Hakutulokset

Luo sivu ”Ja:タイセイヨウクロマグロ” tähän wikiin. Katso myös hakutuloksia.

Osumat sivujen otsikoissa

• Onkija ja sähkö
  ...lastuksen harrastajien ja onkikilpailujen järjestäjien syytä olla tarkkana ja havaita vaaran paikat ajoissa. ...jännitteestä riippuen. Valokaarisähköiskuista selviytyminen on harvinaista ja palovammat ovat vaikeita.
  2 KiB (236 sanaa) - 30. tammikuuta 2010 kello 09.52
• Kuokkalan- ja Herralankosket
  ...usalue sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Lempäälän kunnassa, Ahtialanjärven ja Kirkkojärven välillä. <br /> ==Luvat ja luvanmyynti==
  2 KiB (195 sanaa) - 20. kesäkuuta 2010 kello 15.36
• Umpi- ja hyrräkelavapa
  ...mpiä. Ainoa ero joka sen erottaa avokelavavasta on pienemmät vavan renkaat ja kelan alapuolella oleva sormikoukku.
  602 tavua (77 sanaa) - 11. toukokuuta 2010 kello 13.33
• PP2 Liiga ja Divari
  ...lissä toisiansa vastaan kahdessa sarjassa, Liigassa ja Divarissa. Liigassa ja Divarissa on pelaajilla käytössään uusin kehitysversio ProPilkki 2 peli Liigassa pelaa 12 joukkuetta ja Divarissa tänä vuonna 4 joukkuetta.
  2 KiB (250 sanaa) - 6. joulukuuta 2012 kello 09.59
• Meritaimen ja perhokalastus merellä
  ...yvät kuin huonotkin puolensa. Niin sanotusti halvalla ei koskaan saa hyvää ja setti on usein joltain osin puutteellinen, joskin ihan käypä tavalliseen ...tistä löytyykin useita itseään ”gurun” asemaan asettavia tietäjiä, enemmän ja vähemmän asiaan vihkiintyneitä perhokalastajia. Henkilökohtaisesti olen
  5 KiB (651 sanaa) - 25. toukokuuta 2011 kello 07.22
• Vinkkejä koski- ja virtakalastukseen vaapulla
  hieman keskivirtaan. Se ei ei pilaa vaapun ottavuutta, ja näin saa kalastettua Pienillä joilla rannalta kalastettaessakin ja suuremmilla joilla joltain kiveltä
  1 KiB (161 sanaa) - 24. maaliskuuta 2012 kello 20.27
• PP2 Liiga ja Divari - Säännöt
  PP2 Liigassa ja Divarissa on olemassa varsin tarkat säännöt, joiden mukaan toimitaan. === 1 Kilpailun nimi ja kilpailun johto ===
  12 KiB (1 517 sanaa) - 21. lokakuuta 2012 kello 12.07

Osumat sivujen teksteissä

• Feminismi
  ...ihanalta. Mies tulee päällesi ja alkaa rankka runkutus. Huudat kiimaisena ja saat mahtavan orgasmin.
  698 tavua (105 sanaa) - 4. tammikuuta 2023 kello 23.13
• X-Rap Shad
  ...eittopituutta lisäävä painonsiirtojärjestelmä sekä Shad Rapin rungon muoto ja uintiliike. ...Pienemmän koon uintisyvyys on heittokalastuksessa 0,6m ja uistelussa 2,1m ja isomman juuri sama.
  1 KiB (160 sanaa) - 8. huhtikuuta 2023 kello 14.57
• Kuha
  on kakkaperse ja silla on terävähampainen esinahka ...vie nais kalan baarin ja tuo sen sitten hotellin huoneeseen ilman kortsua ja alkaa panemaan
  265 tavua (42 sanaa) - 22. huhtikuuta 2024 kello 18.05
• Kylkiviiva-aisti
  ...iden kalojen, kuten [[allikkosalakka|allikkosalakan]], kylkiviiva on lyhyt ja epätäydellinen, tai puuttuu kokonaan. Ihmisen aisteista se vastaa kuulon ja tuntoaistin yhdistelmää. Sen avulla kala pystyy hahmottamaan kolmiulottei
  730 tavua (94 sanaa) - 22. toukokuuta 2011 kello 11.08
• Muonionjoki
  ...ja se muodostaa osan Ruotsin ja Suomen rajasta. Se sijaitsee Länsi-Lapissa ja sen pituus on 230 kilometriä. Putouskorkeutta on tällä matkalla 205 metr ...rvantojoki|Tarvanto]]- ja [[Palojoki]] sekä Ruotsin puolelta [[Merasjoki]] ja [[Parkajoki]].
  1 012 tavua (127 sanaa) - 2. marraskuuta 2010 kello 13.23
• Nussiminen
  ...]aa lentää tosi kovvaaa vauhtimursu on kyrpä josta runkkaamalla saa lapsia ja kannaattaa kokeilla
  228 tavua (32 sanaa) - 4. tammikuuta 2023 kello 23.12
• Kalan peseminen
  ...an, ettei kalaa tulisi pestä, koska veteen liukenee maku- ja rasva-aineita ja siten kalan laatu huononee. Omat kokemukseni ovat pikemmiksin päinvastaise
  632 tavua (83 sanaa) - 21. marraskuuta 2011 kello 21.52
• Pohjanlahti
  '''Pohjanlahti''' on [[meri]]alue Suomen ja Ruotsin välissä, Ahvenanmaasta pohjoiseen. Se muodostaa [[Itämeri|Itäme * [[Merenkurkku]] on Pohjanlahden kapein osa suunnilleen Vaasan ja Uumajan kaupunkien kohdalla.
  799 tavua (101 sanaa) - 31. heinäkuuta 2010 kello 20.37
• Kesänkijärvi
  ...aa Ylläs-Aakenus -vaellusreitti ja järvellä on ennen kaikkea maisemallista ja matkailullista merkitystä.
  617 tavua (77 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.44
• ThunderBlade
  ...iheää värinää. Saaliiksi sillä voi saada petokaloja esimerkiksi [[hauki]]a ja [[kuha|kuhia]]. Mallista on vain kaksi kokoa, 10cm/28g ja 5cm/6g.
  827 tavua (101 sanaa) - 8. huhtikuuta 2023 kello 14.19
• Sliver
  ...evyllinen uppoava vaappu. Sen runko on kaksiosainen ja profiililtaan kapea ja se kestää kovaa vetovauhtia. Suomen vesillä se soveltuu lähinnä [[hauk *13cm/17g, uintisyvyys heittokalastuksessa 2,7m ja uistelussa 3,3m.
  699 tavua (90 sanaa) - 8. huhtikuuta 2023 kello 14.50
• Planktonsiika
  ...n järviin Järvi- ja Pohjois-Suomessa. Planktonsiika on suosittu kotitarve- ja ammattikalastajien saalislaji erilaisilla pyydyksillä, myös virkistyskala
  549 tavua (65 sanaa) - 4. elokuuta 2010 kello 20.09
• Inkoo Vivid
  ...en kuuluvat kuviotaottu pinta, [[värikoukku]] ja tuplauistinrenkaat koukun ja rungon välissä. Mallista on kaksi kokoa: 7cm/12g ja 9cm/18g.
  526 tavua (71 sanaa) - 8. huhtikuuta 2023 kello 14.12
• Clackin' Crank
  ...Saaliiksi sillä voi saada esim. [[kuha|kuhia]], [[ahven]]ia, [[taimen]]ia ja [[hauki]]a. Clackin' Crankista on kaksi kokoa, 5cm/14g ja 7cm/19g.
  713 tavua (94 sanaa) - 8. huhtikuuta 2023 kello 11.56
• Suomalainen Kalaopas
  ...a|Suomessa tavatut kalalajit]], ja kirjan artikkeleissa käsitellään kaloja ja kalastusharrastusta ...Kaikista kirjassa mainituista kaloista kerrotaan tuntomerkit, levinneisyys ja elintavat.
  1 KiB (127 sanaa) - 5. kesäkuuta 2013 kello 19.31
• Kirjoeväsimppu
  == Koko ja ulkonäkö == Kirjoeväsimppu on alle 10 cm pitkä, mustan, harmaan ja ruskean kirjava kala. Se muistuttaa [[kivisimppu]]a, mutta sen voi erottaa
  752 tavua (98 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.43
• Sarda (kala)
  ...a ja [[urheilukalastus|urheilukalastuksen]] kohde. Sardan liha on maukasta ja sitä syödään monella eri tapaa. == Koko ja ulkonäkö ==
  931 tavua (126 sanaa) - 20. helmikuuta 2010 kello 16.55
• Piikkihai
  ...ruskea, vatsapuolelta vaalea. Piikkihai syö [[kala]]a ja selkärangattomia, ja saalistaa suurissa parvissa.
  930 tavua (117 sanaa) - 29. tammikuuta 2022 kello 23.26
• Royal Coachman
  | kuvateksti = Kuva ja kuvan sidos Aleksi Määttä | Runko = Taakse "pallo" riikinkukosta, keskelle punaista silkkiä ja eteen toinen "pallo" riikinkukosta.
  451 tavua (51 sanaa) - 16. kesäkuuta 2010 kello 15.43
• Kauvatsanjoki
  ...Kokemäen ja Huittisten kaupunkien puolivälissä. Sen valuma-alue on 805 km² ja järvisyys 8,5 %. Vesistöalueen latvat ulottuvat Suodenniemelle asti. Valu
  443 tavua (56 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.16
• Sanna Marin
  [[Sauli Niinistö|Saukki]] se rousussa murehtii ja päätänsä alas painaa,<BR>kun tuo huora persettänsä myötähänsä lai ...tamassa vuodessa mm. tuhonnut koronarajoituksilla tuhansien nuorten elämän ja jakanut [https://is.mediadelivery.fi/img/468/e0d18489f8dede18790d39194634ff
  643 tavua (90 sanaa) - 19. huhtikuuta 2023 kello 23.35
• Karvionkoski
  ...va [[Karvion kanava]]. Kosken pituus on noin 1500 metriä. Vesi on puhdasta ja kirkasta. Kosken eteläpuolella on rakennettua aluetta kuten lomamökkejä. ...ä ja [[siika]]a. Sallittuja kalastustapoja koskessa ovat [[perhokalastus]] ja [[heittokalastus]].
  1 KiB (134 sanaa) - 24. elokuuta 2010 kello 12.38
• Järvikaisla
  == Ulkonäkö ja koko == *Sen varsi on täyteinen ja lehdetön.
  1 KiB (124 sanaa) - 15. huhtikuuta 2010 kello 14.30
• Luiro
  ...ä pitkä [[Kemijoki|Kemijoen]] latvahaara. Toisin kuin lännempi [[Kitinen]] ja itäisempi [[Kemihaara]], virtaa Luiro suhteellisen asumattomassa maastossa ...hittaa vielä pienen Luironkylän, kunnes Kairalan kohdalla laskee Kitiseen, ja nämä yhdessä kohtaavat Kemihaaran hieman Pelkosenniemen kirkolta pohjois
  1 KiB (148 sanaa) - 6. maaliskuuta 2010 kello 15.47
• Isolumme
  ...peet|lummelaji]]. Sitä esiintyy yleisesti Etelä-Suomen mutaisissa lammissa ja matalissa järvissä. Lajin punakukkainen muoto on rauhoitettu. ...aan 10–20 cm. Siinä on neljä päältä vihreää sisältä valkoista verholehteä, ja lukuisia valkoisia terälehtiä.
  1 KiB (177 sanaa) - 23. huhtikuuta 2010 kello 18.50
• Lätäseno
  ...tkailukohde. Siellä kalastetaan lohia, taimenia, siikaa, harjusta, ahventa ja haukea.
  445 tavua (56 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.20
• Kalakeitto
  ...keitto, joka on valmistettu kalasta ja muista aineksista, kuten perunasta ja kasviksista. Kalakeitossa usein käytettyjä kalalajeja ovat muun muassa ahven, [[lohi]] ja [[seiti]]. Myös [[made]]keitto on arvostettua.
  1 KiB (153 sanaa) - 24. helmikuuta 2011 kello 08.57
• Umpi- ja hyrräkelavapa
  ...mpiä. Ainoa ero joka sen erottaa avokelavavasta on pienemmät vavan renkaat ja kelan alapuolella oleva sormikoukku.
  602 tavua (77 sanaa) - 11. toukokuuta 2010 kello 13.33
• Red & White Bucktail
  | kuvateksti = Kuva ja kuvan sidos Aleksi Määttä)'' ...n ohut ja tasainen. Aloitetaan etupäästä ja kierretään kohti koukun mutkaa ja saman tien takaisin kiertäen entisten
  909 tavua (120 sanaa) - 17. heinäkuuta 2010 kello 19.21
• Riikinkukkopäinen Kuulapää
  Riikukukkopäinen Kuulapää (Kuva ja kuvan sidos Aleksi Määttä) Helppotekoinen ja varma sidos [[harri]]lle, [[taimen]]elle ja [[kirjolohi|kirjolohelle]]. Rungon värejä kannattaa vaihtaa.
  625 tavua (75 sanaa) - 5. huhtikuuta 2010 kello 10.20
• Imukala
  ==Koko ja ulkonäkö== Imukala on suomuton ja limainen.
  1 KiB (170 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.40
• Kuorsumaanjärvi
  Järven etelä- ja pohjoispää ovat kasvaneet umpeen ja sen keskisyvyys on alle metrin. Rannasta löytyy myös lintutorni ja laavu alue, Kuorsumaanjärvi on tunnettu lintujärvi.
  862 tavua (132 sanaa) - 5. kesäkuuta 2010 kello 12.07
• Rantaneula
  Rantanuoliainen on aktiivinen öisin ja on päivisin piilossa kivien alla tai pohjaan kaivautuneena. ...ästä kuonoon kulkee tumma juova. Rantanuoliaisella on pienet viiksisäikeet ja sen poskissa on piikit, jotka kala voi nostaa pystyyn.
  1 KiB (135 sanaa) - 20. elokuuta 2011 kello 14.25
• Kalan suolaaminen
  ...en jälkeen kerroksittain kaloja ja suolaa. Päällimmäisenä on kerros suolaa ja kaikkein ylimpänä kova paino. <ref>http://cc.joensuu.fi/~spitkan/kotitalo ...rin päivän kuluttua suolavesi siivilöidään, pyyhitään sakka pois kaloista, ja annetaan olla kalojen koosta riippuen 1-2 viikkoa huolehtien että ne ovat
  1 KiB (199 sanaa) - 20. elokuuta 2011 kello 14.31
• Kalastusvakuutusyhdistys
  ...muassa laki ja asetus kalastusvakuutusyhdistyksistä, vakuutusyhdistyslaki ja vakuutussopimuslaki.
  1 KiB (94 sanaa) - 22. elokuuta 2011 kello 12.56
• Sillikalat
  ...kuuluu merkittäviä ruokakaloja, kuten [[silli]], [[silakka]], [[sardelli]] ja [[kilohaili]] ==Alalahkot ja heimot==
  706 tavua (74 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.27
• Kiehimänjoki
  ...pänä [[Oulujärvi|Oulujärveen]]. Virtaamaltaan se on Suomen 13. suurin joki ja syvimmiltä kohdiltaan noin 20 metriä syvä. Kiehimänjoen kokonaispudotus ...lla sijaitsee useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita asuinympäristöjä ja muinaismuistokohteita. Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö suunnitteli paperiteh
  904 tavua (110 sanaa) - 31. heinäkuuta 2010 kello 20.31
• Tenniöjoki
  ...[Savukoski|Savukosken]] kirkonkylän lähellä. Joki on 126 kilometriä pitkä, ja 62 kilometriä siitä on Suomen puolella. ...ä ojia. Tenniöjoen vesistön valuma-alue on noin 4&nbsp;140 neliökilometriä ja vesipinta-ala noin 300 hehtaaria. Vesistön [[virtaama|keskivirtaama]] on 4
  925 tavua (111 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.24
• Vesiviljely
  ...kijäksi avovesikalastuksen rinnalle. Allaskasvatuksessa eliöiden terveyttä ja ravintoa voidaan tarkkailla.
  960 tavua (112 sanaa) - 3. lokakuuta 2011 kello 12.30
• Stalwart
  ...etouistelu]]un ja koskikalastukseen, ja eiköhän sillä saa myös [[ahven]]ia ja pienehköjä [[hauki]]a metsäjärviltä.
  479 tavua (69 sanaa) - 8. huhtikuuta 2023 kello 12.04
• Jolosjoki
  ...losjoki''' on [[Kiiminkijoen vesistöalue]]eseen kuuluva [[joki]] Kiimingin ja Oulun kuntien alueella Pohjois-Pohjanmaalla. ...Ylikiimingin Joloksen kylässä olevasta [[Mannisenjärvi|Mannisenjärvestä]] ja laskee [[Kiiminkijoki|Kiiminkijokeen]] Kiimingin Tirinkylässä. Joen pituu
  932 tavua (122 sanaa) - 31. tammikuuta 2010 kello 12.25
• Raudanjoki
  ...niemellä]]. Se yhtyy Kemijokeen Rovaniemellä ja siinä on useita [[koski]]a ja [[kesämökki |kesämökkejä]].
  247 tavua (32 sanaa) - 9. toukokuuta 2010 kello 08.17
• Könkämäeno
  '''Könkämäeno''' on Suomen ja Ruotsin välinen rajajoki Enontekiön ja Kiirunan kuntien välillä "käsivarressa". Joki saa alkunsa [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärvestä]] ja laskee alas käsivartta saaden seurakseen käsivarren koillisrajalta [[Lät
  556 tavua (80 sanaa) - 27. heinäkuuta 2010 kello 17.30
• WildEye Swim Shad
  ...stus|Heittokalastuksessa]] se kannattaa heiton jälkeen vajottaa pohjaan ja ja kelata sisään vaihtelevasti pohjan läheisyydessä. Mallista on kuusi kokoa: 5cm/5g, 8cm/10g, 10cm/25g, 13cm/43g, 15cm ja 22cm/192g.
  737 tavua (101 sanaa) - 24. toukokuuta 2010 kello 11.34
• Kokemäenjoen vesistö
  ...Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen maakunnat, osia Keski-Suomesta, Päijät-Hämeestä ja Varsinais-Suomesta sekä Kokemäenjoen laakso Satakunnasta. ...rvestä johtaa Nokianvirta Kuloveteen, josta varsinainen Kokemäenjoki alkaa ja johon laskee pohjoisesta Ikaalisten reitti. Etelästä Kokemäenjokeen lask
  1 KiB (147 sanaa) - 29. kesäkuuta 2010 kello 18.07
• Laulujoutsen
  ==Koko ja ulkonäkö== ...ien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä keltainen ja kärjestä musta. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on na
  1 KiB (159 sanaa) - 5. helmikuuta 2011 kello 10.15
• Indikaattorin valmistus
  ...toisesta päästä. Indikaattori on paras yö- ja iltahämärissä, varovaisille ja aroille kaloille, joiden iskiessä olisi vaikea huomata [[kala]]n kiinnostu * Porakone ja siihen terä ( 2-2,5mm)
  1 KiB (162 sanaa) - 30. tammikuuta 2010 kello 19.10
• Madekeitto
  ...ää keitokseen vettä niin, että kalatkin peittyvät. Lisää vielä voi, tilli ja suola. *Otava, Kotiruoka ''Kaija Isotalo, Raija Kuittinen ja Ragni Tennberg''
  569 tavua (72 sanaa) - 2. maaliskuuta 2011 kello 22.53
• Nokkakala
  ..., jolla on pitkä, nokkamainen leuka. Se on tavallisesti 5-70&nbsp;cm pitkä ja painaa noin kilon. Nokkakalan luut ovat vihreät. ...] liian vähäsuolaista takaosaa. Nokkakalaa esiintyi runsaasti 1940-luvulla ja 1970-80 lukujen vaihteessa, yleisyyden vaihtelut liittyvät todennäköises
  839 tavua (110 sanaa) - 20. lokakuuta 2012 kello 09.27
• Vaskojoki
  ...rvi|Inarijärveen]]. Vaskojoen rannat ovat enimmäkseen [[luhta|saraluhtia]] ja [[neva (suotyyppi)|tulvanevoja]]. Joki on yhteensä noin 110 kilometriä pi
  520 tavua (63 sanaa) - 10. maaliskuuta 2010 kello 14.26

Näytä [20 | 50 | 100 | 250 | 500] kerralla. ← 50 edellistä | 50 seuraavaa →