Tervehdys Miige. Kuivasjärvi on ollut tuttu paikka yli kymmenen vuoden ajalta kesät - talvet, joten mielelläni voin kertoa omat kokemukseni järvestä. Omat kokemukseni olen hankkinut virvelöimällä ja pilkkimällä:
*Hauen heittokalastus: ehdottomasti paras aika on loppukevät, ts. toukokuun loppupuoli. Tällöin hauet ovat jo pääsääntöisesti kuteneet ja nälkäisiä, eivätkä ottipaikat ole kasvaneet tukkoon vesikasveja. Kun kerran tiedät järven ylittävän sillan, kannattaa mainittuna aikana mennä sille järven pienemmälle puolelle (kartassa Kaijonlahti) ja hakeutua sillalta katsottuna etuvasemmalle suorannan perukkaan. Paikassa on vettä alle metri ja olosuhteista johtuen parhaiten toimivat sellaiset haukipelit, joita pystyy uittamaan pinnan tuntumassa. Oma suosikkiuistimeni on Rapala Jointed 7 ja 9 cm, värivalintoina Kaijonlahden sameaan veteen voin suositella esim. Fire Tigeriä ja ambulanssia (GFR). Kelaa hitaasti, pysäytellen ja vapa melko pystyssä, niin saat kelluvan vaapun uimaan ylhäällä tarttumatta pohjan törkyihin. Kokeilemisen arvoisia uistimia ovat tietysti kaikenlaiset muutkin pintakulkuiset pelit, myös puhtaat pintavaaput: velipoika on hankalalla syönnillä saanut Rapalan Skitter Popilla irtokaloja silloinkin kun meikäläinen on vetänyt tyhjää...
Kokeilemisen arvoisia haukipaikkoja ovat myös järven molempiin päätyihin liittyvät ojat: Pyykösjärvestä tulevan Laholaisojan alkumatka sekä Kuivasjärvestä lähtevän Kuivasojan alkuosat. Kuivasjärven ollessa nirsolla annilla tulee käytyä ojilla yrittämässä saada edes yhtä kalaa ikään kuin "työvoitoksi". Varaudu siihen, että vesi on matalalla ja kasvien määrä lisääntyy kesän edetessä -näissäkin paikoissa alkukausi on parasta aikaa. Kuivasojalla tehokkaasti kasveja torjuvat ruohikkouistimet, esim. Rapala Minnow Spoon, ovat käytännössä pakollisia mukaanotettavia. Syönti on ailahtelevaa: lumpeikossa on varmasti kalaa, mutta aina ei saalismäärä pääse kohoamaan suureksi. Kalan koko ojalla on ainakin omalla kohdallani ollut n. 0,5 kg, mutta toki mahdollisuuksia isompiinkin on etenkin keväämmällä.
Joitakin haukia on lähtenyt myös järven länsipäädystä sieltä, mistä Kuivasoja saa alkunsa. Jos käytössäsi ei ole venettä, kannattaa käyttää kahluusaappaita: paikassa on hyviä lumpeikoita, joita ei tavoita muuten kuin kahlaamalla rantakaislikon ulkoreunalle.
*Ahvenen heittokalastus: Ahventa olen saanut hauestuksen oheistuotteena, harvemmin olen sitä varta vasten tavoitellut. Tänä kesänä heittelin jokusia kertoja lippaa Kuivasojan pururadan sillan luona, ja paikalla tuntui olevan joka kerta ahvenparvi sekä sillan alla että heti sen alapuolella. Onkipaikkana ahventa näkyy tulevan myös järven ylittävän sillan aukolta, joten siinä voisi olla myös virvelimiehen paikka.
*Ahvenen pilkintä: Kuivasjärvi on mataluutensa ja rehevyytensä takia alkutalven paikka. Heti jäiden kestäessä kannattaa suunnistaa järven pienemmälle puolelle eli Kaijonlahdelle, tarkemmin sanottuna sen keskikapeikolle. Siinä kohtaa aikoinaan ruopattu lahti syvenee hieman ja paikalla on ollut mukavan kokoista-, parhaimmillaan 200-400 g ahventa yleensä joka talvi. Itse olen aloittanut kokeilut ja parven hakemisen kairaamalla aktiivisesti sekä käyttämällä tasapainopilkkejä, kuten 4 cm Rapalaa tai nro 1 Ässää. Sameassa vedessä toimivia värejä ovat samanlaiset kuin kesälläkin, ts. oranssia, papukaijaa jne. Heikolla otilla punainen mormuska hoitaa irtokalat kotiin.
Alkutalvesta ahventa tavoitellaan myös varsinaisen järven puolelta Kaijonharjun puoleiseltä rannalta, joskin siellä saa varautua ahkeraan kairaamiseen: tasamatalalla rannalla parvi voi löytyä mistä kohtaa tahansa. Kokeilut voisi aloittaa rannan "puolivälistä" Normaalikoulun rannan kohdalta, ja katsella vähän missä päin muut pilkkivät, on vanhoja reikiä jne.
Talven edetessä eli jään ja lumen kertyessä menee matala järvi melko lailla "tukkoon", ts. kalat passivoituvat eivätkä kelpuuta pilkkejä. Jonkinlainen sesonki voi koittaa ihan viimeisillä jäillä, jolloin lumet ovat jo sulaneet jäiltä, ojat virtaavat ja jään alle pääsee happea ja valoa.
Siinäpäs oli omia kokemuksiani, jotka eivät ole missään nimessä ainoita oikeita mutta joilla pääsee ainakin alkuun Kuivasjärven suhteen.
