Kirjoittaja Aihe: Nuottatekniikkaa (Luettu 1955 kertaa)

0100474 · « : Toukokuu 22, 2011, 23:44:53 »

Tervehdys ja pahoittelen, jos aihetta on jo käsitelty, mutta en ainakaan löytänyt.

Kysymys kuuluu, millä tavalla nuotta vedetään "oikein"? Olemme pyrkineet kotijärvestä vähentämään roskakalaa, mutta hieman heikoin tuloksin. Olemme virittäneet nuotan siten, että toinen juoksu on rannalla ja nuotan sivu ja perä lasketaan suoraan selälle päin. Tämän jälkeen toinen juoksu vedetään suoraksi lähes rannan suuntaisesti (melkein 90 asteen kulmassa ensimmäiseen aitaan) ja tuodaan hitaasti rantaan. Sitten vain nuotta hitaasti ylös. Kuulostaako likellekään oikealta?

Kalaa paikalla erittäin todennäköisesti on, mutta saaliit liikkuvat ihan muutaman kilon luokassa. Ilmeisestikin siis teemme jotakin väärin. Harmi vain, että meillä ei ole mahdollisuutta saada kokeneempia mukaan vaan kaikki on opiskeltava itse. Arvon kanssaeläjät, pyydänkin teiltä apua näin virtuaalisesti.

daiwa2 · « **Vastaus #1 :** Toukokuu 23, 2011, 12:52:19 »

Yhtäkkiä kyllä vaikuttaa oikealta, tarkkaa kokemustahan itsellä ei ole. Mutta ensimmäiseksi tulee mieleen onko nuotta kuinka paljon irti pohjasta? Kun joskus tuli tehtyä omatekoinen "nuotta "vanhasta rysähavaksesta ja tuossa lahdella salakkaa ja kiiskeä tuli nuotattua, niin kalat tahtoi karata ennenkun painotettiin nuotan alapaula ihan totaalisen ylipainotetuksi, että se pysyi pohjassa vaikka vetonopeus olikin vähän kovempi. Tekniikka meillä oli että kahdestaan kahlattiin ympäri lahtea niin että toinen piti toisesta päästä kiinni ja toinen toisesta. Lopulta tultiin rantaan ja vedettiin sumppuun ja ylös. Parhaimmillaan saalis taisi olla parin kymmenen kilon luokkaa. Korkeutta tuolla virityksellä oli noin 70cm ja pituutta ehkä alle 20 m.

Toisena tulee mieleen vetonopeus. Ettette vedä liian hitaasti, että kaikki kalat livahtaa karkuun? Vai onko kenties nopeus liian kova? Kokeilemalla tuo varmasti selviää

0100474 · « **Vastaus #2 :** Toukokuu 23, 2011, 13:24:39 »

Kiitos taas Daiwalle, sinuun voi aina luottaa.

Kyllä alanen on reilusti painotettu ja pysynee pohjassa tukevasti. Vetonopeudesta en uskalla sanoa ihan varmaa, mutta on pidetty semmosta "sopivan" velttoa vauhtia ettei alanen kovin pääsisi elämään, mutta taas toisaalta ei olla kiskottu sitä pikavauhtiakaan.

Pitänee harjoitella lisää, saattaahan se olla, että luuloista huolimatta paikat on hieman vähäkalaisia. Ja nuotta on valtavan kokoinen pikkuporukalle, mikä entisestään lisää epävarmuutta siitä, teemmekö asioita oikein.

Kiitän vaustauksesta vielä kerran.

daiwa2 · « **Vastaus #3 :** Toukokuu 23, 2011, 13:32:14 »

Minkätyyppinen ja kokoinen vesistö on kyseessä? Oletteko kokeillut muita pyydyksiä, esimerkiksi verkkoja tai katiskoja roskakalan harvennukseen? Noilla järven tila kyllä pitäisi jo saada itsessään selville. Mutta kyllä pieniltä määriltä nuo saaliit kuullostaa vaikka kalaa olisikin vähemmän, uskoisin että joku pikku homma tuossa on ongelmana. Nuotta on kumminkin ammattilaisen tekemä/valmiina ostettu, ettei ole kenenkään ensimmäinen rakentelu kokeilu?

Onko teillä muuten minkälainen pohja tuossa vetopaikalla missä ootte toimintaa harrastanut?

0100474 · « **Vastaus #4 :** Toukokuu 23, 2011, 14:28:45 »

Nuotta on ammattilaisen tekemä toiselle ammattilaiselle. Tilanne on sellainen, että eräs yrittäjä aloittelee isompimittaista kalanpyyntiä eräällä järvellä täällä pohjoisessa. Järvi on suurehko, 7 kilometriä pitkä, viitisen leveä ja parhaimmillaan syvyyttä löytyy yli kolmekymppiä. Järven läpi kulkee vielä eräs Kemijoen latvajoista, joten kalaisa paikka se on kaiken kakkiaan.

Verkolla on pyydetty, mutta silmäkoot on mitoitettu syömäkaloille poislukien tietenkin muikkuverkot. Kalaa tulee verkoilla hyvin ja paikat on tiedossa vuosien kokemuksella. Katiskalla on myös pyydetty sälää pois, mutta järvi on liian iso katiskaporukalle. Ainakin yksittäiselle. Ko järveä on tosiaan pyydetty kolmessa polvessa, mutta viime vuosina se on päässyt vähän retuperälle kun käytännössä kaikki muut pyytäjät on siitä hävinneet.

Pohja on savea ja hiekkaa, loiva ranta ja kaiken kikkiaan hyvä "harjoittelupaikka".

daiwa2 · « **Vastaus #5 :** Toukokuu 23, 2011, 14:47:38 »

Eli tuon puolesta sitten homma pitäis olla ok. Yhtäkkiä en kyllä keksi vastausta tuohon, ehkä helpointa olisi saada jostain joku nuottan vetoa harrastanut kerran porukkaan mukaan, niin osaa neuvoa ja opastaa sitten jos joku menee väärin.

Nuottaa ehkä helpommaksi vaihtoehdoksi hoitopyyntiin valitsisin muutaman hoitopyynti rysän. Niilläkin kun pääsee helposti tuhansien kilojen kerta saaliisiin jos sattuu kohdalleen ja pari kolme kertaa viikossa tyhjentäminen riittää. Hätätapauksessa tuollaisen rysän katsoo yksinäänkin. Toki tämäkin vaatisi melkein jonkun opastamaan joka on aikaisemmin harrastanut kyseistä toimintaa, teoreettiselta pohjalta menee varmasti hankalaksi. Tokihan nuottakin on hyvä vaihtoehto, sitä en kiellä.

0100474 · « **Vastaus #6 :** Toukokuu 23, 2011, 15:02:01 »

Muutama rysä siellä onkin pyydössä olllut heti kun jäitten sekaan pääsi. Hoitopyyntirysää ei ole tohdittu laittaa, varoitteli Kivikankaalta, että niihin saattaa mennä tonnikin kalaa ja sellaista ei veneeseen mies nosta

Avorysän rakenne lienee sellainen, että siitä pystyy tavallaan lippoamaan kalat pois, mutta en ole sellaiseen tutustunut, joten se jäänee tulevaisuuden jutuksi, jos vaikka saisi selville, miten sellaisen kanssa puljataan.

Se olisikin hienoa, että saataisiin yksikin kokenut nuottamies kaveriksi, mutta näillä selkosilla ei sellaista vielä ole vastaan sattunut, joten kantapään kautta reenaamiseksi tuo homma näköjään menee. Mutta kiitoksia mielenkiinnosta, raportoin mahdollisista saaliista tännekin.

daiwa2 · « **Vastaus #7 :** Toukokuu 23, 2011, 15:16:30 »

Joo, tuohan on kyllä ihan totta. Meillä oli aikoinaan kanssa tuollainen hoitopyynti rysä ja kalaa tuli parhaimmillaan karvan alle 1000kiloa kerralla. Ei siinä auttanut kun nielu kiinni ja kolme veneellistä kalaa rantaan ja taas nielu auki. Meillä siis käytäntönä oli että soutuvene laitettiin rysän alle, jolloin kalat pakkautu pesän perälle ja sieltä sitten haavittiin vetoketjulla olevasta reiästä kalat toiseen veneeseen. Täällähän oli tutuilla silloin se vissiin suomen ennätyssaalis tuon kokoisella rysällä, karvan alle 17 000 kiloa kuoretta kerralla...

Eli siis tähän kivikankaan hoitopyynti rysään ommeltiin vaan todella iso vetoketju kattoon josta kalat lapioitiin isolla pienisilmäisellä haavilla pois.

Toivottavasti keksitte keinon millä saatte nuottauksen toimimaan! Hattua joka tapauksessa nostan jokaiselle porukalle joka hoitokalastusta harrastaa, oli se sitten mato-ongella tai isommilla pyydyksillä!

0100474 · « **Vastaus #8 :** Toukokuu 23, 2011, 20:52:31 »

Alkoi kiinnostaa tuo avorysän tyhjennys. Eli te avasitte rysän perän "katon" vetoketjulla ja siitä kalat kyytiin? Ilmeisesti vettä olli sen verran vähän, että rysän korkeus oli suurempi kuin veden syvyys? Luulisin, että karkaavat, perhanat, jos katto on veden alla? Vai ymmärsinkö jotakin taasen väärin.

Ja kyllä niillä katiskoilla on jo se muutama tonni vähintään ajettu pikkukalaa kompostiin. Vaimon begonit tykkäävät siitä mullasta, mikä tuosta tulee. Siellä sorretun voima jyllää

daiwa2 · « **Vastaus #9 :** Toukokuu 24, 2011, 00:18:06 »

Avorysästä ei tietoa, sitä ei ole ollut vaan hoitopyynti rysä. Rysän kahtoon tehtiin viilto ja siihen omeltiin siis iso ja tukeva vetoketju jonka sai aina kiinni ja auki. Toisella veneellä mentiin pesän alkuun ja vedettiin narusta rysän pohja veneen päälle. Eli siis käytännössä rysä nostettiin veneen päälle ensimmäisen nielun kohdalta. Siitä sitten vedettiin venettä eteenpäin niin että lopulta oltiin toinenkin nielu ohitettu ja kalat olivat sopivassa pussissa perällä. Seuraavaksi vain vetoketju auki, toinen vene viereen ja pitkävartisella ja tukevalla haavilla lapattiin kalat kyytiin. Helppoa oli kun vaan tekniikan oppi.

Avorysähän on tietääkseni kellukkailla niin että pesän reunat jää koko ajan vedenpinnan yläpuolelle.

0100474 · « **Vastaus #10 :** Toukokuu 24, 2011, 06:51:08 »

Aivan oikein, nyt ymmärsin. Ihan mielenkiinnosta vielä kysyn, mitä teitte sellaiselle määrälle roskakalaa? Iso kuoppa ja sinne?

daiwa2 · « **Vastaus #11 :** Toukokuu 24, 2011, 10:54:09 »

Täällä oli silloin EU:n tukema järven vedenlaadun parannus ohjelma ja silloin tuosta roskakalasta maksettiin noin 50cnt kalastajalle korvausta kilosta ja nämä kalat kuskattiin sitten minkki ja kettutarhoille rehuksi. eli hyötykäyttöön meni. Toki sen verran lajiteltiin heti veneessä että alamittaiset kuhat ja pienet siiat päästettiin pois ja isommat lähti normaaleita myyntikanavia pitkin eteenpäin tukkureille

Teillä vissiin ei ole siellä päin noita kettu/minkkitarhoja? Ne meinaan ottaa jokatapauksessa sitä kalaa vastaan ja täälläpäin tällä hetkellä sais vissiin 0,07 cnt kilolta. Eihän sillä rikastu, mutta parempi sekin on kun ei mitään.

0100474 · « **Vastaus #12 :** Toukokuu 24, 2011, 12:26:12 »

En osaa sanoa noista minkkitarhoista, mutta kuulemma pikkusälällekin on mahdollisesti olemassa ottaja, nimenomaan johonkin rehutarkoitukseen. En ole tuosta puolesta niin selvillä, itse olen kuviossa ihan apumiehenä. Ajatus on nimenomaan se, että hoitokalastamalla saataisiin järven vanha loisto takaisin. Muistan itsekin viitisentoista vuotta sitten repineeni puolen kilon ahvenia lähes joka reissulla. Nyt ne ovat harvinaisia ja tilalla on sellaista pikkusormen mittaista ja satagrammaista kaikki paikat täynnään. Ja särkiä miljoonia kiloja...

Eli vahvasti on oma lehmä ojassa. Pikkukalan poistolla haluan ne isot sitten siiman päähän hyvällä omallatunnolla. Ja kyllä tämä "projektin" isä on ihan osittain rahankin takia tosi tässä, mikä muistettakoon.

daiwa2 · « **Vastaus #13 :** Toukokuu 24, 2011, 13:17:52 »

Tuohan on juuri ainut oikea keino sen kalakannan keskikoon kasvattamisessa. Vuosien työn se vaatii, mutta kyllä se palkitseekin osaltaan lopuksi. Mutta muistakaa ettette lopeta touhua vaikka järven tila on kohentunut, vaan jatkatte silti pyyntiä, toki vähemmällä kapasiteetilla, ja isot takaisin periaatteella.

Meinaan täällä ongelma on oli että touhu lopetetiin kokonaan, ja kukaan sitä ei enää jatka kun mitään ei kalasta makseta mitään. Ongelmaksi tulee aikaa myöten se että järven tila laskee lähes yhtänopeaa samalle tasolle missä se on ollut, mikäli kalakannan rakennetta ei ylläpidetä hoitokalastuksella myös jälkeenpäin.

0100474 · « **Vastaus #14 :** Toukokuu 24, 2011, 13:54:22 »

Kyllä olemme lähteneet projektiin ihan sillä mielin, että tässä on kysymys vuosien ajanjaksosta. Emme kuvittelekaan, että asiat ratkeavat noin vain ja loppukesästä jo kiskotaan Pietarin saaliita. Tarkoitus on juurikin se, että hommia tehdään koko ajan ihan sen mukaan, mikä on tarve. Välillä nuotataan enemmän ja välillä vähemmän. Luultavasti tämän keskustelun innoittamana laitamme järveen myös noita hoitopyyntirysiä. Luultavasti se tosin menee ensi kevääseen, sillä tällä hetkellä lienemme jo hieman myöhässä, särki lienee jo purkamassa isoja parviaan. Tai sitten syksyllä, saa nähdä.

Nyt vain pitäisi saada ne nuottasaaliit kasvamaan...

ammatti_kalastaja · « **Vastaus #15 :** Toukokuu 25, 2011, 00:38:08 »

En suoranaisesti kesä nuottauksesta mitään tiedä. Mutta mitä viime talvena jään alta nuottaa vedetty niin vauhti on noin 4-5metriä minuutissa. Troolauksessa kun vauhti on n. 1.5 solmua. Mutta nuottaus ja troolaushan perustuukin ihan eri asiaan. Nuotta kun on huomattavasti tiheämpi kuin trooli. Minkäs silmä koon nuotta teillä on ja millä tavalla sitä vedätte?

0100474 · « **Vastaus #16 :** Toukokuu 25, 2011, 07:14:22 »

Olemme virittäneet nuotan siten, että toinen juoksu on rannalla ja nuotan sivu ja perä lasketaan suoraan selälle päin. Tämän jälkeen toinen juoksu vedetään suoraksi lähes rannan suuntaisesti (melkein 90 asteen kulmassa ensimmäiseen aitaan) ja tuodaan hitaasti rantaan. Sitten vain nuotta hitaasti ylös.

Silmäkokoa en tähän hätään kyllä muista. Joka tapauksessa ainakien juoksujen perät on luokkaa 13 mm, osaan arvioida sen hoitopyyntikatiskojen silmäkoosta. Kalapussi on sitten ihan sääskiverkkoa. Ja tuo vauhti kuulostaa samantyyppiseltä, en toki osaa sanoa tarkasti meidän vetonopeutta.

ammatti_kalastaja · « **Vastaus #17 :** Toukokuu 25, 2011, 13:34:15 »

EI kyllä sitten tuu mitään muuta mieleen ku toi mitä daiwaki sano, että alanen ei mee pohjia. Joskus käyny troolin vedossa sillain että keskeltä on mennyt pohjassa mutta "siivet" ei sitten olekkaan pohjassa. Joskus kokeiltu troolauksessa laittaa kevyt RUOSTUNUT kettinki "siipien" alkuun, ainakin hiekka pohjalla se sitten kiillottuu jos se raapii hiekka pohjaa. En sitten ole varma miten se nuottauksessa toimii, kun vauhti on niin hidas että ehtiikö kiillottuu vaikka pohjaan ottaiski.

Onko ne kuin syviä vesiä missä nuottaa vedätte ja kuin korkea nuotta sitten on?

0100474 · « **Vastaus #18 :** Toukokuu 25, 2011, 16:25:26 »

Nuotta on kymmenen metriä korkea ja vedet on olleet parista metristä lähelle sitä kymmentä. Se kymmenen on toki ihan jossakin alussa nuotan alla eli se ei ole ongelmana. Luulisin, että tämän keskustelun perusteella, olemme nuotanneet vain vähäkalaisilla paikoilla. Tässä kohtapuoliin olisi tarkoitus taas vetää ja raportoin tänne kokemuksista ja saaliista.

vedenjakaja · « **Vastaus #19 :** Kesäkuu 14, 2011, 11:30:01 »

Jos ja kun vedätte nuottaa jossain Kitisen altaista ottakaa huomioon virta ja kannot, sama koskee loukkua eli avorysää, mulla on nuottauksesta ja loukkupyynnistä vuosien kokemus, tulen mökilleni ja Kitisen maisemiin juhannuksen jälkeen. Otetaan sitten yhteyttä.

0100474 · « **Vastaus #20 :** Kesäkuu 16, 2011, 21:35:04 »

Kitinen ei kuulu varsinaisesti alueeseemme. Samaa vesialuetta toki, mutta kuitenkin aika kaukana.

KSA · « **Vastaus #21 :** Heinäkuu 06, 2011, 12:03:08 »

Me vedämme nuottaa kahdella veneellä niin, että toinen (keluvene) ankkuroidaan lähelle rantaa. Nuotan toinen "siipi" kiinni köyteen joka vedetään nuottaveneellä suoraksi noin 100m rannasta pois, sitten nuotta siitä veneestä järveen rannan suuntaisesti, nuotan toinen pää kiinni nuottaveneessä olevaan köyteen (sekin siis kelalla oleva) ja soudetaan toinenkin vene rantaan. Ankkuri veteen ja molemmat kelaamaan nuottaa sisään, hitaahkosti. Kun nuotan siivet alkaa olla veneiden lähellä, siirretään veneet yhteen, kelataan köydet keloille, ja siirrytään yhteen veneeseen (nuottavene) lappamaan nuottaa veneeseen.

Hyvin on toiminut