Power Baitista yms. tahnoista vielä:
Meikäläisistä kaloista tahna kelpaa ylivoimaisesti parhaiten juuri kirjolohelle. Istarivesillä taimen tai nieriäkin saattaa ottaa, joskin käsittääkseni ne ovat kirjolohta selkeämmin petokaloja ja iskevät paremmin vieheisiin. Tästä esimerkkinä Lohipilkin SM-kisat 2002, kun järveen oli istutettu näitä lajeja. Ilmeisesti tahnoilla ei saatu yhtään kalaa.
Isokokoinen istarisiikakin saattaa ottaa tahnaonkeen, mutta sille kelpaa paremmin luonnonsyötti, esim. katkarapu, toukat ja madot, ja tietysti pienet pilkit.
Muita suomalaisia kalalajeja en ole kuullut kenenkään pyytäneen syöttitahnalla. Ahvenpilkillä pieni nokare tahnaa saattaisi ehkä joskus toimiakin, mutta siihen liittyy omat ongelmansa, joista lisää jäljempänä. Uskoisin myös, että ahvenelle perinteisemmät toukat ja madot ovat edelleen tehokkaampia kuin tahna.
Tahnaa voi käyttää myös pintaonginnassa. Siimaan laitetaan heittopainoksi vesikoho, sen perään metrin-puolentoista siimatapsi ja tahnakoukku, ehkä upotusavuksi hauli jos tahnapallon ei haluta kelluvan pinnassa. Eli systeemi on sama kuin matoa käytettäessä. Toimii silloin, kun kirjolohi liikkuu pinnan tuntumassa.
Tahnaonginta on joskus selvästi tehokkain tapa, joskus taas uistin tai perho kelpaa paremmin. Kaikkia pyyntitapoja tarvitaan, erityisesti silloin kun kalaa ei ala kuulua.
Tahnan käyttö uistin- ja pilkkikalastuksessa onnistuu, jos viehessä on jokin "kiinnike" johon pienen määrän tahnaa saa puristeltua kiinni. Ehkä yleisin tapa on laittaa kirjolohipilkillä lusikkauistimen koukun varteen pieni vieteri, esim. pätkä mustekynän jousta, johon tahnaa voi puristella. Liikuteltavassa vieheessä tahna liukenee joka tapauksessa melko nopeasti, eli sitä joutuu lisäilemään koukkuun melko usein.