Ero sivun ”Toukka” versioiden välillä
(Turha kakkosotsikko poistettu) |
(Ulkoisessa linkissä linkin kuvauksen ja URL:n välissä ei käytetä pystyviivaa vaan välilyöntiä...) |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
| − | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilkkiminen | + | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilkkiminen http://fi.wikipedia.org/wiki/Pilkkiminen] |
| − | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Toukka | + | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Toukka http://fi.wikipedia.org/wiki/Toukka] |
[[Luokka:Syötit]] | [[Luokka:Syötit]] | ||
[[Luokka:Muut luontokappaleet]] | [[Luokka:Muut luontokappaleet]] | ||
Versio 14. kesäkuuta 2010 kello 16.48
Toukka on sammakkoeläinten ja hyönteisten toinen kehitysvaihe munan jälkeen. Toukkia on käytetty pilkinnässä syötteinä jo kauan sitten. Yleisimpiä toukkia kalastuksessa ovat eriväriset kärpäsentoukat ja surviaissääskentoukka eli "survari". Toki myös muita syöttejä käytetään. Toukan tarkoituksena on houkuttaa kala paikalle hajullaan ja saada se sitten maistamaan sitä, jolloin tehdään vastaisku ja kala jää koukkuun.
Kärpäsentoukka
Kärpäsentoukka on pilkkijän yleisin syötti. Se on suosittu edullisen hintansa ja hyvän säilyvyytensä ansiosta. Toukka on perusväriltään vaalea, mutta niitä voidaan värjätä mm. karamelliväreillä erivärisiksi.
Surviaissääskentoukka
Surviaissääsken toukkaa pidetään parhaana syöttinä, mutta se ei säily kovin hyvin. Se on myös hankala pujottaa koukkuun hauraan rakenteensa vuoksi. Se on suosittu erityisesti mormuskapilkinnässä ja silloin kun tiedetään, että syönti on huono.
Onkiliero (kastemato)
Kesällä ongittaessa käytetään usein savimatoja tai kastematoja. Onkilieroja voi käyttää myös talvella ja ne ovat silloinkin kohtalaisen hyviä syöttejä.