Lohi-Nils, totta turiset. Varisjoki ja myös Kongasjoki ovat taimenjokia, joissa on voimassa taimenen alamitta. Samantapaisen jutun näin 80 luvulla Oulujoessa Montan alapuolella. Paikalliset ja myös Oululaiset nyhtivät vasta istutetut taimenenpoikaset mato-ongella pois vesiä pilaamasta. Toinen juttu oli samoihin aikoihin Vaalassa, tuskin istuttajien auton pakokaasupilvi oli hajonnut, kun isäntä soutaa nytkytteli paikalle verkonlaskuun. Oli kehunut jälkeenpäin saaneensa "saavikaupalla lohta". Tuntuu, että muutkin ovat hulluja kun Roomalaiset.....

Meillä on tiiossa kainuussa yksi tammukkalampi josta ekalla reissulla saatiin kolme tammukkaa. Itellä se oli 800 grammanen ja muitakin isoja möyrähteli siellä uistimien vierestä. Paikkaa en kerro mutta se ei ole puro vaan lampi josta lähtee puro.

Juu kyllähän net maukkaita on siin mitään, mutta oikeasti set on vaan kalakantojan tuhlausta nykypäivänä kiskoo luonnonvesistä (mitä muita on?) alle puolen kilon kalaa ruuaksi..... Lohikalaa.
Ahven menee pienempänäkin.

Kyl pieni kirjo maukas on, muistan sen viel lapsuudesta, mutta kirjo ei kuulu vesistöihin joissa on luontaisesti lohikalaa.
Täälläpäin ei muita vesiä ole.

Jos nämä on otettu oikeasta pienestä "tammukka"purosta niin idiootti olet Ja jos nämä on otettu isommasta,näin raskasta verottamista kestävästä virrasta olet ottanut alamittaisia taimenen poikasia... Tällainen pistää miettimään että eikö elämykset riitä? onko pakko tappaa muovikassillinen kalaa ja sitten tulla nettiin esittelemään...  Omalla "salaisella" purolla jos näkisin ko. toimintaa niin uittaisin kaveria pitkään ja hartaasti jossain suonsilmäkkeesä.Kalastajia on (ikävä kyllä) moneen starttiin,ja tämä on vain minun mielipide. Kiitos ja anteeksi.

Knuclehead-78, tuon puron, tai oikeammin pienen joen kalat ovat RKTL:n tutkimuksen mukaan joen omaa purotaimenkantaa ja kun sitä on verotettu kohtuullisesti vuosikymmeniä niin en jaksa uskoa, että se kuolee sukupuuttoon tämän reissun jälkeen. Viestisi oli kyllä täyttä asiaa, mutta kohde oli tällä kertaa väärä.
Toisaalta, kannattaisi ottaa asioista selvää ennenkuin tulee nettiin muita haukkua louskuttamaan.....
Kiitos ja anteeksi....

Noh, paikkakuntalaisena tiedän, että ainakin Taivalkoskella kunnon tammukkapuroja (ojia, ei pieniä jokia) on vielä muutamia. Leveydeltään 1-4 metrisissä vesissä olen kalastellut lähinnä ongella ja UL-vehkeillä. Varsinkin 28 mm Seniori ja 25mm Salmo Hornet ovat antaneet saalista. Olet tehnyt yleensä 2-3 reissua kesässä ja ottanut vain muutaman saaliskalan, mikäli niitä sattuu saamaan Ennätykseni tuli kesällä 2002 (41 cm ja reilut 500g)

ootteko kuinka isoja tammukoita ssanu?mun ennätys on 39 senttiä,

Onko kellään kokemusta tammukkalammesta (en tiedä onko oikea nimi) Suomussalmella? 

Joku vuosi sitten käytiin ...joella kalassa koillismaalla harjusten toivossa (opasvihkonen kertoi joessa olevan harria). Joen leveys oli nelisen metriä, paikoitellen enemmän ja vähemmän. Vesi oli yllättävän tummaa ja vettä oli suunnilleen metrin verran alueella jossa kalastimme. Aluksi katoin suvantoa, että ompa hyvä haukipaikka, kun oli kortteita ja kaislaa. Rupesin nakkelemaan Tormentoria, mutta ei tärppiäkään, vaikka monesta kohtaa yritin. Lopuksi vaappu jäi puuhun muistoksi, kun en saanut sitä pois.

Menin jokea ylemmäs ja heittelin jtn. lippaa suvantokohdalla joen haarassa, mutta ei tärppinyt. Vastassa oli noin 100 metrin kova koskipaikka, joten ohitin sen kertaakaan heittämättä. Isoveli ja kaveri yrittivät narrata perholla harreja, ilman tulosta. Kosken yläpäässä oli joella leveyttä noin neljä metriä ja siinä oli todella makea kosken niska. Heitin amb. värisen 5 cm Nilsmasterin vähän niskan yläpuolelle ja uitin sen kaarella niskalle. Äkäinen 20 cm sysimusta tammukka sai takaisin ansaitun vapautensa. Samanlaisia kaloja tuli joka toisella heitolla noin kuusi kappaletta, suurin jtn. 25 cm. Isoveli lähti juoksujalkaa hakemaan kilometrin päästä autolta virvelin, mutta kaveri jäi joelle, koska oli mökillä.

Jokea ylempänä illan pimetessä (kello noin 23.00) heittelimme isoveljen kans vaappua "kosken" niskalla ja muutaman heiton jälkeen tärppäsi. 2,5 kilon järvitaimen antautui haaviin kovan taistelun jälkeen kyljet kirkkaina. Lieneekö ollut jokeen syömään noussut kala, kun järvelle oli matkaa kahdeksan kilometriä. Välillä pitkiä ja kovia koskipaikkoja.

Tulipa samalla todistettua, että samassa joessa voi samalla olla tammukkakanta ja normi taimenkanta. Nyt on tiedossa tammukkajoki, minkä monet haarat pitäisi käydä koluamassa aikojen saatossa.

Valitettaavasti en tiedä, sitä kysynkin. Laitoin tuohon tuon; (en tiedä onko oikea nimi) -tekstin, kun olen kuullut puhuttavan tammukkalammesta, joka on Suomussalmella.

nykyään tahtoo olla nuo hauvet riesana!! ne paskiaiset syö kaikki arvokalat!!

viime reissulla nakkasin kaikki hauvet rannalle kitumaan mitä sain!! ärsytti vaan niin paljo!! 

Perustuuko väitteesi tietoon, vai onko kaikki vain omaa kuvitelmaasi?

Hauet eivät ole uhka sen enempää lohikaloille kuin muillekaan kaloille. Päin vastoin, hauet ja muut petokalat pitävät huolta koko vesistön kalakantojen tasapainosta. Haukien poistamisella voi itse asiassa olla lohikalakantoihin juuri päinvastainen vaikutus kuin on toivottu, niin uskomattomalta kuin se äkkiseltään kuulostaakin.

Tästä on olemassa ihan tutkimustietoakin. Hyvä artikkeli löytyy esimerksiksi täältä. Siitä käy mm. ilmi, että "Käsivarren joissa - - suurimmat harjukset löytyvät pääsääntöisesti vesistä, missä on myös voimakas haukikanta. Kun haukien ja harjusten populaatiot ovat tasapainossa, riittää kummallekkin kalalajille syötävää eivätkä harjukset pääse kääpiöitymään. Haukien määrä on siis riippuvainen saaliskalojen määrästä, eikä päinvastoin."

Seuraavan kerran kun olet heittämässä haukea pusikkoon, mieti asiaa toisenkin kerran.

ennen vanhaan tuolla näljängän seuvulla on ollu joka vesistössä tammukkaa ja mukavana lisänä vielä harria kans!!!

Missä määrin tämä voisi johtua siitä, että "ennen vanhaan" vesistöt olivat paremmassa kunnossa kuin nyt, ja vedenlaadun suhteen vaativat lohikalat menestyivät paremmin? Ovatko niiden elinolot menneet huonompaan suuntaan rehevöitymisen, ojitusten tms. takia? Syyt on tässäkin tapauksessa vain helpointa vierittää haukien niskoille?

-- Kaivo

Luonto ylipäätään, ja vesiluontokin on sellainen systeemi, että siellä menestyvät lajit jotka pystyvät sopeutumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, siinä missä heikommin sopeutuvat ja elinympäristöltään paljon vaativat lajit väistyvät. Hauki on todellinen jokapaikanhöylä, joka tulee toimeen varsin vaatimattomissakin oloissa. En yhtään ihmettelisi, mikäli tässäkin tapauksessa vesistöt olisivat muuttuneet harjuksen ja muidenkin lohikalojen kannalta huonompaan suuntaan, ja hauki on pikkuhiljaa levittäytynyt niiden entisille olinpaikoille. Tämä näkyy käytännössä siinä, että entiset harri- ja tammukkapaikat vaikuttavat todellakin entisiltä. Tätä on tapahtunut vuosikymmenten saatossa joka puolella maatamme, ja ikävä kyllä useimmiten syy löytyy meistä ihmisistä.

Hauki pyrkii syömään aina sitä kalalajia, jota sattuu olemaan eniten tarjolla. Hauet myös elävät virtavesissä enimmäkseen suvannoissa ja hitaamman virran alueella, eivät niinkään koski- ja nivapaikoissa, joissa lohikalat pääasiassa oleilevat. Niinpä uskaltaisin väittää, että jokihauenkin ruokavalio koostuu pääosin ahvenista ja särkikaloista. Toki hauki syö myös lohikalan poikasia, mikäli niitä sattuu sen lähistöllä olemaan, mutta hauki ei erikoistu vainoamaan juuri niitä, kuten joskus kuvitellaan.

-- Kaivo     

niin ja parhaat jalokala paikat ovat olleet talon vieressä olleessa suvannossa..  siitä on tullu harriaki vaikka millä mitalla..  yleensä kato kuvitellaan että harriki ois enimmäkseen koski kala..    lähin koski on n. 2 kilometrin päässä...

No harrit tapaavat vaeltaa suvannon ja kosken väliä aika tiuhaan riippuen vuorokauden ajasta ja muista olosuhteista. Harreja saa oikein hyvin suvannoista, järvistä ja kuulemma mereltäkin.