Muokataan sivua Tokot

'''Tokot''' (''Gobiidae'') on [[Ahvenkalat|ahvenkalojen]] heimo, jonka lajeja esiintyy kaikissa maailman [[meri]]ssä etenkin [[lauhkea vyöhyke|lauhkeassa vyöhykkeessä]]. Ne ovat varsin pieniä, solakkaruumiisia [[kala|kaloja]], joilla on kaksi [[selkäevä]]ä. [[Vatsaevä]]t ovat usein sulautuneet yhteen eräänlaiseksi imukupiksi, jolla tokot voivat kiinnittyä pohjakiviin. Enimmäkseen ne viihtyvät pohjalla matalassa rantavedessä, toiset nousevat [[joki]]suihin, toiset painuvat matalanmeren vyöhykettä syvemmällekin. Samoin kuin [[simput]] ne lepäilevät pitkiä aikoja liikkumatta pohjalla ja syöksyvät silloin tällöin vikkelästi nappaamaan suuhunsa [[mato|madon]], vesihyönteisen tai [[äyriäiset|äyriäisen]]. 

Suomessa tokkoja esiintyy viisi lajia: [[hietatokko]] (''Pomatoschistus minutus''), [[liejutokko]] (''Pomatoschistus microps''), [[mustatokko]] (''Gobius niger''), [[seitsenruototokko]] (''Gobiusculus flavescens'') sekä [[tulokaslaji]] [[mustakitatokko]] (''Neogobius melanostomus'').

== Lähteet ==
* http://www.tietoportti.com/Tokot.html
* http://fi.wikipedia.org/wiki/Tokot

[[:Luokka:Tokot ]]
[[luokka:kalasuvut]]
Nykyinen versio		Oma tekstisi
Rivi 1:		Rivi 1:
−	'''Tokot''' (''Gobiidae'') on [[Ahvenkalat\|ahvenkalojen]] heimo, jonka lajeja esiintyy kaikissa maailman [[meri]]ssä etenkin lauhkeassa vyöhykkeessä. Ne ovat varsin pieniä, solakkaruumiisia [[kala\|kaloja]], joilla on kaksi [[selkäevä]]ä. [[Vatsaevä]]t ovat usein sulautuneet yhteen eräänlaiseksi imukupiksi, jolla tokot voivat kiinnittyä pohjakiviin. Enimmäkseen ne viihtyvät pohjalla matalassa rantavedessä, toiset nousevat [[joki]]suihin, toiset painuvat matalanmeren vyöhykettä syvemmällekin. Samoin kuin [[simput]], ne lepäilevät pitkiä aikoja liikkumatta pohjalla ja syöksyvät silloin tällöin vikkelästi nappaamaan suuhunsa [[mato\|madon]], vesihyönteisen tai [[äyriäiset\|äyriäisen]].	+	'''Tokot''' (''Gobiidae'') on [[Ahvenkalat\|ahvenkalojen]] heimo, jonka lajeja esiintyy kaikissa maailman [[meri]]ssä etenkin [[lauhkea vyöhyke\|lauhkeassa vyöhykkeessä]]. Ne ovat varsin pieniä, solakkaruumiisia [[kala\|kaloja]], joilla on kaksi [[selkäevä]]ä. [[Vatsaevä]]t ovat usein sulautuneet yhteen eräänlaiseksi imukupiksi, jolla tokot voivat kiinnittyä pohjakiviin. Enimmäkseen ne viihtyvät pohjalla matalassa rantavedessä, toiset nousevat [[joki]]suihin, toiset painuvat matalanmeren vyöhykettä syvemmällekin. Samoin kuin [[simput]] ne lepäilevät pitkiä aikoja liikkumatta pohjalla ja syöksyvät silloin tällöin vikkelästi nappaamaan suuhunsa [[mato\|madon]], vesihyönteisen tai [[äyriäiset\|äyriäisen]].

	Suomessa tokkoja esiintyy viisi lajia: [[hietatokko]] (''Pomatoschistus minutus''), [[liejutokko]] (''Pomatoschistus microps''), [[mustatokko]] (''Gobius niger''), [[seitsenruototokko]] (''Gobiusculus flavescens'') sekä [[tulokaslaji]] [[mustakitatokko]] (''Neogobius melanostomus'').		Suomessa tokkoja esiintyy viisi lajia: [[hietatokko]] (''Pomatoschistus minutus''), [[liejutokko]] (''Pomatoschistus microps''), [[mustatokko]] (''Gobius niger''), [[seitsenruototokko]] (''Gobiusculus flavescens'') sekä [[tulokaslaji]] [[mustakitatokko]] (''Neogobius melanostomus'').