Ekalla sijalla on ehdottomasti virvelöinti. Ongittua tulee silloin tällöin heitto-ongella tai 6-metrisellä onkivavallani. 

Kyllä ongin aika paljon, mutta kyllä virvelillä tulee enemmän kalastettua, mutta joskus otan molemmat mukaan.
Mutta ongintaa en unohda virvelöinnin takia..

Kyllä virvelillä kalastelen paljon enemmän mitä ongella. Virvelillä saa vaan niin paljon isompia kaloja ja ongella saa tyytyä yleensä vain sintteihin.
On se vaan onkiminenkin mahtavaa hommaa lämpimänä kesä iltana jolloin järven pinta on aivan tyyni ja lisäksi on vielä huippu syönti

Harvemmin tulee ongittua, mutta nyt tänätalvena rupes tuokin kiinnostamaan. Aemmin tuli nuorempana vain ongittua, mutta sitten kun sai virvelin, jäi homma suurinpiirtein kokonaan. Nyt palataan asiaan.

Verkkokalastan, Heittouistelen ja talvisin pilkin, mutta onki on pelastanut monet kalareissut joten sanon että kyllä myös.

On melko yleinen. Aina kun tarvitsen syöttikaloja pyydyksiin, niin ongin.  Lisäksi kun en saa millään muulla kalaa ja on aurinkoinen keli, niin on ihan kiva istuskella veneessä ja odottaa nyppyä.

Onginta ei tällä hetkellä ole pääasiallinen kalastusmuoto.

Tykkään liikkua koskikohteissa missä onginta usein kiellettykin.
Järvet ja meret tuntuu mukavalta tarkastella veneillen,uistimilla,jigeillä,perhoilla kalastaen pilkkiäkään unohtamatta.

Onkiminen vaatii yllättäen enemmän rahaa ja kalustoa kuin perho tai virvelikalastelu.
Syöttejä,mäskejä,vapoja,koukkuja,sumppuja,keloja,tärppihälyttimiä,haavit,tuolit,vapatelineet,erilaiset kohot painot jne..
Ne lienee sangen tarpeellisia sitten, kun harrastukseen pääsee sisälle ja nälkä kasvaa syödessä.(pitäähän saada enemmän ja suurempia kaloja?)

Onkiminen on mielestäni tehokkain vapakalastusmuoto jos saalispussin paino ratkaisee.
Ns. perinteinen pihlaja keppi, siima,koukku,paino ja koho kuuluu myös kesääni ja perinnöksi jälkipolville.