Aikaisemmin tässä ketjussa oli pari patakukkoreseptiä. Minä olen tehnyt patakukkoa särjistä (mikä tahansa kala kelpaa yhtä hyvin, samoin sekakalat) näin:
Kalat perataan suomuttomiksi, päättömiksi ja sisälmyksettömiksi. Jos käyttää isoa kalaa, on poistettava myös selkä- ja kylkiruodot ja ahvenelta on poistettava selkäevä juurineen. Rauta- tai keramiikkapata voidellaan voilla. Pohjalle levitetään kerros siankylkiviipaleita, päälle pari kerrosta kaloja tiiviisti aseteltuna, taas siankylkikerros, taas pari kalakerrosta. Päällimmäiseksi täytyy tulla siankylkikerros ja sen päälle kerros joko hapanleivästä tai ruistaikinasta tehty levy. Jokaisen kerroksen väliin ripotellaan suolaa ja valkopippurijauhetta. Padan päälle kansi.
Illalla lämmityksen jälkeen, kun uunin muuripelti suljettiin, uunin pohjalle laitettiin tiili ja pata sen päälle. Aamuun mennessä kalat ja siankyljet olivat hautuneet taivaalliseksi herkuksi. Jos lämmitettiin aamulla, patakukon saattoi laittaa uuniin silloin ja syödä illalliseksi. Tätä syötiin meillä viikottain siihen asti, kun uuni purettiin ja rakennettiin uusi. Sen jälkeen alkoivat patakukot epäonnistua. Joko ne jäivät raaoiksi tai kuivuivat liikaa. Kaasu- ja sähköhellassa ollaan muutama kerta tehty ja saatu onnistumaan, mutta yhtä herkullisia niistä ei ole tullut.
Kalakukko on muuten sama ruoka, mutta sitä ei tehdä padassa, vaan kalat ja siankyljet suljetaan kokonaan ruistaikinakuoreen. Patakukoksi voi varmaan nimittää mitä tahansa omien mieltymystensä mukaan, mutta eikös kalakukko ole jo EU:ssakin määritelty?
