1) Oletan että et parttivapaa omista, niin sitten tavallinen vapa ja pituus "mahdollisimman lyhyt tilanteeseen sopivana". Riippuu siis paikasta. Jos 3m pikkutikulla pystyy onkimaan, on se kaikkein nopein ja helpoimpia. 4-5m lienee sopivin, mutta siitä pidemmät taas ovat raskaita kanniskella pitkässä kisassa. Joskus vaan ei tee mitään niitä lyhyemmillä vavoilla. En oikein ymmärrä tuota "koukun, kohon painon välitystä", mutta jos ei ihan gramma-tuunaus ole tuttua (eli varastossa tapseja, erilaisia koukkuja yms), niin kaupoista saa valmiiksi viriteltyjä ihan kohtuu hyviä kohosettejä. Sen punavalkoisen styroskohon vinttaat ensi töiksesi naapurin tontille. Seisovaan veteen ja virtaavaan veteen hivenen erilaisia kohoprofiileja (niitä on pullukoita ja tikkumaisia). Koukuksi pieni ja terävä. Lyijyhauleja sopivasti kohon kokoon nähden. Siinä kohon kyljessä lukee joku grammamäärä. Sen mukaisesti niitä hauleja sitten sinne siimaan. Koukun kokoa voi/pitää sitten muutella tarvittaessa, jos alkaa näyttää kisan voitto tulevan ahvenella. Itse olen usein huomannut, että liian pienellä koukulla assut ei nouse niin hyvin kuin isommallla. Särkikalalle lähes aina pientä tarjolle.

2) Kuun asennoilla nyt ei tee mitään (IMHO), mutta sopiva syvä kohta matalassa ympäristössä, nopea pohjanmuodon muutos, kasvillisuuden sopiva läheisyys tms joku "mielenkiintoinen" kohta kannattaa onkipaikaksi valita. Tasarannalla kalat ovat missä sattuu ja onkiminen menee monesti odotteluksi. Joku "täsmäpiste" kerää kaloja enemmän luokseen ja siksi niitä saa helpommin siitä myös nosteltua.

3) Matoja, kärpäsen toukkia ja jos paikka on mäskitetty ja kalat opetettu syömään vaikkapa maissia, niin sitten sitä.

4) Paikka kannattaisi mäskittää jo etukäteen (jos ei ole kiellettyä), mieluusti ilman muiden näköhavaintoa. Muutamia lumipallon kokoisia möykkyjä kerran pari päivässä, mieluusti muutaman päivän tai vaikka viikon ajan. Kisapäivänä ei mäskiä ennen kisaa, kisan alussa 1-2 palloa (ei liikaa, ettei kalat mene ähkyyn) ja sitten tiukkaa onkimista mäskin ympäriltä. Helpon mäskin saa vaikka leipäjauhoa ja jotain hajustetta (vaniljaa vaikka, saa kalatarvikekaupoista) siihen sekaan. JOtain maissia, toukkia yms sattumia voi myös sotkea sekaan. Nestettä sopivasti, ei liikaa. Kyllä naiset ovat leiponeet sen verran paljon aina, että tietävät milloin mäskitaikinasta tulee sopivan tiukkaa. Se ei siis saa alla jankkia, vaan siitä tulee irtoilla pieniä hitusia. PAllon pitää myös kestää osuma veteen. JOs haluat hifistellä, niin mäskejä on erilaisia virtaavaan ja seisovaan veteen, hajoamisvauhti ja hituskoko vaihtelee jne jne..

5) Vastasin tähän jo kohdassa 2.

Kirjoitit että kilpailu on "perinteisellä ongella". Tuo sanamuoto viittaa yleensä siihen että syöttinä saa käyttää vain elävää syöttiä eli matoa, toukkaa tai surviaisiakin jos sattuu omistamaan niitä tähän aikaan. Eli mäskin on silloin kielletty. Tietysti koska se on firman sisäinen kilpailu niin sitähän ei ns. normi säännöt rajoita.
 Koukun ja lyijyhaulin tai haulien välinen matka on noin 20-40cm. Kohon ja koukun välinen matka on taas syvyyteen yleensä sidottu, eli koukku on lähellä pohjaa. Jos salakkaa ongitaan niin silloin koukku on pinnassa.
 Täälläpäin (länsi-Suomi) harrastetaan lahnan ongintaa jossain määrin laskemalla syötti pohjaan. Paino on myös pohjassa. Silloin koukun ja painon väli on metrin luokkaa ja koho on nostettu vavan kärkeen. 1-2 kg lahnan tärpin huomaa varmasti kun se on niellyt syötin . Esim. Kokemäen joessa tätä harrastetaan. Paino on 40g luokkaa kovan virtauksen takia. Mutta siellä järviolosuhteissa normaali painotus käy eli koho on melkein kokonaan veden alla.
 Jos käytät matoa ainoastaan syöttinä, niin lahnalle voi laittaa 2-3 matoa samaan koukkuun, se on tarjous josta lahnan on vaikea kieltäytyä. Mutta matojen täytyy olla sopivan kokoisia eli älä yritä tunkea kasiaisia 12 numeron koukkuun.
 Pelkkään ahvenen on käy vaikka Mustadin koukku nro 6 mutta parempaam tulokseen pääsee ohutlankaisilla Timcon tai TMC tai vastaavalla koukulla. Yleiskokona 8-10 on hyvä sekä ahvenelle että lahna / särki. Koukkujen numerointi menee siten että esim. nro 4 on aapolle ja nro 22 pienelle salakalle. siihen syötiksi pieni toukka tai tosi pieni madonpätkä pienestä madosta..
 Rönsyili ehkä asian viereenkin mutta olkoon...
 Kireitä siimoja ......

Mäskistä. Tee n. 30min ennen käyttöä/kisan alkua. Sekoitat vettä sopivan määrän ja annat tekeytyä. Sitten vain muovailet palloja ja nakkaat järveen. Tai jos saa mäskittää etukäteen, niin aikaista mäskitystä siten, että tilanne on "päällä" kun saat ongen nakattua veteen.

Tuo puna-valkoinen styroskoho on pahinta mitä kalastaja voi omistaa. Se on surkein keksintö koskaan ja tulisi hävittää maan päältä kaikin mahdollisin konstein. Siellä kaupassa on takuulla lukuisia erilaisia kohoja. Jos menet kalastustarvikekauppaan, niin pyydä myyjää myymään sopiva koho tuota tilannetta varten. Mieluusti kuitenkin helppokäyttöinen, ettei ole turhan hankala "kuminauha-tikku-pujoittelu-viritys-härpäke", joka on sotkussa koko ajan.

Koukkuja et mun mielestä tarvitse kuin 2-3, joista yksi on valmiiksi kiinni. Eli yksi isompi ja pienempi. Ei kisassa ole ilman valmiita tapseja aikaa sitoa niitä koukkuja koko aikaa. Ja tietenkin parasta koukkukokoa 1-2 varakoukkua mukaan myös.

Voi kun vielä muistaisi sen merkin, mitä minä käytän.. Siis se on sellasta, missä on haju ja jauho valmiina, ei muuta kuin vettä perään ja kalalle. Koostumusta voi muutella sitten leipäjauhon ja hajusteiden kanssa (+muut sattumat). Se on melkoista salatiedettä ja jokaisella on omat metkunsa. Kokeilemalla se taito löytyy siinäkin.. itse olen aloittelija, mutta vähän on jo aavistus siitä, mitä pitää milloinkin tehdä. Keski-Euroopassa ovat eteviä tämän asian kanssa.

ai niin, vielä kysymys ?
Kaislikko vaiko kallio ranta?
Syvä vaiko matala ?
Vaiko laiturin nokka ?

Nin niin.
Kohona Easy Fishing No: 4,9gr 10/18/20  (mitä noi 18/20 tarkoittaa unohdin kysyä)
Koukkuja on sitten, myös 10, 6 ja 8 numeroista.
Kaksi purkillista survias lajitelmaa (eri värisiä ja nyt pakko myöntää, että hiukan ällöttää kyseiset oliot! Yritän boostata itseni kuvittelemaan niitä normaaleiksi lieroiksi)
Mäski ainekset on .

Hienointa, että kalastustarvike liikkeessä oli omistajan vaimo myyjänä, joka ystävällisesti kertoi ja opasti, miten koukku kiinitetään ja mistä tiedän, onko koukku pohjassa jne.
Nyt vaan kohti lauantaita ja kilpailua. (Tekisi kyllä mieli mennä huomenna jo tohon lähi rapakon rantaan kokeilemaan onneaan )

Kiitoksia vielä kerran hienoista neuvoista ja käyn vielä hakemassa nuo reseptit talteen =)

Noh, kuinka voisin sanoa tämän ? Menenkö suoraan nurkkaan häpeämään tai unohdan onkimisen loppuiäksi! Ilman oli todella tuulinen jamikään sekoituksista ei iskenny. (Mäski /surviaiset/madot) Yksittäin tai sekoitettuna jne.
Tuloksen  ( päätähuimaava tulos)
110 gr = 2 aapo sinttiä  siinä tämän naisen saalis.
Hmm, ei ollu kivaa!
Onneksi en sentään  ollut koko  kisan viimeisin, olkoon se lohdutus palkinto.

Kiitoksia SJ lohduttavista sanoista .
Kyllä, aion mennä ongelle uudeestan (eilisestä pettymyksestä huolimatta) ja aion hankkia ihan oman vavan (eilinen oli 4m).
Rentoutavaahan tuo varmaan on, jos vaan kaikki puitteet ois niinkuin inhimilliset.
Eilinen tuuli/tihkusade/puiden oksat jne. tekivät eri suuntaisen mielikuvan =)
Aika hienon opetus videon kyllä olis saannut aikaan, onginta kokemuksestani. "Kuinka ei kannata tehdä"
(Rentoutuminen oli hyvin kaukana, kun siima meni puoden oksiin kiinni/siima katkes kaislikkoon/rämmit polveen asti järvikaislikossa, kohmeisilla sormella kiinität uutta koukkua
jne jne)
Ilmoittelen jos ja kun olen saannut paremman kokemuksen tästä lajista.
Hyviä kesän jatkoja, ja olkoon "siimanne kireitä, ei pinnat " =)