Kerro kaikille mikä noloin/pahin mokasi kalastuksessa. Mun varmaan se kun heittelin mökkilaiturilta virveliä yhtäkkiä virveli lähti käsistä ja lensi muutaman metrin päähän kaislikkoon ja siima oli sotkussa kaisloihin.

Onhan noita monta, mutta ainakin kerran lensi kello järveen onkiesssa. Tuli vähän liian innokkaasti viskattua kohoa mahdollisimman pitkälle ja kellohan irtosi kädestä  ja sinne meni.

Kyllähän noita välillä sattuu ja niistä saa kuulla vielä jälkikäteen.

Kerran pilkkikilpailuissa lähdin vaihtamaan avantoa reiteen kiinnitettävä syöttirasia unohtuneena auki. Eikun takaisin samaa reittiä keräilemään toukkia ja survareita lumihangesta.

Viime keväänä viskasin omaa hölmöyttäni luottopilkin avantoon. Hyvän kokoista ahventa avannosta nostaessa siima katkesi pilkin yläpuolelta. Kalan sain kuitenkin jäälle, joten morri irti kalasta ja siihen perään refleksinä pilkki mahdollisimman nopeasti takaisin avantoon siimakatkoa sen kummemmin ajattelematta. Sinne meni. Ketuttaa vieläkin, kun kyseistä pilkkiä ei tunnu saavan enää mistään. Tasureitakin on pari kertaa tullut tiputeltua avantoon turhan takia.

Myös lokin virvelöiminen taivaalta ja sen seurauksena huutavan lokin selvittely siimasotkusta kohtalaisen suositulla kalapaikalla pisti hieman nolottamaan.

No joo onhan tuota sattunut kaikenlaista, mutta 1 tapaus on joka on jääny mieleen.

Oltiin kuultu eräästä metsälammesta jossa oli aikoinaan ollut tuollasta reippaan puolen kilon ahventa, joskus 50-60 luvulla ja pitihän se lampi sitten ettiä.
Kun saatiin paikalle varmistus, aamulla auton keula kohti 50km päässä sijaitsevaa hirmu assuista kuulua lampea.

Nooh, kamat rannasssa niskaan ja eikun kairaileen. Siellä sitä ruuvattiin ympäri lampea reikää reiän perään ilman nykyjä.
Huomattiin sitten paikallinen isäntä rannalla koiraansa ulkoiluttamassa, tietysti ihmeissään meidän touhuja seuraten.

Isäntä jäi mielenkiinnolla pilkkimistämme seuraamaan, varmaan tunnin jos hieman toista kateltuaan , lähti tulemaan jutuille.

Tervehdyksiä vaihdettuamme isäntä kyseli että eikö se kala ole ruuan päälle ollut.
Eipä ole ei, ja samaan hengenvetoon todettiin että on se kumma ettei noistä isomuksista ole mitään merkkiä kuulunut.

Isännän suupieliin levisi pienoinen hymy, huomasi että nyt oli meidän touhumme käsittänyt.
Juu ei ole ihme ei, isäntä aloitti, tästä lammesta kun oli assut hävinneet happikadon myötä joskus 70 luvun alkupuolella.
Isomus assuja kyllä kuulemma oli, mutta tuossa toisella lammella tuota metsä tietä muutama kilometri etiä päin.....

Että sillä lailla meni se pilkki reissu, ei ollu ihme jos ei assu pure

Viis vuotiaana oltiin isän kans veneellä heittelemäs. Isällä tietenkin lensi ne heitot pitemmälle kuin mulla niin päätin sitte, että nyt kiskastaan niin että isä jää toiseksi. Noh kiskasin sitte niin paljon, kun rahkeista lähti ja uistin löyty tietenki isän niskasta...

Oisko ne tilanteet joissa huutelen että nyt on kala kiinni ja sit huomaanki et pohjassa se uistin oliki

Itse olin yhdellä hyvällä hauki järvellä heittelemässä, mutta syönti oli tosi huono no sitten vaihdoin yhden hyvän prohfessorin kiinni jolla olin todella paljon saanut haukia ja tuumasin kaverille no nyt hauki kyllä nappaa ja heitin sitten  kauaksi lusikan, sitten aloin kelailemaan sisään, mutta ei tuntunut siiman päässä olevan yhtään mitään ja kun kelasin ylös huomasin että perukkeen lukko oli jäänyt auki sinne meni lusikka

Nuorena poikana tuli pilkillä legendaariset "hupputerveiset"

Noh.. Olin mökillä menossa vetämään ja samalla kattomaan katiskaa.. vene oli laiturin vieressä ihan rannassa kii mut en ollu vetäny maalle asti.. alla oli joku 15cm vettä ja sen alla joku metri mutaa.. Olin työntämässä venettä vesille ku liukastuin ja yks jalka veneessä ja toinen polvea myöten mudassa ja veneen perä ilmassa  Pääsin ite pois ja sisko ja mutsi ne vaan nauro

varmaan se kun oltiin isän kanssa koskella perhoa heittelemässä joskus 5-7 vuotta sitten . pari ensimmäistä heittoa menivät iha hyvin mutta sitte lentää lakki perhon mukana veteen ja siinä sitä sitte naureskellaan ja seuraava heitto taas lakissa kiinni mutta tällä kertaa perhon koukku oli mennyt lakin läpi ja jäänyt päähän kiinni ja eihän siinä muu auttanut kuin lähteä kotiin sitä irrottelemaan

Mitään kauhean pahoja mokia ei ole sattunut, mutta yksi melko nolo muistuu mieleen. Olin ostanut ensimmäisen hyrräkelani jerkkausta varten. Mentiin Kallen ja KalaAnten kanssa Lempäälän Sääksjärvelle haukea kalastamaan. Siinä sitten ylpeänä heittelin uudella hienolla jerkkisetilläni innosta soikeana. Enpä ollut tajunnut tarkastaa kelan jarruja ennen kalaan lähtöä ja siinä sitten erään heiton aikana levisi kelajarru veneen pohjalle. Sieltä lensi jos monenlaista prikkaa ja muuta pikkuosaa. Nolona keräilin osia veneen pohjalta ja onneksi löysin ne vielä ettei järveen saakka mikään lentänyt. Tämä sattui muutama vuosi sitten eli sattuu niitä muka kokeneillekkin 

Kävipä kerran pilkille mennessä myös seuraavanlainen äksidentti. Olin kaverin kanssa menossa eräälle järvelle pilkille. Otimme pilkkivehkeitä auton takakontista, kun huomasin, että pilkkijakkarani oli auennut ja pilkit oli levinnyt takakonttiin. Keräilin vehkeitä kasaan, kunnes yksi pilkki oli tarttunut verhoiluun kiinni. Jotenkin ihmeellisesti onnistuin sohlaamaan siinä, kun sain kyseisen pilkin koukun sormeeni. Varsin ikävä tilanne, kun yksi koukun sakara oli kiinni takakontin verhoilussa ja yksi sakara oli kynnen ja peukalon välissä ääriään myöten. Se teki kipeää. Puukolla ensin nirhasin koukun irti verhoilusta ja sen jälkeen olikin edessä hauskempi osuus. Millään ei olisi viittinyt lähteä mihinkään lääkäriin poistattamaan koukkua ja kun pilkille teki mieli. Niinpä pyörittelin koukkua hetken lihassa, että väkänen sai tilaa liikkua. Lopulta sain vedettyä koukun pois sormesta. Nenäliina verenvuotoa estämään sormen ympärille ja pilkille. Sormi oli melko pitkään kipeä, kiitos fiksun ratkaisun lähteä poistamaan itse koukkua sormesta. Rapatessa roiskuu.

Onhan noita kömmellyksiä tullut vuosien varrella.

Tässä muutama mitkä muistan tällä hetkellä:

Olin pylkönmäellä päin taimenta kalastamassa pienehköstä koskesta ja erittäin vaikekulkuisessa maastossa. Sitten tuli vaihtoehto kävellä pusikon ympäri mikä olisi kestänyt ainakin 15min tai sitten tuen kehoni nojalla olevaan puuhun joka oli siis kosken yläpuolella. Tosi atleettinen kun olen valitsin tukemisen. Virhe! Tuin kehoni siis koko painolla puuhun pakki toisessa kädessä (eli en pitänyt mistään kiinni). Iso puu oli kait lahonnut sisältä päin ja räsähti poikki ja mahapläiskällä suoraan koskeen. Sain uida pakin perässä hetken matkaa mutta virveli pysyi kiinni toisessa kädessä. Siitä sitten kuivattelemaan lompakkoa ja kännykkää...

Toinen möhläys sattui kaverille:

Olimme tulossa kalastamasta merellä veneellä ja kaverilla oli kait jäänyt jotenkin uistin veneen ulkopuolelle ku n saavuimme virtapaikkaan 2 saaren välissä. Uistin jotenkin sukelsi ja vei virvelin mennessään. Kaverilla kesti hetken tajuta mitä tapahtui. Ja tosiaan alkoi olla pimeetä mutta muuten oli lämmin. Kaveri ja itse aloitettiin siis sukeltelemisen virvelin perään. Itse annoin periksi n.20min päästä ja menin takaisin veneeseen kun alkoi olla  pilkkopimeetä. Nohh hetken päästä kuului hihkuminen kun kaveri oli löytänyt virvelinsä. kyllähän siinä saatiin sukellella.

Toinen tapaus sattui myös merellä.

Olimme koko vene täynnä porukkaa ja ilta syönnille oltiin menossa. Huomasimme toisen kalastajan hetken matkan päässä ja ihmeteltiin kukahan se mahtaisi olla ja hana pohjassa ajettiin. Yhtäkkiä kuului kauhea rysähdys ja vene pysähtyi kuin seinään ja kaikki lennettiin veneen etuosaan pakit mukaan lukien. Olimme ajaneet ainoaan kiveen monen sadan metrin etäisyydellä ja kivi tosiaan näkyi selvästi veden pinnan yläpuolella

Onhan noita tarinoita... 

Kyllähän näitä...

1.
Kaveri puhdisti joskus uistintaan läiskimällä sitä veteen ja menetti uistimensa, menetti myös monia muita uistimia ihan normaalilla heittelyllä. Siis niitä 10-15 euron professoreja ja rapalan vaappuja, räsäsiä jne. Rapalan perukkeiden takia siis, itse tiesin kyllä että ne aukeavat tuollain kovan iskun saadessaan. Päätin sitten näyttää toiselle kaverille että kuinka ne aukeavat (tai kuinka kaveri oli menettänyt uistimensa puhdistaessaan uistinta) ja tottakai se miun uus uistin sinne jokeen meni... Saakeli että vitutti ja kaveri nauro seuraavat 3 viikkoa.... 


2.
Joskus puhuttiin kaverin kanssa paljon kaikkea kun tultiin rantaan. En muistanut nostaa moottorinperää ollenkaan ja hiekkaranta kyseessä. Varmaan tajusitte sen vitutuksen ja tuskan testaillessa että toimiiko moottori vielä. 


3.
Koskella joskus tuli vedettyä 2 kertaa 5 metrin kahlausmatkan aikana kunnon lennot perseelleen sinne mutakuravelliin. Oli sitten hieno polkee kotio.

Tuossa pari, kyllä niitä hauskempiakin mokia löytyy, täytyy kirjotella kun tulee mieleen.

Sattuuhan noita aina sillon tällön. Nyt viikonloppuna sain vavanpoikki kun laiskuutta yritin taivuttaa autob kyytiin kokonaisena. No eipä nuo vavat paljoo maksa.

No se kun olin kavereitten kanssa kalalla, ja niillä oli siimat siinä sotkussa ja ustinkin siinä. Noh, minä heitin sitten uistinta kaislikkon, niin tottakai se meni siihen siimaan sotkuun ja kaverilla koukku sormeen ja syvälle.