Ero sivun ”Torankijärvi” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 16: Rivi 16:
 
|}
 
|}
  
Torankijärvi sijaitsee välittömästi Kuusamon kirkonkylän eteläpuolella. Vain kapeat kannakset erottavat sen Kuusamojärvestä. Järvi syntyi 1800-luvulla, kun Kuusamojärven vedenpintaa laskettiin. Kauttaaltaan matalan järven keskisyvyys on vain pari metriä, ja syvimmilläänkin järvi on vain nelisen metriä syvä. Järvi vapautuu jääpeitteestä toukokuun lopulla ja jäätyy uudelleen yleensä lokakuussa. Järven rantoja reunustavat laajat, paikoin kymmeniä metrejä leveät ruovikot. Rantojen valtakasvillisuus vaihtelee järvikortteesta järvikaislaan ja järviruokoon. Lintuvesien suojeluohjelmassa Torankijärvi on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi.
+
'''Torankijärvi''' sijaitsee välittömästi Kuusamon kirkonkylän eteläpuolella. Vain kapeat kannakset erottavat sen Kuusamojärvestä. Järvi syntyi 1800-luvulla, kun Kuusamojärven vedenpintaa laskettiin. Kauttaaltaan matalan järven keskisyvyys on vain pari metriä, ja syvimmilläänkin järvi on vain nelisen metriä syvä. Järvi vapautuu jääpeitteestä toukokuun lopulla ja jäätyy uudelleen yleensä lokakuussa. Järven rantoja reunustavat laajat, paikoin kymmeniä metrejä leveät ruovikot. Rantojen valtakasvillisuus vaihtelee järvikortteesta järvikaislaan ja järviruokoon. Lintuvesien suojeluohjelmassa Torankijärvi on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi.
 
Järven pinta-ala on noin 2,3 km2 ja valuma-alueen koko 9,4 km2  . Pienestä valuma-alueesta johtuen järven vesi vaihtuu hitaasti, viipymän ollessa yli vuosi (490d).
 
Järven pinta-ala on noin 2,3 km2 ja valuma-alueen koko 9,4 km2  . Pienestä valuma-alueesta johtuen järven vesi vaihtuu hitaasti, viipymän ollessa yli vuosi (490d).
  
Rivi 31: Rivi 31:
 
joka toimii talvella ilmastimena ja kesällä kierrättää vettä Mixox-tyyppisesti.
 
joka toimii talvella ilmastimena ja kesällä kierrättää vettä Mixox-tyyppisesti.
  
Torankijärveä on hoidettu myös kalastamalla. Kalastusta on tehty [[katiska|katiskoilla]], [[rysä|rysillä]], [[paunetti|pauneteilla]] ja [[nuotta|nuotalla]].
+
Torankijärveä on hoidettu myös [[kalastus|kalastamalla]]. Kalastusta on tehty [[katiska|katiskoilla]], [[rysä|rysillä]], [[paunetti|pauneteilla]] ja [[nuotta|nuotalla]].
  
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==

Versio 3. maaliskuuta 2010 kello 16.53

Järvi
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Vuonna 2009 järveä vaivasi Mougeotia yhtymälevä.
Torankijärvi
Sijainti: Kuusamo
pinta-ala: 2,3 km²
Valuma-alueen koko: 9,4 km²
Keskisyvyys: n.2 m

Torankijärvi sijaitsee välittömästi Kuusamon kirkonkylän eteläpuolella. Vain kapeat kannakset erottavat sen Kuusamojärvestä. Järvi syntyi 1800-luvulla, kun Kuusamojärven vedenpintaa laskettiin. Kauttaaltaan matalan järven keskisyvyys on vain pari metriä, ja syvimmilläänkin järvi on vain nelisen metriä syvä. Järvi vapautuu jääpeitteestä toukokuun lopulla ja jäätyy uudelleen yleensä lokakuussa. Järven rantoja reunustavat laajat, paikoin kymmeniä metrejä leveät ruovikot. Rantojen valtakasvillisuus vaihtelee järvikortteesta järvikaislaan ja järviruokoon. Lintuvesien suojeluohjelmassa Torankijärvi on luokiteltu kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Järven pinta-ala on noin 2,3 km2 ja valuma-alueen koko 9,4 km2 . Pienestä valuma-alueesta johtuen järven vesi vaihtuu hitaasti, viipymän ollessa yli vuosi (490d).

<googlemap lat="65.953747" lon="29.197454" type=map> 65.953747,29.197454, Torankijärvi. </googlemap>

Järveen johdetaan Kuusamon energia- ja vesiosuuskunnan jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet.

Talvella 1985-1986 aloitettiin Torankijärven hapetus Planox-ilmastimella. Hapetuksen tehostamiseksi järvellä käynnistettiin joulukuussa 2002 Mixox-hapetuskierrätys ja se toteutetaan nykyisin kahdella ympärivuotisesti toimivalla Mixox-laitteella. Talviajaksi hapetusta täydennetään AireO2-pintailmastimella. Lisäksi järven syvännettä ilmastetaan Planox-ilmastimella, joka toimii talvella ilmastimena ja kesällä kierrättää vettä Mixox-tyyppisesti.

Torankijärveä on hoidettu myös kalastamalla. Kalastusta on tehty katiskoilla, rysillä, pauneteilla ja nuotalla.

Lähteet