Minä ainakin sidon siimaan suoraan, ei niin kiire saa olla, perhokalassa ainakaan.

Tuo lukko pienenäkin versiona vaikuttanee perhon uintiin enemmän negatiivisesti kuin positiivisesti uskoisin vaikka ei sitä kalansaantia estäkkään.

Toisaalta tottumiskysymys tuokin lienee ja solmukin tulee sitten uusittua useammin perukkeen kera.>tahtoopi kivikoissa molemmat rispaantumaankin.

mitä solmua käytät?

[/quote] mitä solmua käytät?


Useimmiten kiristyvää lenkkisolmua "tenolaista" jonka muuan tyyppi aikoinaan opetti ja tämmöistä nimitystä käytti,  harmikseni en muista virallista nimeä.

Siima läpi vieheen lenkistä pari kierrosta etusormen ympäri ja muodostuneet lenkit nipuksi etusormen ja peukalon väliin. Muutama kierros lenkeistä jääneellä pätkällä siiman ympäri ja pujotetaan läpi muodostuneista lenkeistä ja kiristys niin, jotta sopivan kokoinen lenkki solmu muodostuu. Jos ei halua lenkkiä sen kuin kiristää siimasta kunnes lenkki kiristyy ja kiinteä liitos muodostuu.
Tuon solmun teen vaikka pilkkopimeässä kohtalaisen hyvällä onnistumisprosentilla jos näkee/tuntee sen koukun silmän läpi siiman laittaa.>nykyisin nuo led valaisimet oiva apu niiden pitkän patterin keston/näppärän koon vuoksi.

Minkälainen perho ois hyvä istutus lohelle heti jäitten lähön jälkee? Kertokaas mallia, väriä ja kokoa.

Entä lohi joka talven eläny jään alla? Samat räikeet värit käy?

Entä lohi joka talven eläny jään alla? Samat räikeet värit käy?

Oletettavaa lienee,jotta talvehtineet kalat jossain määrin oppineet hakemaan pinnan alla elävää ravintoa? Mitas ötököitä siellä lutakossa sitten onkaan?, musta kuulapääliitsi  10 koossa lienee perustyökalu juotikkaan oloisena tai vaikkapa kalanpoikastakin uittotavasta riippuen saa moisen erehdyttävästi muistuttamaan.

Erilaiset pohjalla elelevät nymfit,malluaiset ,larvat,katkat,mysikset.  Esim.tammerkoskella katkat ja mysikset laskeutuvat huhtikuun tienoilla koskiin ja kirret ym. lohikalat ovat pullollaan mysistä siitä huolimatta vaikka vesi kylmää ja aineenvaihdunta vielä hidasta kaloilla.
 Jos vesiperhosta alkaa sitten kesäkuussa olemaan niin miksipä ei vaikkapa antron tai kuulapupa toimisi ja värit sen paikallisen faunan mukaiset,vihertävä,rusehtava.vaalea jne..
>ja se tarjoilu sitten siihen syvyyteen ,jossa kalat päivän ravintotilanteesta riippuen oleskelee ruuan haussa, hitaasti ja pohjan tuntumassa on  kylmällä vedellä osoittautunut toimivaksi yleistekniikaksi.

Oli jossain taimenen perhokalastus teoksessa tuo nääsvillen mysisjuttu, en vaan tarkkaa nimeä enää muista.

Mitäs ehdottaisitte kirjolohelle joka on ollut lammessa 1kk. Kirjolohia istutettiin 200kg 1-2 kilosia kaloja. Lampi on hiekkakuoppa. Se on erittäin syvä keskisyvyys on 5metriä ja syvimmät paikat 12metriä syviä. ongelmana on se, että kirret eivät ole missään vaiheessa availleet suita kunnon syöntiin. Itse käyn kyseisellä lammella lähes joka päivä ja kaloja on nostettu korkeintaan 5-10 kappaletta. Joten olisiko teillä jotain perho tai taktiikka vinkkejä itse olen kokeillut perusliitsejä, kuulapäitä ja montana nyphillä on ainoa juttu mitä kirjolohet edes näykkivät. Kalastan kelluvalla siimalla.

Koska en tunne lampesi hyönteisfaunaa neuvon vaan liitsien kanssa. Kirjolohi ottaa kyllä liitsiin ylivuotisenakin, ei tosin siihen enää siihen isoon oranssiin. Hiekkakuopasta puhuttaessa oletan että vesi on kirkasta?

Ensimmäiseksi lähtisin pienentämään niitä liitsejä (niinkuin tuo montanaan nyppiminenkin osoittaa). Itse en tee liitsiä #10 suurempaan koukkuun. Kirkkaassa vedessä saa olla hillityt värit, kokeile mustaa, oliivin vihreetä ja hyviä kylmän veden värejä valkoista ja vaaleen sinistä. Koska lampi on syvä ja haluat käyttää WF-siimaasi, suosittelen tekemään liitsit wolframi-kuulalla messinkikuulien sijaan. Näin perhot uppoavat tuplasti nopeammin ja lisää upotusnopeutta tulee kun käytät kahta perhoa.
Kirkkaassa vedessä liitsi saa tosiaan olla pieni ja hyvinkin solakka. Pitkä, ohut ja hyvin elävä pyrstö, painotuksena pelkkä kuula tai vain kuulan taakse lyijyä, ei runkohäkilää... siinä on kunnon juotikas joka ui velmusti ja kirjolohi tykkää

Joki on samea samaa luokkaa kuin vantaan joki. Haluaisin tiedustella, että millä kirjolohta kannattaa kalastaa onko katkat ja larvat ottipelejä vai liitsit. Istutuksia on puska radion mukaan tehty keväällä mutta joittenkin taajuksien mukaan myös syksylläkin. Miten kannattaa perhoa uittaa. kalat ovat varmaankin suvannoissa jos yhtään tiedän mistään mitään.

Syystulvien jälkeen kylmässä sameassa vedessä en lähtisi larvoja uittamaan. Mä oon liitsimiehiä, saa niitä varmasti muullakin...

Koko saa olla vähän suurempi ja profiili tuuheampi kuin noissa lampiliitseissä. Ite oon käyttäny tosi yksinkertaisia perhoja wooly bugger -marabousta tuuhea pyrstö ja runko kiiltävästä cactus-chenillestä. Väri nyt on hyvinkin riippuvainen kalojen istutus ajasta. Sameassa vedessä musta on hyvä yleisväri kalalle kuin kalalle läpi kauden. Pinkki toimii yllättävän hyvin jopa vanhallekin kalalle kylmässä syysvedessä. Kalastus alavirrasta ja toodella hitaalla uitolla

Syksyllä hidasvirtaisessa vedessä/suvannossa booby on hyvä perho. Osta heittosiiman jatkeeksi vavan mittainen uppoperuke (ainakin Vision tekee, maksaa vähän toista kymppiä). Huomattavasti mukavampi heittää kuin lyijyhaulit. Uppoperukkeen kärkeen liität metrin pätkän monofiilisiimaa perukkeeksi ja booby päähän. Sama liitsi kuin aiemmin, mutta korvaat kuulan kelluvilla silmillä. Uppoperuke vie perhon pohjaan ja foam-silmät nostavat sen vähän pohjan yläpuolelle. Boobya voi uittaa käytännössä paikallaan antaen virran hoitaa työn. Helpointa on vain roikottaa perhoa alavirrassa. "Leijuva" perho on tappavan tehokas syksyllä, tullut mullekin yllätyksenä tänä vuonna.