Ihan kyselisin näiltä palstan vaappu nikkareilta kuin muiltakin palstalaisilta vaappujen virittelystä.
Itse sitä harrastaneena ja siihen jossain määrin perehtyneenä olisi kiva kuulla muidenkin "kikkoja" ja viritys systeemejä. Lähinnä leukalapun runnomisesta painotuksiin ja runkolangan taivutukseen sekä koukku koon muuttamisen tuomaan uinnin muutokseen. Tietysti jotain omia niksejä on kiva kuulla, nyt kun järvet, joet ja meret jäätyy niin olis taas aikaa viritellä ja kokeilla uusia uinteja ym.

En tiiä jessestä, mutta yleensä nämä jesse tyyppiset massaltaan/profiililtaan vähän isommat vaaput joissa on satulalevy uinnin perus säätö on varsin helppo. Eli kun etu lenkkiä taittaa alapäin niin uinnista tulee voimakkaampi potkuista ja taas jos nostat lenkkiä niin tulee enemmän tirinä uintia.
Ohkasissa satulalevyllisissä taimenvaapuissa on vähän sama, mutta hakua saadaan myös lisää kun taitetaan etummaista lenkkiä alas. Pitää kuitenkin muistaa että nämä ohkaset tikut on yleensä ns. "herkkä" uintisia vaappuja ja uinti voi mennä pienestäkin säädötä jo ihan pieleen ja sen alkuperäisen säädön löytäminen onkin jo toinen juttu sitten.

Syvänne levyä tai porras levyä kun taittaa varovasti alaspäin saadaan vaappuun voimakkaampi potku ja myöskin hakua ainakin porras levyjen osalta. Ja taas päin vastoin eli mitä ylemmäs taitat porras levyn ala läppää sitä pienemmäksi tirinäksi uinti muuttuu.

Itse en hirveästi ole muuten noita vaappuja säädellytkään kun noin mitä tuossa ylä mainitsin, mutta konsteja on varmasti monia. Mutta kun en ole kokeillut niin en enempää kerrokkaan. Pitää testata tuossa talvella altaassa erijuttuja.
  

uinti voi myös muuttaa painottamalla koukkuja(tina lankaa koukun varteen)
tai radikaali virityksessä selkä/maha puolelle upotetaan painoja sen mukaan
miten uskaltaa.selkä puolelle laitetu paino saa vaapun vilauttelemaan enempi kylkiä
mutta liika kaataa koko pyyvyksen.
maha puolelle taas saadann rauhotettua ja kellu kapulasta suspi tyylisepiä.

http://www.kalapedia.fi/index.php?title=Vaapun_viritys
Käytin vähän tuota kalikan viestiä lähteenä . Korjatkaa jos on pahoja virheitä   

  Onko sama runko lähtenyt uimaan erityyppisellä tai eri asentoon laitetulla lapulla ?  En ole varma tajusinko kysymyksen oikein, mutta olet ilmeisesti yrittänyt laittaa tuon ison kielilevyn samaan asentoon kuin syvänne Jessessä ? Ei ole helpoimpia tapauksia tehdä varmatoiminen syvännevaappu. Rungossa olisi hyvä olla (runsas)painotus vatsapuolella, ilman sitä on todennäköisesti vaikeuksissa. 

Juu, noissa syvänne/isoissa kielissä on ongelmana se kulman suhde vaapun massaan ja muotoon.
Eli mikäli olisi iso vaappu kyseessä niin todennäkösesti ongelmaa ei olisi kun levy olisi sopiva veden vastuksen kanssa vaapun runkoon nähden. Jos tuon kielen laittaa pystympään niin jossain vaiheessa alkaa uintia löytyä. Oon laittaanu omaan kuharunkoon superkieli-levyä, mutta yksikään ei ole uinut ilman lapu kärjen kuumentamista ja hieman alaspäin taittamista. Se mistä tää johtuu niin en tiä, mut vähän enemmänhän se vettä vastustaa kun lapusta osa on enemmän alaviistoon.
Perustelen tätä sillä, että kaverin tekemät haukipallot sellasella syvännelevyllä ,missä levyssä se vetolenkki, vaativat jotkut myös vetolenkin vääntämistä eteenpäin ja osassa tarvitsee vielä taittaa lappua hieman alaspäin. Kaveri joskus sanokin, että se on vähä sellasta leikkiä, kun haluaa mahd syvälle menevän niin laittaa lapun niin suoraan eteenpäin kun mahdollista, mutta kuitenkin niin pystyyn että ui. Kuulemma jos lapun alareuna vaapun mahan alapuolella- pitäisi uida. Tämäkään ihan aina ole paikkaansa pitänyt, mutta varmaan totuuden siemen...  Ja mitä edempänä vetopiste eli vetolenkki, sitä helmpommin lähtee uimaan. En valitettavasti usko että saat noita vaappujasi uimaan tuolla levyllä lämmittämättä ja alas kääntämättä millään. Laita satulat kielen tilalle niin eiköhän toimi.

Toinen iso juttu on vaapun kaarevuus. Jos kaartuu alaspäin niin ui helpommin noilla levyillä. Kaareva haluaa potkia kuin itsestään ja sillon se ei lähde hakemaan- eli kaatuilemaan sivuille. Kuten esim Tammisalon eskon pikku syvänne räppäri. Korkea ja kapea runko parempi noiden kanssa kuin pyöreähkö.
Olen laittanut noita syvännelevyjä eri puulajeihin ja ainakaan sillä puun painolla asia ei ole korjaantunut. Helpoiten ilman taivutuksia uinnin oon saanu balsa runkoon mikä on kaikkein kaarevin. Mutta uskon että jos vaapulla tarpeeks pituutta niin se levyn kulma ei vie sen rungon voimia siitä uinnista ja nokkalenkkiä alas niin runko tekee parhaansa potkun suhteen!

Vaikeesti selitetty ja kaiken näkösiä mielipiteitä, mut aika monia runkoja tullu tehtyä ja tälläsiä fiiliksiä jääny.
Iteltä tulossa n.18cm vaappu (nykysen 12cm isoveli) ja siihen olis tarkotus iskee toi superkieli ja saada se uimaan- vaikka väkisin ilman taivutteluja.

Puhut kyllä asiaa tuon puollon korjaamisesta. Tässä yksi teoria. Voi olla vähän vaikeaselkoinen sanallisesti selittää, muutama piirros helpottaisi mutten jaksa askarrella.
En tosin ole varma mitä tarkoitat ilmaisulla tasainen toispuoleinen puolto. Onko se sitä että vaappu ui pystyasennossa mutta kampeaa sivulle, vaiko että se kääntyy samalla kyljelleen. Tässä rajoitun tarkastelemaan vain vaapun uintiasentoa, en sen kokonaisliikettä.

Vaappua tasaisella nopeudella vedettäessä siihen vaikuttaa useita voimia eri osissa vaappua. Nämä voidaan jakaa kolmelle akselille: A) Pystysuuntaan vaikuttavat voimat poikkiakselin suhteen (esim. uintilevy vetää alas, kevyt perä ylös), B) sivuttaisvoimat pystyakselin suhteen (esim. potku, haku, sivupuolto uintiasennon säilyttäen) ja C) kiertoliikettä aiheuttavat voimat pituusakselin suhteen (kylkien väläyttely, kallistuminen).

Yksinkertaistetaan tilannetta ja unohdetaan muut paitsi C) kiertovoimat, sekä oletetaan että vaappu puoltaa oikealle, kääntyen vasemmalle kyljelleen. Eli siis edestäpäin katsoen vaappu kääntää oikeinpuoleisen (menosuuntaan vasemman) kylkensä alas samalla kaartaen ylös vasemmalle (siis menosuuntaan oikealle). Tuo kaartaminen on seuraus korjautumattomasta kallistumisesta, joten keskitytään kallistumiseen.

Kuvittele tarkastelevasi tällaista vaappua edestäpäin, sen pituussuuntaan. Tällöin nämä C)-voimat saavat aikaan vääntömomentin, joka kohdistuu vaapun hydrodynaamiseen pituusakseliin, pyrkien kiertämään vaappua edestäpäin katsottuna myötäpäivään. Koska katsot likimain tuon akselin suuntaisesti, Voit kuvitella tuon akselin olevan piste näkemässäsi vaapun profiilissa.
Vaapun vetopiste saattaa olla tämän akselin ylä- tai alapuolella. Jos nyt siirrät vetopistettä sivulle, sen vaikutus kiertovoimiin on joko niitä lisäävä tai vähentävä.  Vaikutus on kuitenkin eri suuntainen, riippuen siitä onko vetopiste hydrodynaamisen akselin ylä- vai alapuolella. Esimerkkitapauksessamma lenkin kääntäminen vasemmalle auttaa, jos vetpiste on hydrodynaamisen akselin alapuolella. Jos se olisi sen yläpuolella, korjaus olisi tehtävä kääntämällä lenkkiä oikealle.

Toivottavasti ylläoleva on jotenkin ymmärrettävää tekstiä selittämään tuota Mikon  Vetopisteen sivuasema ei vaikuta yksinomaan kiertovoimiin, vaan varmasti myös ainakin sivuttaisvoimiin (B), eli hieman rajusti tuli yksinkertaistetuksi. Kyllähän tästä aiheesta kirjan saisi, vaan tuskin sillä rikastuisi.

Silmämääräisesti lapun asennus on ihan ok (ei poikkea merkitsevästi muista), mutta joku pieni heitto siellä pakostakin on. Tämä on se mysteeri, minkä haluaisin itse saada ratkaistuksi.

Kysymys ei ole pelkästään lapun asennosta, vaan vaapun kokonaisuudesta. Pienikin muotoero vaapun etuosassa voi vaikuttaa veden virtaukseen ratkasevasti, ja siirtää laminaarin ja turbulentin virtauksen rajakohtaa uintiin vaikuttavissa määrin. Lisäksi on huomattava että puuvaapuissa puun ominaispainoero voi olla 15..20% riippuen siitä mistä kohtaa puuta aihio on tehty, tällöin kahdella samannäköisellä vaapulla on painopiste eri kohdassa, ja erilaiset hitausvoimat.

Ylläoleva tiivistettynä kahteen sanaan: kokeilemalla selviää.

Tuon vaapun uinnin ja uintivirheiden kuvaamiseen pitäisi olla joku yhtenäinen sanasto. Helpottaisi keskustelua kovasti!

Valokuvia kun olen nyt katsellut tuosta viimeisen erän vaapuista, niin siellä on muutamia tarkoituksella tehtyjä eroja, mutta myös muutamia huomaamatta tulleita juttuja. Pitää ensi kesänä uitella ne vielä kertaalleen läpi ja pohtia syitä ja seurauksia. Tuo puunlaadun epätasaisuus on sellainen muuttuja, jota on todella vaikea ottaa huomioon enää tässä vaiheessa. Ihan  mahdollista kyllä, mutta uskoisin että suurin tekijä on juuri noissa muissa mainituissa... mutta sen verran olen kikkaillut eri puulajien ja painotusten kanssa, että tuo on siltikin erittäin todennäköinen selitys joillekin jutuille, joihin ei järki pienessä päässä riitä antamaan hyvää selitystä.