Nyt runsaasti OffTopiccia, mutta kun viimeksi käytiin lapissa niin 3/7 taimenista oli päästäinen mahassa ja yhdeltä n. kilon hauelta lensi suusta vesimyyrä veneen pohjalle.

En tiedä kuinka monella kalalla näitä karvaotuksia vatsanpohjalla oleili, kun ei kaloista edes pientä osaa avattu..

Tänään koulussa oli perhonheittoa Päijänteellä, saaliiksi kaksi 32cm harria. On se eteläinen päijänne hyvä harripaikka... 

Kyllähän nuo suuret harrit ottaa ainakin sopuli- perhoihin, joita nyi'itään veden pintaa pitkin, joten taitaa niillä olla jotain kokemusta noista ihan luonnonravintonakin, eikä pelkkänä ärsykkeenä, varsinkin, jos alueella esiintyy paljon näitä esim sopuleita. Niinhän se yleensä on, että kalat käyttää ravinnoksi sitä mikä on milläkin hetkellä helpoiten saatavilla.

Taas ajateltiin pienellä porukalla lähteä kalaan klo 16 maissa.

Matkaan lähdettiin vähän viiden jälkeen, ja matkaa on paikalle suunnilleen 15km. Pyörillä 45min jälkeen oltiin perillä pienen pysähdyksen siivittämänä.

Puolisentoista tuntia heittelyä, ja jigillä puolikilonen kuha ja 350g ahven kolmelle kalastajalle. Ilman välinetappioitakaan ei selvitty: 2 jigiä pohjaan ja kaverin puukko putosi järveen, joka pitkän taistelun jälkeen rannalle saatiinkin.. On se hyvä että vielä sisävesiltäkin kalaa saa vaikka ei juurikaan veneellä ole mahdollisuutta kalalle päästä.

Muuten alkaisi syksy käydä tylsäksi 

Eilinen päivä meni lähestulkoon kokonaan vesillä.

9.00-17.00 Heposelällä uistelemassa "lohia". Melko hiljasta sillä rintamalla, mutta 14 poranokkaa (0.5kg-2.5kg) ja 4 ahventa (100-500g) kävi piristämässä päivää. Kotona kerkesin olla ehkä tunnin, niin tultiin hakemaan tuulastamaan.  Tuuliselta ja pimeältä Pielisjoelta kertyi pussin pohjalle 3 säynettä (100-300g), 15 lahnaa (300-1500g) ja pari kilonen hauki.

Eka raportti, noin viikko sitten tehty reissu.

Lähdin ajeleen ihan sokkona porvoon suuntaan vantaalta ja ekan kerran toppasin sinä eriksnäsin bensa-aseman kohdalla ja heitin oikealle, kunnes hetken ajeltuani täysin päättömästi tulin kalkkiranta-nimiseen paikkaan. Täysin mistään mitään ymmärtämättä kävelin aallonmurtajalle ja aloin heitteleen isoa sikakirkasta jigiä mereen. Ei mitään. Kokeilin vielä vaarin vanhalla utöllä parit kerrat kunnes lusikka kilahti seuraavaan murtajaan kivien väliin ja sinne jäi. Hyvin lentää viehe kun on tottunut 0.40 strenillä viskelee ja nyt oli .032. Siellä on vieläkin, saatan hakea pois joskus mutta joutuu meneen tehdasalueen kautta joten odotan pimeää. Sillä on tunnearvoa lähinnä sillä vanhalla sinisellä utöllä. Noh, lähdin taas ajeleen ja päädyin porvooseen nesteen jalostamon jonnekin taakse hyvännäköseen poukamaan missä oli aika matalaa ja paljon vesikasvustoa. Nyt pääsin kokeileen uutta nils masterin oranssikeltaista vaappua, eikä mitään. Ei kun kotiin päin kun ei oikein paikkaa löytynyt ja alkoi olla myöhä. Aika surkeaa on tuo kun lähtee ihan tuntemattomalle alueelle poukkoileen ihan turistina mutta niin kai niitä uusia paikkoja löytyy? 

Kuvittelin jo että nyt vihdoin kalantulo lakkaisi kun järvetkin kävivät jo jäässä.. Mutta ei!

Tällä kertaa ei jaksanut lähteä pyörällä polkemaan joten nappasin skootterin n.klo 11.15 ja hain kaverin. Matka taittui makoisasti kovassa tuulessakin ja perille päästyämme kasasimme tietenkin välineet.
Ensimmäisillä 10:llä heitolla paljon tapahtumia, ja ylös muutama ahven isoimpien ollessa n. 200g. Syönti vähän hiipui ja aika siirtyä muutama metri. Se tuotti tulosta, ja ahvenia nousi reilu 5kpl. Tämäkään ei minua vielä tyydyttänyt ja siirryin parikymmentä metriä ja otin 2 isompaa vaappua mukaani. Alkuun ei mitään, mutta heti uistimen vaihdon jälkeen kova tärppi, joka kuitenkin irtosi.

Siirryin nostelemaan taas ahvenia, mutta syönti ei ollut parantunut. Pari pikkuista sain ylös asti ja päätin lähteä kaverini luo yrittämään vähän "arvokkaampaa" kalaa. Pari minuuttia viskelyä kunnes vaihdoin pienen jigin, ja rannasta "dippaamalla" nappasi n. 40cm taimen, joka sai vapauden. Tämän jälkeen näkyi yksi havainto "jalommista" kaloista, ja se oli kirjolohen hyppy pari metriä edessämme. Ahventa kuitenkin alkoi tulla yllätykseksemme siitäkin, ja ylös asti niistä saatiin ehkä 10kpl. Suurimmat n. 200g.

Päätin mennä nostamaan sen edellisen rajun tärpin antaneen kalan ylös, ja jo ensimmäisellä heitolla siiman päässä rimpuili yli 3kg hauki. Nopeasti ylös ja vapauteen. Tämän jälkeen vain yksi saman kokoinen hauki seurasi. Ahvenlinjalla oli jatkettava ja päätin kokeilla edellisenä päivänä saamiani jigejä.  3 heittoa ja 3 ahventa: 490g, 350g ja 320g. Ei siis ihan huonosti. Ahvenia nousi loppu iltapäivän tasaisen huonosti ja vain muutamia yli 200g. Hämärässä kuitenkin vielä muutama huima tärppi jigiin, ja yksi jäi kiinnikin: n.4,5kg hauki selästä/pyrstöstä kiinni lähes rannasta ja se antoi light vehkeillä kovat kyydit 

Kuhaa ei kerennyt enää yrittämään kun pimeä yllätti, mutta mukava reissu kuitenkin.. Ehkä pitää vielä pari kertaa tänäkin vuonna käydä kokeilemassa jos vaikka ahven ja haukiennätys vielä paukkuisi 

Tulipa korkattua koukkukausi käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Kävin tuossa aamulla katsomassa 3 koukkua, jotka olin eilen käynyt lammen jäälle laittamassa. Jää oli kyllä melko epäilyttävän näköistä varsinkin kun yön aikana oli puskenut melkoisen vesikerroksen muutenkin vielä suhteellisen huteran oloisen jääpeitteen päälle. Tuuralla kopistellen kuitenkin uskaltauduin etenemään.

Kaksi ensimmäistä pyytöä olivat saaneet olla rauhassa, mutta kolmas alkoi lupaavasti heilua lähestyttäessä. Hetken suostuttelun jälkeen tuo pitkulainen särki-imuri suostuikin jään paremmalle puolelle. Filmaus tapahtui tietenkin aina niin esteettisen miehekkäällä kylpyhuoneen lattialla.




Sama kala noin tunnin kuluttua saantihetkestä.

27.11.2011 Myrskyisä Köklotti

Heräsin siihen että emäntä kyselee jotain elämää tärkeämpiä juttuja jo muutenkin huonosti nukutun yön yli ja joojottelen siinä samalla. Kylkeen tökkääminen on mainio keino saada jo muutenkin väsynyt kaveri ylös kunnes tajusin, sehän on kalapäivä! JESS!!! Kävelen reippaasti keittiöön odottaen että kello olisi lähempänä seiskaa ja että poikahan tuolta kohta jo herääpi!

Saavun keittiöön täysin hereillä ja alan hääräämään kahvipannun kanssa kun alkaa tuntuman kummalliselta. Vilkaisen kelloa ja tasan viisi! EI samperi! mietin itsekseni, tässä on vielä monta tuntia ennenkuin pääsen kalaan. Kahviröpisten taustalla alan selata nimeltä mainitsematonta kalasturyhmää kunnes huomaan keula miehen kirjoitelleen ryhmään 4 tuntia sitten. Minulla alkoi epäilykset heräilemään että keulamies ehkei sittenkään olisi lähtökunnossa sovittuun aikaan. Join kahvia ja selailin kalastus videoita mahtavan videotaituri JanneVaasan tekeleitä juutuubissa kunnes poika heräsi. Emäntä tuli mahapystyssä vaatimaan että meen kauppaan, selvä! Mietin mitä herkkuja ostaisin tämän päivän kalastusmatkalle ja mtkaankin tarttui kaikenmoista nakkimakkarasta alkaen. (minun ei tarvitse ostaa ns.isoa makkaraa pönköttääkseen itsetuntoa), nakki käy hyvin! Kaupan pihalla pirautin keulamiehelleni joka lupautui 2 kirjaimella mukaan, mä! Ei tullut vastausta ja pistin viestin perään toivoen saavani pikaista vastausta koska halusin jo pikku hiljaa lähteä pelipaikoille ettei niin pahasti kastuttaisi jo sinne saapuessa.

Muutamalle kaverille soitto ja kaikki nukkuu, kunnes yhtäkkiä valkeni että kaverini Lauri T oli kysellyt keulapaikkaa veneestä hetki sitten. Pirautus laurille ja soitto ääni ehti soida kerran kunnes lyötiin luuria korvaan. JESS!!! Ei muutakuin uusi soitto laurille ja hän vastasi kuten vapaalla oleva mies pitääkin kello n.08, yhtä selkeesti ja erittäin hyvin artikuloiden. Ehdotin Keulahomon paikkaa ja mainitsin myös sään rajuudesta mutta pelkäämättömänä kovana äijänä Lauri nauroi surmaa silmiin ja lupautui mukaan jos hän vain saisi juoda aamu kahvit ensiksi. Lupasin odottaa...

Saavuimme Norrskatin satamaan jännittyneinä pääsisimmekö edes satama altaasta pois kun jo altaassa kuohusi vaahtopäät (ei musiikki yhtye). Huomasimme myös että lisäkerrasto vaatteiden alle oli tarpeen. Nopea veneen pakkaaminen ja vaivalloinen veneen ulos työntäminen laiturista vasta tuultakohden. Pyysin lauria istumaan veneen keskipenkille koska halusin että vene on tasapainossa mutta myöskin enemmän takapainoinen ettei aallot lyö niin pahasti sisään kun mixbusterissa ei stiä vesivaraa hirveesti ole. Lähdimme reissaamaan norrskatista ulos ja huomasin ettei piru, tämähän on kuin petsmoon sisälahti keskituulella ja hurautettiin paikanpäälle ja mainitsin myös laurille että takaisinpäin tullessa on jo isompaa aallokkoa.

Saavuimme lahteen missä blååsas lähes yhtä paljon kuin ulkonakin, ei muutakuin ankkuria naaraamaan pohjaa ja huomataakseni ei ankuri pitänyt lähes ollenkaan, sama kuin olisi 5 hp muovi veneellä ajanut eteenpäin. Olin lupautunut lainaamaan yhden kalastus setin laurille ja lauri sai myös uistimeksi PV sirpan jonka hän itse valikoi boksista. Olin tyytyväinen valinnasta koska halusin itse aloittaa suspi musta hopealla.

Laurin toinen heitto osoittautui toimivaksi ja en ollut neuvonut tekniikoita oli hänellä jo jotain isompaa kiinni. Huomasin kuinka vapa taipui ja kala ei halunnut tulla näkyviin. Lauri itse ei kommentoinut kalan suuruutta millään tavalla mutta huomasin että jotain "kivaa" siellä siimanpäässä oli. Reegaus vauhti oli hurja ja lähenimme koko ajan rantaviivaa päin kunnes kala nousi pintaan. Hurjan hieno hauki tokaisin ja nappasin liplock otteella kaverin mukaan veneeseen laurin sanoessa käytä nostokoukkua. (nostokoukku on tarkoitettu jalokaloille sekä kuhille). Nopea kalan irroitus ja kuvaus, mukava 5+! Jess, tää alkoi hyvin.

Inhottavinta reegauksessa tämmöisessä tuulessa missä pidät ankkuria hidastus "pussina" on että ehdit heittämään suspilla tähän aikaan vuodesta sen 3-5 kertaa per reegaus ja se alkaa ottamaan hermoon. Reegattiin yhteensä lahti jokunen 15 kertaa ja muutamia 3kg ja pienempiä nousi mutta laurin isompi kaveri jäi ainoaksi. Heittely aikaa oli ehkä semmoinen tunnin päälle kunnes alkoi tosiaan olemaan sen verran kylmä ja repivä tuuli ulvoi ja näytti merkkejä voimistuakseen. Teimme päätöksen lähteä takaisin kun vielä pääsemme ilman että miks busteri uppoaa.

Tulimme lahdesta ulos koukaten akvaarion näköpiiriin kysyi Lauri että menemmekö oikeasti tuonne. Nyökytin päätä ja olin jo laittanut kaulahuivin naamalämmökseeksi. Kun ajoimme ensimmäiseen isompaan aaltoon alkoi itsellänikin jo adrenaliini virrata ja lauri kääntyi uudestaan kysymään että mennäänkö me tonne? eikö kannattais odotella että laantuu. Sanoin että menemme. Siinä vaiheessä kun laurilla oli suu täynnä merivettä ja horisontti alkoi kadota näkyvistä kysyi hän viimeisen kerran, mennäänkö me tonne. Vastasin tyynesti mutta huutaen, hitaasti hyvä tulee, tässä vaiheessa olimmo jo niin pahasti läpimärkiä kylmästä vedestä ja viimasta ja tunsin kuinka kylmä vesi alkoi virrata oikean jalkani sisäkohdasta ja kivespussin välistä. Nyt tuli kylmä ajattelin. Kyyti oli hurjaa kuin 8 vuotiaana linnanmäellä mutta selvittiin kuitenkin hengissä takaisin norrskattiin. Siinä ensimmäiseksi oli pakko hypätä autoon lämmittelemään ja sitten vasta nostaa vene. Kiitos laurille kivasta matkasta!

Tänään kävin klo 10-12.30 pilkillä eräällä louhosmontulla. Jäätä oli jo n. 20cm. Kairasin ensimmäisen reiän noin kolmen metrin syvyiseen kohtaan, mutta siitä ei tärppiäkään viiteentoista minuuttiin, joten ei muuta kun vähän eteenpäin rantaviivaa pitkin. Toisella reiällä oli myös hiljaista aluksi, sitten vaihdoin sinisen pikku tasurin, johon olen sitonut sinisen karvapysrtön. Pohjasta ei nykyäkään, sitten nostin pilkin väliveteen ja siinä nyin jonkun aikaa. Säpsähdin, kun vavassa tuntui nykäisy, ei tarttunut... Kolme kertaa piti yrittää ennen kuin kala tarttui. Avannosta nousi nätti noin 50g ahven ja ensimmäinen tasurikala minulle. Ei aikaakaan kun vähän parempi tokaisu tuntui vavassa ja sieltä nousi arviolta hieman yli 100g ahven. Vielä yhden ahvenen sain siltä reiältä ja sitten hiljeni. Pari reikää kairailin ja sitten alkoi tapsipilkkiin syömään. Kaksi noin 50g ahventa nousi peräjälkeen ja yksi isomman tärppi, muttei tarttunut. Sitten join kahvit ja lähdin kotia päin.

Reissun saldona vuoden ensimmäiset ahvenet ja ensimmäiset tasurikalat. Pitää ruveta perehtymään tuohon tasapainolla pilkkimiseen enemmänkin tänä talvena.

Pilkillä tänään..

Saalina huikeat 5 ahventa.. 
Olin tosin vain hetken pilkillä..

Intin takia ei ole montaa reissua kerennyt heittää tälle kaudelle. Eilen kuitenkin pääsin viettämään kokonaisen päivän Länkyn viileillä selkävesillä. Suunnistin heti selällä kiertelevään railoon, mikä oli nostanut herkullisen näkösiä laikkuja. Sitkeästi kyttäsin laikkuja aamupäivän, mutta kaloja ei tuntunut alla olevan. Puolenpäivän jälkeen päätin siirtyä railoa pitkin vähän syvempään veteen noin 10 metriin. Laskin sillin kasin pohjaan ja nostin pari kehää, jonka jälkeen alkoi nousemaan hyvännäköisiä lenkkejä siimaan. Yhdeksän hyvänkokoista assua kerkesin vinttaamaan jään kuivemmalle puolelle, kunnes otti hiljeni. Mukavaa oli pitkästä aikaa taivaltaa isoilla selkävesillä ja harrastaa perinteistä puntariongintaa. Nyt kovimpien pakkasten ajaksi taas valtion leiville, ja toivottavasti seuraavilla lomilla olisi taas hyvät possukelit.   



Uploaded with ImageShack.us



Uploaded with ImageShack.us

Keli oli mitä mainioin. 24 pakkasta ja pientä tuulta. Ihmettelen, ettei tullu kylmä. Vieläkin paikoittain jään päällä 10 senttiä vettä. Muutamien viimekertojen perusteella tuntuu, että kala syö aamulla puolituntia ennen auringonnousua ja puoli tuntia sen nousun jälkeen. Eli about tunnin. Sama homma sit auringonlaskun aikaan. Tänään syöntiä kesti heti ensimmäisellä reiällä noin 3 minuuttia ja tämän jälkeen kala söi vaan pari kertaa loppupäivän aikana. Menin seitsemännen ahvenen jälkeen vaihtamaan tasuriin ni kaikkosivat karkuun. Miksi vaan noin perkeleen pientä joka kerralla? Miten sitä isoa ennen kevättä..

Toissa päivänä kävin kaverin kanssa Espoonlahdella ja Linlonlahdella pilkkimässä.
Pakkasta oli 9 aamulla kun lähdimme 15 astetta aurinko alkoi paistaa komeasti, kun saavuimme Marinsatamaan. Kalaa (kiiskiä ja sulkavia) alkoi tulla. Muutaman komean ahvenenkin sain. Noin neljän tunnin ja 30 kiisken pilkkimisen jälkeen vaihdoimme Linlolle. Linlolla tuli sitten taas muutama ahven ja ainakin 30 särkeä ja kiiskeä. Syönti oli kovimmillaan siinä kolmen ja neljän välillä.
Kotona huomasin että assut oli aivan täynnä mätiä, joten sitäkin pääsi maistelemaan. Ahvenet maistui hyvälle oluen kanssa. Nyt himottaa jo lähteä seuraavalle reissulle.

Päätin tänään mennä iltapäivällä testailemaan uutta mestaa. Sanokaas mielipiteitä mistä te olisitte koittanut sitä isoa ahventa. Tuossa näkyy noi kairaisreiät punasella. Oikealta kärestä tuli ahneella syönnillä kymmenkunta ja länsipuolelta tuli toise kymmenkunta. Syönti oli aika hyvää kun kohalle osui. Kaikki pientä.. Saaren nimi on sattumaa, sillä ei ollu paikan valinnan kanssa mitään tekemistä. 

http://imageshack.us/photo/my-images/714/kalapaikka.jpg/