itse olen kalastanut kuivajoella nyt 4 vuotta.
Haukea ja ahventa tulee enimmäkseen, myös harjuksia tulee hyvin sanaskoskelta.
Viime kesänä tuli myös kaksi lohta noin pari kilosia, mutta isompiakin on verkoilla saatu ylempää jokea.
Haukien yleis paino on 1-3 kg mutta on joesta tullut lähelle kympinkin haukia, parhaiten haukia löytää koskien lähettyviltä ja ne ovat äkäisiä koska elävät koskella
joessa hauelle ja lohelle uistimista pelaavat parhaiten salamanderit,pienet räsäset,mepssit,lotot ja rapalat.
joki on melko matala ainakin kesä veden aikaan joten ei kovin syvällä uivia uistimia kannata käyttää.
ja joki on suunnilleen 40 kilometriä pitkä lisäksi joen väri on ruskeaa.

Jokihan pilattiin täysin muutamia vuosia sitten tehdyllä "kunnostuksella" Koskiin ladottiin kaivurilla ilman minkäänlaista tolkkua kivenlohkareita. Suurin osa kutupaikoista meni tässä hommassa piloille, tästä johtuen kalakannat ovatkin romahtaneet niistä ajoista jolloin aloin kulkea joella. Ennen joesta saatiin meritaimentakin perholla ihan ottaa asti, nyt ei tosin taimenta ole näkynyt kymmeneen vuoteen. Harjuskantakin heikentenyt aikalailla.
Kantojen heikkenemisen syy löytyykin kunnostuksesta sekä itse oijärvestä, varmaan myös ojituksilla etc.on omat vaikutuksensa. Järvi pukkaa aikalailla suokuraa jokeen, varsinkin tulvaisina keväinä. Vesi onkin tämän vuoksi saanut ominaisen värityksensä, joka on viime aikoina tummentunut entisestään alkaen myös haista lämpiminä aikoina. Varsinkin harjus ei oikein tämmöisestä vedestä tykkää. Kaloissahan on selvä kuran makukin havaittavissa, tosin nykykannat eivät paljoa kestä edes maistikalan ylösottoa.
Lohi on peräisin varsin tehokkaasta istutus toiminnasta, jota harjoitettiin 90-luvun loppupuolella, jokihan kuuluu SAP projektiin. Oma kanta on hävinnyt tehokkaan verkotuksen ansiosta ja niin taitaa käydä myös tälle istutetulle kannallekkin. Sähköpyynnissä poikastiheys oli kohtalainen toiminnan alkuvaiheessa, mutta viimeaikoina kutu ei ole lohikaloilla onnistunut juuri lainkaan. Syitä mainittu edellä...
Joesta olisi saatavissa oivallinen virkistyskalastus kohde, tai sitähän se joskus on ollutkin. Harmi vaan että kiinnostus kalaston hyvinvointia kohtaan on alkuinnostuksen jälkeen romahtanut.
Ellei mitään dramaattista tällä saralla tapahdu saa joelle suuntaava kalamies viritellä tulevaisuudessa särkikala vieheitä siiman jatkoksi

Minä taas olen pannut merkille harjusten koon pienentymisen. Vuosia taaksepäin lähelle 50cm harjuksia saattoi tulla useampia, suurimpien lähennellessä 60cm. Viimeaikoina yli 40cm on jo kova juttu. Tietysti paikallisia eroja voi pitkin jokea löytyä. Koon pienentymisen ohella populaatio on pienentynyt ja tulee varmasti häviämään joesta vuosien saatossa.

Nuo puronieriä istukkaathan eivät tahdo noilla korkeuksilla menestyä, koska vaativat suht kylmän veden elääkseen. Lisäksi ovat puhtaiden ja kirkkaiden vesien asukkeja, näitähän edellytyksiä ei ko.joesta hyvällä tahdollakaan saa esiin.

Voisihan joen työntää täyteen kirjolohta sitten kun viimeisetkin harjukset on joesta hävinneet. Sehän ei ole niin ranttu millaisessa vedessä eviään lilluttelee. Tosin saattaisivat nekin olla äkkiä verkotettu ylös, vahinko vain ei olisi niin suuri mikä nyt jo on menty tekemään.

Lääkehän saattaisi olla valikoiva kalastus, eli keskittyä joksikin aikaa harjusten sijasta muihin kalalajeihin. Tai ainakin laajemman C&R pyynnin suosimiseen. Eihän nuo kuivajoen harjukset kyllä muutenkaan mikään makunautinto taida nykyisellään ollakkaan. Noihin asioihin jotka ovat korkeamman päätösvallan omaavien käsissä ei tavallinen Pertti Perhostelija paljoa pysty vaikuttamaan. Mutta omalla kalastus käyttäytymisellä voi asioiden vääjämätöntä huonontumista ainakin hidastaa.