Patten Kalastusblogi

Elikkäs luulin kun kaverin kanssa oli puhe lähteä pilkille että lähettäis joskus aamu-aamupäivällä mutta ei, 12 jälkeen oltiin vasta jäällä. Porukkaa jäällä oli yllin kyllin ja moottorikelkkoja oli suht paljon.

Kun päästiin jäälle ajattelimme kokeilla yhtä kaislikon reunaa koska oli eka kerta kun olimme siellä, Noh kairailtiin reikiä ja laitoin pilkiksi n3cm pystypilkin 2 toukan kera, heti tuli voimakas nykäisy ja +200g ahven nousikin jäälle, sitten hiljeni. Koko reissun ajan oli hiljaa, kokeiltiin monessa paikkaa jossa voisi olla kalaa.

Taukopaikan “takana” oli matala poukama josta kesällä oli tullu haukea, Eli sinne siis, ekoja reikiä kairallessa alkoi haista mädäntyneelle kananmunalle, tai toisin sanoen kaverin pierulle. Nostin kairaa ja se oli täynnä p*sk**, niin oli monta reikää jopa poukaman ulkoreunassa, Pakko oli kävellä takaisin alkupaikalle ennenku uskalsi kairata uudestaan ja pestä kaira, hyvä että ei laatta lentäny. No jospa menis uudestaan joskus aikasemmin ja nostais lisää niit 200g assuja pannulle porisemaan tsitsiuaba siihen asti.

Eli menin tänään kaverin kanssa pilkille sahaniemeen. Soittelin kaverille noin 10 aikoihin että meinasiko se että menään pilkkimään tänään vaikka sää onkin huono. Tuuli ja satoi aika kivasti lunta ja muutenkin ihmeen kylmä.

Päästiin jäille. Tai no melkein ensin piti rämpiä 50cm lumessa monta metriä ennenku pääs jäille ja sitten kun pääsi sinne nii meni jalka heti läpi.. Kiva kiva elikkäs vettä oli noussu jään päälle ja se oli jäätynyt niin että se kesti paikoitellen kävelyä. Noh kairattiin kaverin kanssa ekoja reikiä parikymmentä metriä rannasta mistä oli ruopattu. Ekaa reikää kairailessa kaira tuntui jotenkin ihmeelliseltä ja kun nostin sen avannosta ja laitoin olkapäälle kuului tömähdys. Kysyin kaverilta että mikä se oli.. Katsoin jäälle ja huomasin että kairan terähän se siinä jäällä oli pari senttiä avannon reunalta..  No terä reppuun ja kaira kasaan ja reppuun.. Matka jatkui ja vitutuksen tunne kasvoi.. Seuraavalta paikalta Perca sai viimeksi ahvenen eli ajattelin koittaa siitä jos niitä olisin siinä.. No ei ollut, eli lähdin hakemaan pyörän jonka unohdin alotus paikalle.. No lähdin rantaa päin ja humps meni jalka sen ohuen jään läpi..

Kaveri nosti äkkiä katseen mua päin ku kiroilin ja naurahti.. Vitutuksen tunne 100 prosentissa kävelin hakemaan pyörää. Pilkittiin vähän aikaa vielä ja kun oltiin menossa kotiin autettiin yhteen lumipenkkaan ajanutta mersua. Seuraava reissu on  varmaan vasta jonkun kuukauden jälkeen kun jäät on taas kunnollisia.. Moiks siihen asti!

Elikkäs sain vähän isomman porukan tänään mukaan. Minä ja kolme kaveria.

Mutta oli kiva yllätys kun pääsimme kairaamaan reikiä niin poliisit tulivat rantaan ja sanoivat että meidän on pakko tulla pois samaa reittiä kun tulimme..

P*sk*t puolessa välissä takasinpäin aloin kävellä rantaa päin koska en olisi viitsinyt alkaa pyöräillä ylimääräset 20 minuuttia..

Oli pakko tulla pois koska oli niin huono sää, oli sumuista ja satoi todella todella paljon lunta..

Perca haki minut aamulla noin 10 aikoihin, Percan piti hakea oikeasti 9 mutta kumpikaan ei jaksanut nousta niin venäytettiin tunnilla. Joskus 10.15-10.30 oltiin sahaniemen kärjessä ja huomattiin että emme olleet ainoita siellä, jäällä oli ainakin 6 muuta pilkkijää tai verkkomiestä.

Käveltiin lyhyt matka kesän hotspottiin niin eiköhän Percalla ollu heti noin 100g ahven koukussa. Sen jälkeen hiljeni melkein kokonaan, siirryttiin sitten ja mentiin kysymään varmanpäälle verkkomiehiltä että minne kannattaa mennä. Kertoivat että kannattaa lähteä yhden saaren taakse koska siellä on kivikkoa.

Eli sinneppäin mars! kohtasimme matkalla sinne uudelleen verkkomiehiin ja niillä oli hienoja kuhia Perca kehui paikkaa ja kaloja ja kysyi paljonko he haluavat yhdestä kuhasta. No kiltteinä Loviisalaisina antoivat hänelle noin kilon kuhan. No matka jatkui kohti Dunkahällia eli sitä saarta.

Kun tulimme sinne tehtiin pari reikää väylälle koska siinä oli syvää. No perca sai tietenkin särjen ja sanoi että laita täkykalaksi. Kalasteltiin vielä vähän aikaa siinä mutta kun ei tullu mitään alettiin lähteä sahaniemeä kohti kokeilemaan vielä. Lyhyen kävelyn jälkeen saavuttiin yhden ison laiturin kohdalle jonka ympärillä on ruopattu.

Tuloksetta siitä lähdettiin kotia kohti!. Percalle tuli pari ahventa ja särkeä sekä se kuha ja mulle MP reissu niinku odotinkin.. Uusiksi joskus vaikka Helsingissä!