Reissuraporttia Tammikuulta, maskun maanpäästä:
http://www.youtube.com/watch?v=yQP_H2MCd38Raportti viime lauantailta Taivassalosta:
Mun raportit luettavissa kuvien kera:
www.litka.webstarts.comReissuraportti - Marjustenranta, Taivassalo 4.2.2012
Mittari näytti pakkasta rapiat parikymmentä. Hiukan arvelutti että mahtaakohan tulla vilu. Vaimo komensi laittamaan vielä viidennen kerroksen vaatetusta, olo oli kuin tankilla.
Nappasin seuran tuoreen jäsenen, Kimmon, kyytiin heti "Vakkelta" ja jatkettiin siitä Alin ja Suvin kämppiä kohti. Ali oli kerrankin ajoissa ja auto lähti kohti Taivassaloa 07:45. Matkalla napattiin vielä pari pakettia makkaraa mukaan jos vaikka nälkä sattuisi yllättään.
Hieman ennen yhdeksää auto asettui Marjustenrannan parkkiin. Jäällä näkyi jo neljän äijän rykelmä huitomassa - näkyivät jotakin saavan. Jäätä oli reilusti 20-30 senttiä virtapaikankin kohdalla. Verkkokin oli vedetty salmen yli niin ettei kaloille jäänytkuin pari hassua metriä tilaa kiertää rannan kautta.
Porattiin ensimmäiset reijät Letto-saaren kylkeen eteläpuolelle. Ali aloitti rannemmasta, minä ja Kimmo syvemmältä. Tiputin kivinilkan värisen tasarin veteen ja vettä oli karkeasti arvioiden viitisen metriä. Kolme kertaa ehdin heilauttaa kun joku jo kävikin tökkäsemässä puntaria, kuitenkin tarttumatta. Puhelin soi ja isäukko sai tylyn vastauksen: "Nyt on kalaa, soitan hetken päästä" - ja tosiaan kalaa alkoi tulla tasaiseen tahtiin. Aika pientä tuntui olevan, tai oikeastaan sekakokoa: n. 50-150g kaloja tuli ekasta reiästä ehkä parisenkymmentä. Kimmo nosteli myös ahvenia takanani ja Alikin oli siirtynyt hiukan syvemmälle pilkkimään ja osunut parventynkään. Nosteltiin parisenkymmentä minuuttia kalaa saaren kupeesta kunnes itse kyllästyin kalan kokoon ja jolkottelin muutaman sadan metrin päähän Raumluodon länsireunaan, jossa muutama pintakivi ilmoittaa ottipaikkaa. Ali ja Kimmo jäivät Leton kupeeseen.
Tein kolme avantoa pintakivien viereen ja nautin hetken saaren takaa nousseesta auringosta, ennen pilkin tiputtamista veteen. Tasuri ehti pohjaan ja tuli samantien takaisin pintaan sata grammaa ahventa mukanaan. Pilkki takaisin veteen ja sama toistuu muutaman heilautuksen jälkeen. Kala syö hyvin ja on hiukan paremman kokoista, 100-200g kaloja nousee nopeaan tahtiin. Nostan huvikseni parvea ylös pohjasta: vettä on nelisen metriä ja saan parven nousemaan aina kahteen metriin asti, jolloin ottikin vielä yltyy. Tuntia ja 80:ntä ahventa myöhemmin alkaa olla kynsikkäillä vuoratut kädet hiukan vilpoiset ja päätän pitää pienen jaloittelutauon. Ensimmäinen muovikassillinen on täynnä ja otan sen pois repusta painamasta. Ali ja Kimmokin näyttävät olevan melko paikoillaan - taitaa kala syödä sielläkin.
Lähden huvikseni pois ottiavannolta kokeilemaan muitakin reikiä - mutta niitä ei saa enää edes kantapäällä puhkaistua auki. Pakko hakea kaira ja avata reiät uudelleen. Teen samalla lämpimikseni muutaman avannon lisää vähän loitommalle. Kalaa nousee muistakin avannoista, ei tosin aivan niin hyvin kuin ensimmäisestä. Matalimmalle, ehkä 2½m-veteen, poraamastani avannostani löydän kuitenkin hiukan paremman kokoista ahventa ja saan kymmenisen parisatasta pannuahventa.
Ali soittaa ja ilmoittaa repun olevan täynnä, totean saman ja päätämme ryhtyä makkaranpaistoon Letto-saaren rantakivikkoon auringon lämmittäessä korkealla ja kellon lyödessä puoltapäivää. Kimmokin on saanut reppuunsa mukavasti täytettä, voivottelemme kuitenkin yhdessä ahventen heikohkoa keskikokoa. Ali työntää puolikkaan kuusenraadon muodostuvaan nuotiokekoon ja käyttää pari askia tikkuja yrittäessään sytyttää sitä. Lopulta Kimmo kuitenkin ottaa ohjat ja kuivia oksia kerättyään sytyttää nuotion iloiseen liekkiin.
Paisteltiin kaikessa rauhassa makkarat ja nautittiin nuotion sekä auringon lämmöstä - pakkanen ei tuntunut yhtään niin pahalta kun oltiin odotettu. Muutama pieni raitapaita vielä pilkittiin Leton itäpuolelta, kuitenkin ennen kolmea osoitti auton nokka taas
turvallisesti Turkua kohti..
Kuvia tuli otettua heikohkosti johtuen elektroniikalle hiukan ongelmallisesta pakkasesta...