso Romakkaniemen mukaan lohenpoikasten elonjäänti on edelleen heikkoa, vaelluspoikasten määrän kasvu on pysähtynyt luonnonjoissa ja viime vuonna koko Itämeren piirin kutuvaellus oli erityisen heikko.

– Poikastuotanto kääntyy todennäköisesti nousuun vain, jos merikalastuksen määrää vähennetään enintään puoleen viime vuoden tasosta. Tämä pudotus tarkoittaisi tälle vuodelle enintään noin 125 000 lohen kokonaissaalista mereltä, mikä tarkoittaa nykyisellä raportointikäytännöllä enintään 55 000 lohen kiintiötä, Romakkaniemi väittää.

-Lapin Kansa]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Kalastusrikkomus Tornionjoella</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=764&amp;linkki=Kalastusrikkomus_Tornionjoella</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=764&amp;linkki=Kalastusrikkomus_Tornionjoella</guid>
  <pubDate>Wed, 22 Jun 2011 14:56:58 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Lapin rajavartiosto otti haltuun kaksi kulkuverkkoa sunnuntaina Ylitorniolla Tornionjoella. Rikkomuksesta epäillylle henkilölle kirjoitettiin rangaistusvaatimusilmoitus.

Viranomaiset muistuttavat, että uuden kalastussäännön mukaan kiellettyjä pyyntivälineitä ei saa pitää veneessä eikä muutoinkaan saatavilla Tornion–Muonionjoella. Sama kielto koskee laillisia pyyntivälineitä niiden kieltoaikana.

Kalastuksenvalvontaa jatketaan joilla viranomaisten yhteisvalvontana ja Lapin rajavartioston valvontapartioina. Veneiden rekisteröinti tulee olemaan yksi keskeinen valvontateema.]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Lohen vaelluspoikasten käyttäytymistä seurataan Iijoella</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=763&amp;linkki=Lohen_vaelluspoikasten_käyttäytymistä_seurataan_Iijoella</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=763&amp;linkki=Lohen_vaelluspoikasten_käyttäytymistä_seurataan_Iijoella</guid>
  <pubDate>Wed, 16 Jun 2011 14:7:17 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) selvittää lohenpoikasten vaelluskäyttäytymistä ja selviytymistä Iijoen rakennetulla alajuoksulla. Hankkeessa pyritään tunnistamaan vaelluspoikasten kuolleisuuden kannalta merkittävimmät alueet sekä kuolleisuutta aiheuttavat tekijät.

Lisätietoja:
Tutkija Panu Orell, puh. 040 530 5830, etunimi.sukunimi@rktl.fi

Tutkimuksessa merkitään radiolähettimillä touko-kesäkuun aikana kaikkiaan 140 lohen vaelluspoikasta. Niiden vaellusta Iijoesta kohti Itämeren syönnösalueita seurataan heinäkuun loppuun asti. Iijoen lohenpoikasten jokivaelluksen aikaisista tappioista ei ole aikaisempaa tutkimustietoa olemassa. Nyt saatavalla tiedolla voidaankin tunnistaa lohikalojen palauttamiseen liittyviä ongelmia sekä etsiä niihin ratkaisuja.

Luonnonvaraisten lohikantojen elvyttäminen edellyttää lohen elinkierron kaikkien eri vaiheiden onnistumista, joista yksi keskeinen vaihe on tässä tutkimuksessa selvitettävä vaelluspoikasten muutto jokien poikastuotantoalueilta mereen. Esimerkiksi vaelluspoikasten matkallaan kohtaamat voimaloiden turbiinit ja patoaltaissa vaanivat petokalat voivat kasvattaa niiden kuolleisuutta.

Luonnonvaraisten lohikantojen palauttaminen vesivoimantuotantoon rakennettuihin jokiin on viime vuosina noussut vahvasti esille muun muassa istutustulosten heikentymisen ja EU:n vesipolitiikan myötä. Hankkeita lohikantojen palauttamiseksi on aloitettu useissa rakennetuissa vesistöissä, joista lohen kannalta merkittävimmät ovat Kymi-, Kemi- ja Iijoki.

Iijoen vaelluspoikastutkimus on osa RKTL:n laajaa Rakennettujen jokien tutkimusohjelmaa, joka käynnistyi vuoden 2011 alussa. Iijoen tutkimushanketta rahoittavat muun muassa Energiateollisuus ry, Fortum Oy, Suomen luonnonsuojeluliiton ekoenergiarahasto ja PVO-Vesivoima Oy.

<a href="http://www.rktl.fi/kala/rakennetut_joet/">Rakennettujen jokien tutkimusohjelma</a>]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Merilohia siirretään Kokemäenjokeen</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=762&amp;linkki=Merilohia_siirretään_Kokemäenjokeen</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=762&amp;linkki=Merilohia_siirretään_Kokemäenjokeen</guid>
  <pubDate>Thu, 16 Jun 2011 13:59:12 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Kokemäenjoella kokeillaan merilohien siirtoa. Ensimmäiset Porin edustalta pyydetyt lohet on jo siirretty Pirkanmaalle Kuloveteen, ja syksyllä siirretään lohien lisäksi myös taimenia Kokemäenjoen keskiosiin ja Loimijoen alaosaan.

Tavoitteena on selvittää, parantavatko siirtoistutukset virkistyskalastusmahdollisuuksia ja lisäävätkö ne Kokemäenjoen ja Kuloveden vetovoimaa kalastuskohteena. Samalla selvitetään lohen lisääntymismahdollisuuksia joessa.

Kokemäenjoki on ollut lohijoki, mutta nykyisin pääuoman neljä voimalaitosta estävät vaelluskalojen nousun ja lisääntymisen.
Vapauta koelohet

Siirrettyjen lohien liikkumista, kasvua ja pyyntiä seurataan merkitsemällä kalat yksilöllisellä nuolimerkillä. Merkki on kalan selkäevän alapuolella.

Jos kalastaja saa saaliikseen merkityn lohen tai taimenen, tulee merkkikoodi katkaista nuolimerkin päästä ja lähettää se Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen.

Seurannan kannalta on tärkeää, että saaliiksi saadut kalat vapautetaan.

<i>YLE Tampere</i>

<img src="http://yle.fi/ecepic/archive/00082/merilohi_82247b.jpg">
<i>Kuva: Jyrki Lyytikkä / YLE</i>

]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Merialueen ammattikalastajille ennätyssaalis</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=761&amp;linkki=Merialueen_ammattikalastajille_ennätyssaalis</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=761&amp;linkki=Merialueen_ammattikalastajille_ennätyssaalis</guid>
  <pubDate>Thu, 16 Jun 2011 13:56:19 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Suomalaiset ammattikalastajat saivat vuonna 2010 Itämereltä saaliiksi 122 miljoonaa kiloa kalaa. Saaliin määrä oli viisi miljoonaa kiloa suurempi kuin edellisenä vuonna ja samalla kaikkien aikojen suurin. Eniten saalista saatiin Selkämereltä. Tiedot ilmenevät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen uudesta tilastojulkaisusta Ammattikalastus merellä 2010.

Silakka oli sekä määrältään että arvoltaan merialueen ammattikalastuksen tärkein laji. Sitä kalastettiin 92 miljoonaa kiloa. Toiseksi eniten kalastettiin kilohailia, 25 miljoonaa kiloa. Silakkasaalis kasvoi edellisestä vuodesta kaksi miljoonaa kiloa ja kilohailisaalis puolitoista miljoonaa kiloa. Silakankalastus keskittyi Selkämerelle, josta kalastettiin 74 prosenttia silakkasaaliista. Kilohailin pääpyyntialueita olivat Hangon läntinen ja itäinen selkä sekä Gotlannin länsipuolinen merialue. Yhdessä nämä pääosin troolilla avomereltä kalastettavat lajit kattoivat 96 prosenttia kaikkien lajien kokonaissaaliista.

Silakan ja kilohailin kalastus on hyvin keskittynyttä. Kymmenen eniten kalastanutta troolaria sai kaksi kolmasosaa saaliista. Turskasaalis (1,0 milj. kg) kalastettiin muutaman aluksen toimesta eteläiseltä Itämereltä ja saalis purettiin Puolan, Ruotsin ja Tanskan satamiin. Silakka, kilohaili, turska ja lohi ovat kiintiöityjä kalalajeja, eli niiden saalismäärää säädellään vuosittaisilla saaliskiintiöillä. Silakka- ja kilohailikannat ovat viime vuosina olleet vahvoja ja sen myötä saaliskiintiöt suuria.

<b>Hylkeet rannikkokalastajien kiusana<b/>

Valtaosa ammattikalastajista kalasti verkoilla tai rysillä rannikkoalueella. Rannikkolajeista eniten kalastettiin ahventa ja lahnaa, 0,7 miljoonaa kiloa kumpaakin. Kolmanneksi yleisin rannikolta pyydetty saalislaji oli siika, jonka saalis oli 0,6 miljoonaa kiloa. Kuhaa kalastettiin 0,4 miljoonaa kiloa ja lohta 0,2 miljoonaa kiloa.

Kolmannes kalastajista ilmoitti kärsineensä hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista vuoden 2010 aikana. Hylkeet häiritsivät etenkin rannikkokalastusta monin tavoin. Ne söivät, turmelivat ja karkottivat kaloja, rikkoivat pyydyksiä ja joissakin tapauksissa pakottivat kalastajat luopumaan perinteisistä pyyntipaikoista tai lopettamaan kalastuksen kokonaan.

<b>Saaliin määrästä kolme neljännestä silakkaa, saaliin arvosta puolet</b>

Merialueen ammattikalastajat saivat saaliistaan 27 miljoonaa euroa vuonna 2010. Arvoltaan tärkein laji oli silakka (13,5 milj. euroa). Muita taloudellisesti merkittäviä saalislajeja olivat kilohaili (3,6 milj. euroa), siika (2,7 milj. euroa), kuha (1,9 milj. euroa), ahven (1,4 milj. euroa), turska (1,1 milj. euroa) ja lohi (0,9 milj. euroa). Selkämerellä ja lounaisilla merialueilla arvokkain saalis saatiin silakasta, Suomenlahdella kilohailista sekä kuhasta ja Perämerellä siiasta.

<i>RKTL</i>]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>65 000 ankeriasta solahtaa Uudenmaan vesiin</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=760&amp;linkki=65_000_ankeriasta_solahtaa_Uudenmaan_vesiin</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=760&amp;linkki=65_000_ankeriasta_solahtaa_Uudenmaan_vesiin</guid>
  <pubDate>Thu, 16 Jun 2011 13:16:18 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Ennätysmäärä ranskalaisia ankeriaita lasketaan tällä viikolla Suomen vesiin. Maamme ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa.

Kaikkiaan Ranskasta tuodaan tänään ja huomenna 306 000 ankeriaanpoikasta, joista noin 65 000 päätyy Uudenmaan vesistöön. Ankeriaat saapuvat lentorahtina Helsinki-Vantaalle kahdessa erässä.

Ne on pyydetty Ranskasta Seudre- ja Gironde- jokien suistosta ja tuotu Englannin kautta Ruotsiin, missä ne ovat odottaneet karanteenissa.

Euroopan ankeriaskannat ovat vähentyneet rajusti ja Suomessakin valtio osallistuu nyt istutuksiin ensimmäistä kertaa. Ankeriaat on viime vuosien tapaan merkitty, jotta niiden elämää pystytään paremmin seuraamaan.

Suomessa ankeriaskanta on lähes kokonaan istutusten varassa, kertoo Uudenmaan Kalatalousyhteisöjen liiton toiminnanjohtaja Erkki Virtanen.

- Esimerkiksi täällä meidän alueellamme Karjaanjoen alkuperäisiin vaelluskaloihin on kuulunut ankerias, mutta joen patoamisen takia sen nousu sinne on nykyään mahdotonta.

Ankerias on ammattikalastajille lähinnä sivutuote, mutta virkistyskalastajille hyvinkin merkittävä Virtasen mielestä. Hän suosittelee ankeriasta pyytäville Tuusulanjärveä ja Rusutjärveä.

- Ja maukkainta ankerias on savustettuna, sanoo Virtanen.

Ankerias on vaelluskala. Ranskan ankeriaat elävät vesissämme noin 20 vuotta. Silloin ne saavuttavat sukukypsyyden ja aloittavat 6000 kilometrin mittaisen vaelluksen Sargassomerelle.

YLE Helsinki
]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Kalastajilla puutteellisia lupia Rovaniemellä</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=759&amp;linkki=Kalastajilla_puutteellisia_lupia_Rovaniemellä</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=759&amp;linkki=Kalastajilla_puutteellisia_lupia_Rovaniemellä</guid>
  <pubDate>Thu, 16 Jun 2011 13:12:29 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Metsähallituksen kalastuksenvalvojat aloittivat työnsä Rovaniemen lähialueiden kalastusalueilla. Ensimmäisten päivien valvontasaaliina on ollut huomattavan paljon puutteellisilla luvilla kalastavia.

Puutteita on ollut sekä aluekohtaisissa kalastusluvissa että Maa- ja metsätalousministeriön kalastuksenhoitomaksun suorittamisessa.

- Osalla kyse taitaa olla jopa välinpitämättömyydestä ja luulosta että eihän tätä valvota kuitenkaan, kalastuksenvalvoja Markku Pernu kertoo.

Metsähallitus valvoo kesäkaudella tehostetusti kalastusta koko Lapissa. Valvontaa jatketaan läpi kesän ja syksyn rauhoitusajan.

Kalastuksenhoitomaksu ja aluekohtainen virkistyskalastuslupa tarvitaan kaikkeen kalastukseen paitsi pilkkimiseen ja mato-onkimiseen.

YLE Lappi
]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Kyrönjokeen molskahti 15000 lohenpoikasta</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=757&amp;linkki=Kyrönjokeen_molskahti_15000_lohenpoikasta</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=757&amp;linkki=Kyrönjokeen_molskahti_15000_lohenpoikasta</guid>
  <pubDate>Thu, 7 Jun 2011 8:14:34 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Kymmenen vuoden aikana kunnostetut Kyrönjoen kosket ovat luoneet edellytykset jatkaa viime vuonna alkaneita kalanistutuksia. Lakeuden valtavirtaan pulahti keskiviikkona uimaan yhteensä 15000 merilohenpoikasta.Kaksivuotiaat tulokkaat sukelsivat uuteen outoon ympäristöön 20 sentin pituisina ja 100 grammaa painavina. Tankkiauto purki lastiaan Ilmajoella, Ylistarossa, Tervajoella ja Vähässäkyrössä.

- Alkukesästä ne pikkuhiljaa lähtevät vaeltamaan merelle. Siellä ne kasvavat pari kolme vuotta, sanoo kalastusmestari Kyösti Nousiainen Pohjanmaan Ely-keskuksen kalatalousryhmästä.Nousiainen toivoo, että ainakin osa kaloista selviytyy takaisin jokeen kutemaan kahden kolmen vuoden kuluttua. Silloin ne ovat kasvaneet noin kolmekiloisiksi vonkaleiksi.]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Kajaaninjoen Linnanvirta laskettiin kuiville </title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=756&amp;linkki=Kajaaninjoen_Linnanvirta_laskettiin_kuiville_</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=756&amp;linkki=Kajaaninjoen_Linnanvirta_laskettiin_kuiville_</guid>
  <pubDate>Sat, 4 May 2011 11:9:41 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Kajaanin Perhokerhon tyrmistykseksi yhdistyksen talkoovoimin ylläpitämästä Linnanvirran kalastuskohteesta katosi vesi ilman varoitusta maanantaina 2. toukokuuta. Kajaanin keskustassa virtaavan joen vedenjuoksutuksen katkaisi Kainuun Voima, joka kunnostaa Ämmäkosken voimalaitoksen patoluukkuja. Perhokerho on viime vuodet hoitanut alueen kalastoa ja tarjonnut kohteeseen ilmaisia kalastuslupia kaikille halukkaille. Veden laskeminen aiheutti kalakuolemia ja ajankohta sattui muutenkin harjuksen kudun kanssa huonosti yhteen. Kainuun Sanomien mukaan veden virtaus palautuu jokiuomaan torstaina 5. toukokuuta. Hieman vastaava tapaus sattui viimeksi muutama vuosi sitten Kuusinkijoella. Siellä joen vesi kävi kuivilla vesivoimalan toimintahäiriöistä johtuen aiheuttaen kalakuolemia. Vesien moninaiskäytön kannalta tällaiset tilanteet ovat ongelmallisia. Erityisesti kalojen luontainen lisääntyminen kokee takaiskun useammaksi vuodeksi edellisen syksyn ja kevään kudun epäonnistuessa ja poikasten kuolleisuuden takia.]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Useat virkistyskalastuspaikat saastuneita</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=755&amp;linkki=Useat_virkistyskalastuspaikat_saastuneita</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=755&amp;linkki=Useat_virkistyskalastuspaikat_saastuneita</guid>
  <pubDate>Wed, 30 May 2011 19:11:56 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Suomen rannikon virkistyskalastuspaikat ovat monin paikoin saastuneita. Elintarviketurvallisuusviraston mukaan pahin tilanne on Helsingin Vanhankaupunginlahdessa, josta saatava ahven on syömäkelvotonta. 

Eviran mukaan Vanhankaupunginlahden ahven on syömäkelvotonta muun muassa orgaanisten tinayhdisteiden ja niin sanottujen perfluorattujen yhdisteiden takia. Myös kuhassa on havaittu kohonneita pitoisuuksia. 

Eviran tutkimusprofessori Anja Hallikainen pitää Vanhankaupunginlahden tilannetta shokeeraavana. 

- Minä ehdottaisin, että vaihtoehtoja harkittaisiin, jotta löydettäisiin Helsingin seudulta parempi virkistyskalastuspaikka. 

Vanhankaupunginlahdessa ahvenen myrkkypitoisuudet ovat enimmillään kymmenkertaisia verrattuna maan muihin saastuneisiin paikkoihin. Likaista kalaa nostellaan toki muuallakin Suomessa. 

- Ihan selvää on, että Naantalista, Turusta, Helsingistä ja Kotkasta löytyy saastuneita alueita, Hallikainen sanoo. 

"Suomessa mennään ääripäihin" 
Eläinkokeiden perusteella teollisuusperäiset myrkyt muun muassa vähentävät vasta-aineiden muodostumista ja häiritsevät rasva-aineenvaihduntaa. 

Eviran mukaan esimerkiksi Helsingissä asiasta on huomautettu monta kertaa viranomaisille, mutta asiallisia varoituskylttejä ei rannoilla näy. 

Helsingin kalastuspäälikön Matti Mielosen mielestä Evira on liioitellut kieltoja. 

- Suomessa mennään aika usein ääripäihin näissä asioissa. Eihän muissa maissa näin tiukkoja olla. 

Vapaa-ajalla kalastava ei huolestu 
Vanhankaupungin lahdella uistinta heittävä Jari Rantanen ei ole viranomaisvaroituksista moksiskaan. 

- Ei tule niin suuria määriä syötyä tai edes saatua sitä kalaa, että uskoisin sillä olevan paljon vaikutusta tavallisen virkistyskalastajan elintoimintoihin. 

Tiettyjä saastuneita paikkoja lukuun ottamatta Suomen rannikoilta nousee Eviran mukaan puhdasta kalaa, jota voi syödä huoletta - kunhan pitää mielessä yleiset Itämerta koskevat syöntirajoitukset. 

]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Tehohauenkalastuksesta enemmän haittaa kuin hyötyä</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=754&amp;linkki=Tehohauenkalastuksesta_enemmän_haittaa_kuin_hyötyä</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=754&amp;linkki=Tehohauenkalastuksesta_enemmän_haittaa_kuin_hyötyä</guid>
  <pubDate>Sat, 22 Apr 2011 6:11:15 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Kyrönjoen kalastusalueelle ehdotetusta tehohauenkalastuksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä, uskoo Suomen haukiseura.

Tutkimuksissa on havaittu, että vesistöissä joissa on runsaasti suurhaukia, haukien kokonaismäärä on pienempi. Vastaavasti suuriin haukiin kohdistuva voimakas pyynti lisää haukien määrää. Suurhauki rajoittaa haukikannan kokoa syömällä pienempiä lajitovereitaan.

- Suositut istutuslajit, kuten kuha ja siika istutetaan aina kesänvanhoina, noin kymmenen sentin pituisina poikasina, joita saalistavat etupäässä pienet ja keskikokoiset hauet. Kookkaat hauet puolestaan suosivat selvästi kookkaampia ravintokohteita.

Ilmajoen kalastusseura on ehdottanut Kyrönjoen kalastusalueelle suurhaukien tehopyyntiä. Suomen haukiseuran mukaan tällainen tehopyynti olisi karhunpalvelus sekä istukkaille että hauenkalastukselle.]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Verkkojaan kokenut mies hukkui Kiuruvedellä</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=753&amp;linkki=Verkkojaan_kokenut_mies_hukkui_Kiuruvedellä</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=753&amp;linkki=Verkkojaan_kokenut_mies_hukkui_Kiuruvedellä</guid>
  <pubDate>Fri, 21 Apr 2011 11:50:21 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[ Kalaverkoillaan käynyt 76-vuotias mies hukkui keskiviikkona Kiuruveden Hautajärvellä Pohjois-Savossa. Miehen vene löytyi noin 40 metrin päästä rannasta jäänreunaa vasten ajautuneena. Mies saatiin ylös vedestä, mutta hänen pelastamisekseen ei voitu enää tehdä mitään. 

 Miehellä oli ollut tapana käydä verkoillaan aamuisin. Miestä ei kuulunut kotiin aamupäivän aikana, joten samalla tilalla asuneet sukulaiset ryhtyivät etsimään häntä. Yksi sukulaisista soitti hätäkeskukseen, kun tyhjä vene nähtiin rannalta.]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Järvi kunnostettiin kuivattamalla Joutsassa</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=752&amp;linkki=Järvi_kunnostettiin_kuivattamalla_Joutsassa</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=752&amp;linkki=Järvi_kunnostettiin_kuivattamalla_Joutsassa</guid>
  <pubDate>Thu, 20 Apr 2011 8:52:32 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Pahasti rehevöitynyt järvi koki kuntokuurin Joutsassa Keski-Suomessa, kun se tyhjennettiin melkein vuodeksi.

Melko uusi menetelmä sopii matalille ja umpeenkasvaville järville.

Kun järvi on kuivana, sen pohjasedimentti kiinteytyy kuivumisen ja jäätymisen takia. Kiinteytyminen puolestaan alentaa järven pohjaa ja lisää vesitilavuutta.

Kuntokuurin läpikäynyt Ylä-Kälkäjärvi on noin kilometrin pituinen, 300-400 metriä leveä ja keskimäärin vain 1,3 metriä syvä. Kunnostuskuuri sisälsi kuivatuksen lisäksi myös lievän vedenpinnan noston, jolla vesitilavuutta saatiin vielä lisää.

- Järvi oli niin pahasti vesikasvien valtaama, että siellä ei pystynyt oikein soutamaankaan, kertoo erikoissuunnittelija Timo Sokka Keski-Suomen ELY-keskuksesta.

Järvi täyttyi muutamassa viikossa vuolaasti virtaavista sulamisvesistä. Kunnostusta viimeistellään vielä kalaistutuksilla tänä ja ensi vuonna.

STT]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Oikeus puolustaa järvilohta</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=750&amp;linkki=Oikeus_puolustaa_järvilohta</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=750&amp;linkki=Oikeus_puolustaa_järvilohta</guid>
  <pubDate>Wed, 14 Apr 2011 18:41:44 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Vaasan hallinto-oikeus on asettanut Pohjois-Karjalassa toimintaansa harjoittavalle kolmelle voimalaitokselle velvoitteita, joilla nähdään olevan iso, myönteinen merkitys Saimaan järvilohen tulevaisuudelle. Merkittävää on, että oikeus korotti kahden voimalaitoksen vuotuisia kalatalousmaksuja roimasti.

Kolmannelta voimalaitokselta hallinto-oikeus ei vaadi lisää rahaa, mutta edellyttää sen lisäävän virtaamanopeuksiaan. Kun virtaukset kasvavat, tietää se Saimaan järvilohen poikastuotannolle huomattavasti varmempia oloja tulevaisuudessa.]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Perhoihin epäillään käytetyn jääkarhun karvoja</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=749&amp;linkki=Perhoihin_epäillään_käytetyn_jääkarhun_karvoja</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=749&amp;linkki=Perhoihin_epäillään_käytetyn_jääkarhun_karvoja</guid>
  <pubDate>Thu, 5 Apr 2011 9:23:26 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Tulli tutkii uhanalaisiin eläimiin liittyvää rikosvyyhteä.

Esitutkinnassa on selvitelty muun muassa uhanalaisten eläinten osien, karvojen, sulkien ja höyhenten verkkokauppaa. Lisäksi Tulli on tutkinut kymmenkunta perhokalastustarvikkeita myyvää yritystä Helsingistä Rovaniemelle.

Perhojen sidonnassa käytetään usein luvanvaraisten eläinten, kuten viidakkokukon, jääkarhun ja uhanalaisten papukaijojen osia.

Uhanalaisten lajien osien kauppa on luvanvaraista. Juttu etenee syyteharkintaan noin viiden tapauksen osalta.

Tullin mukaan myös moni perhokalastaja syyllistyy luonnonsuojelurikkomukseen tietämättään, kun he ostavat perhotarvikkeita netistä tai kalastusliikkeestä.

Koko vyyhden selvittäminen alkoi kansainvälisestä poliisiyhteistyöstä Suomen ja Intian välillä. Tullin apuna rikostutkinnassa ovat olleet Suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset ja Helsingin yliopisto. ]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Varo, 30 sentin jää voi pettää!</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=748&amp;linkki=Varo,_30_sentin_jää_voi_pettää!</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=748&amp;linkki=Varo,_30_sentin_jää_voi_pettää!</guid>
  <pubDate>Tue, 31 Apr 2011 8:50:22 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Kevätjää voi olla arvaamattoman heikkoa, muistuttaa Viisaasti Vesillä -kampanja.
Arvaamattomuutta lisäävät pystysuorat onkalot, joita jäähän muodostuu kevään lämmössä. Jää voi pettää, vaikka se olisi 30 sentin paksuista.

Kampanja neuvoo, että yksinään kulkevan ihmisen alla pitää olla vähintään viisi senttiä teräsjäätä. Halkeamat heikentävät jään kantavuutta.

Vähimmäisvarustukseen tulisi kuulua kaulalla roikkuvat jäänaskalit ja metallipäinen keppi jään kestävyyden koettelemiseen. Lisäksi selkään laitetaan kelluttavaksi pakattu reppu, jossa on heittoliina tai köysi sekä varusteet vesitiiviisti muovipussissa.

Viisaasti Vesillä -kampanja aloittaa lauantaina Järki jäällä -kiertueen, jossa se kertoo turvallisesta liikkumisesta jäällä. Kaikille avoimia esityksiä on Helsingissä, Savonlinnassa, Kuopiossa, Korpilahdella ja Seinäjoella.

STT ]></content:encoded>
</item>

	

<item>
  <title>Verkkokalastukseen ehkä uusia rajoituksia norpan suojelemiseksi</title>
  <link>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=747&amp;linkki=Verkkokalastukseen_ehkä_uusia_rajoituksia_norpan_suojelemiseksi</link>
  <guid>http://www.kalassa.net/index.php?sv=1&amp;tm=16&amp;i=747&amp;linkki=Verkkokalastukseen_ehkä_uusia_rajoituksia_norpan_suojelemiseksi</guid>
  <pubDate>Thu, 31 Mar 2011 8:43:44 GMT</pubDate>
  <content:encoded><![CDATA[Verkkokalastukseen saimaannorpan elinalueilla saattaa tulla uusia rajoituksia.
Ympäristöministeriön työryhmä on laatinut suunnitelman, jolla erittäin uhanalainen norppakanta saataisiin elvytettyä.

Kalastusrajoitusten ohella työryhmä on selvittänyt esimerkiksi ympäristömyrkkyjen vaikutuksia norppakantaan.

Metsähallitus arvioi, että saimaannorppia on noin 270. Työryhmän mukaan kanta pitäisi saada nousemaan noin 400 yksilöön vuoteen 2025 mennessä.

Esitys luovutetaan ympäristöministeri Paula Lehtomäelle (kesk.) iltapäivällä.

STT]></content:encoded>
</item>

	
 </channel>
</rss>
