Ero sivun ”Suvasvesi” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(karttaan infoa)
p
 
(10 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0
+
{{korjattava|kuvitus}}
| style="background:#8fabb9; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" |  '''Suvasvesi'''
+
 
|-
+
{{järvi
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" |
+
| kartta = <googlemap version="0.9" lat="62.617352" lon="28.212891" type="map" zoom="10" width="300" height="500" selector="no" controls="none">
|-
 
! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" |
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''pinta-ala''': 233,58 km²
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Pinnankorkeus''': 81,7m
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Suurin syvyys''': 89.0m
 
|-
 
| style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" |  '''Laskujoki''': Heinäveden reitti
 
|-
 
|}
 
<googlemap version="0.9" lat="62.623983" lon="28.24379" type="map" zoom="11" width="700" height="500" scale="yes" overview="yes">
 
 
(N) 62.66487, 28.185551
 
(N) 62.66487, 28.185551
 
Suvasvesi North -kraatteri. Tarkka syvyys ei ole tiedossa, esimerkiksi Maanmittauslaitos on  
 
Suvasvesi North -kraatteri. Tarkka syvyys ei ole tiedossa, esimerkiksi Maanmittauslaitos on  
Rivi 23: Rivi 10:
 
(V) 62.579698, 28.14075
 
(V) 62.579698, 28.14075
 
Veneenlaskuluiska (materiaali betoni) Horsmalahdessa. Toinen laskuluiska sijaitsee pohjoisempana, Kukkarinselän puolella Enonlahdessa.
 
Veneenlaskuluiska (materiaali betoni) Horsmalahdessa. Toinen laskuluiska sijaitsee pohjoisempana, Kukkarinselän puolella Enonlahdessa.
 +
(P) 62.619734, 28.37174
 +
Paimensaari.
 +
Lisätietoa: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=6463
 +
(I) 62.631297, 28.196663
 +
Kattava tietopaketti Suvasvedestä (klikkaa linkkiä): http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10798
 
</googlemap>
 
</googlemap>
 +
| kuvateksti = Suvasveden kartta
 +
| pinta-ala = 233,58 km²
 +
| suurin syvyys = 81,7m
 +
| laskujoki = Heinäveden reitti
 +
| valtio = Suomi
 +
}}
  
'''Suvasvesi''' on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Itä-Suomen läänissä Kuopion ja Leppävirran alueella.  
+
'''Suvasvesi''' on Vuoksen vesistöön kuuluva [[järvi]] Itä-Suomen läänissä Kuopion ja Leppävirran alueella. Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä. Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä. Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi. Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää. Se rajoittaa koillisesta Suomen  suurinta saarta Soisaloa.Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin. Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta. Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri. Se tunnetaan myös nimellä Suvasvesi South -kraatteri. Se on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty. Se saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin.
 
+
Erityinen nähtävyys on Paimensaari, joka kertoo neljän sisaruksen kekseliäästä aherruksesta 1900-luvulla. Saaren perinneympäristöstä pitävät nykyisin huolta niittotalkoot ja lampaat. Viehättävässä Paimensaaressa on myös lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka eväshetkiin.Kauniit järvimaisemat vastaanottavat niin kalastajat kuin historiasta kiinnostuneet. Kristallinkirkkaat vedet kätkevät veden alle arvoitukselliset meteoriittikraatterit. Suvasvesi on Suomen syvimpiä järviä, sillä keskivaiheilta on pohjaan matkaa peräti 90 metriä. Tämä on muinaisen kraatterin ansiota. Suvasveden kirkkaissa vesissä voi näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka. Pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky vedenpinnan alla.  
Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä.  
 
 
 
Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä.
 
 
 
Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi.  
 
 
 
Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää.  
 
 
 
Se rajoittaa koillisesta Suomen  suurinta saarta Soisaloa.
 
 
 
Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin.
 
 
 
Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan.  
 
 
 
Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta.  
 
 
 
Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri.  
 
  
Se tunnetaan myös nimellä Suvasvesi South -kraatteri. Se on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty.
+
== Kalastus ==
 
+
Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin [[taimen]] ja [[siika]], kun taas keväällä ja syksyisin [[järvilohi]].
Se saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin.
 
 
 
Erityinen nähtävyys on Paimensaari, joka kertoo neljän sisaruksen kekseliäästä aherruksesta 1900-luvulla.
 
 
 
Saaren perinneympäristöstä pitävät nykyisin huolta niittotalkoot ja lampaat.
 
 
 
Viehättävässä Paimensaaressa on myös lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka eväshetkiin.
 
 
 
Kauniit järvimaisemat vastaanottavat niin kalastajat kuin historiasta kiinnostuneet.
 
 
 
Kristallinkirkkaat vedet kätkevät veden alle arvoitukselliset meteoriittikraatterit.
 
 
 
Suvasvesi on Suomen syvimpiä järviä, sillä keskivaiheilta on pohjaan matkaa peräti 90 metriä.
 
 
 
Tämä on muinaisen kraatterin ansiota.
 
 
 
Suvasveden kirkkaissa vesissä voi näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka.
 
 
 
Pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky vedenpinnan alla.
 
 
 
Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin taimen ja siika, kun taas keväällä ja syksyisin järvilohi.
 
  
  
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
[http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10806 Luontoon]
+
*[http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10806 Luontoon]
 
+
*[http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvasvesi Wikipedia]
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvasvesi wikipedia]
 
  
 
[[Luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]]
 
[[Luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]]
 
+
[[Luokka:Suomen vesistöt]]
[[Luokka:Suomen järvet]]
 

Nykyinen versio 25. heinäkuuta 2011 kello 15.00

Luuta.png Tätä sivua, tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia.

Voit auttaa Kalapediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
{{#if:kuvitus|Tarkennus: kuvitus|}}

Suvasvesi
{{#if:|
[[Tiedosto: |296px|Suvasveden kartta]]
|}}

{{#if:<googlemap version="0.9" lat="62.617352" lon="28.212891" type="map" zoom="10" width="300" height="500" selector="no" controls="none"> (N) 62.66487, 28.185551 Suvasvesi North -kraatteri. Tarkka syvyys ei ole tiedossa, esimerkiksi Maanmittauslaitos on mitannut kraatterin syvyydeksi 102 metriä, muita arvioita syvyydestä ovat mm. 98, 95, 92, 91 ja 89 m. Kraatterin synnyttämä Kukkarinselkä on hyvää kalastusaluetta etenkin lohikalojen osalta. (S) 62.603795, 28.228466 Suvasvesi South -kraatteri. Alueen syvyys on n. 20-35 m. Kraatterin synnyttämä Haapaselkä on hyvää kalastusaluetta, etenkin ahven, hauki ja taimen ovat yleisiä saaliskaloja. (V) 62.579698, 28.14075 Veneenlaskuluiska (materiaali betoni) Horsmalahdessa. Toinen laskuluiska sijaitsee pohjoisempana, Kukkarinselän puolella Enonlahdessa. (P) 62.619734, 28.37174 Paimensaari. Lisätietoa: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=6463 (I) 62.631297, 28.196663 Kattava tietopaketti Suvasvedestä (klikkaa linkkiä): http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10798

</googlemap>|
<googlemap version="0.9" lat="62.617352" lon="28.212891" type="map" zoom="10" width="300" height="500" selector="no" controls="none">

(N) 62.66487, 28.185551 Suvasvesi North -kraatteri. Tarkka syvyys ei ole tiedossa, esimerkiksi Maanmittauslaitos on mitannut kraatterin syvyydeksi 102 metriä, muita arvioita syvyydestä ovat mm. 98, 95, 92, 91 ja 89 m. Kraatterin synnyttämä Kukkarinselkä on hyvää kalastusaluetta etenkin lohikalojen osalta. (S) 62.603795, 28.228466 Suvasvesi South -kraatteri. Alueen syvyys on n. 20-35 m. Kraatterin synnyttämä Haapaselkä on hyvää kalastusaluetta, etenkin ahven, hauki ja taimen ovat yleisiä saaliskaloja. (V) 62.579698, 28.14075 Veneenlaskuluiska (materiaali betoni) Horsmalahdessa. Toinen laskuluiska sijaitsee pohjoisempana, Kukkarinselän puolella Enonlahdessa. (P) 62.619734, 28.37174 Paimensaari. Lisätietoa: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=6463 (I) 62.631297, 28.196663 Kattava tietopaketti Suvasvedestä (klikkaa linkkiä): http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10798

</googlemap>
|}} {{#if:Suvasveden kartta|
Suvasveden kartta

|}}

{{#if:||Koordinaatit || - {{#if: Suomi||Valtio || Suomi {{#if: ||Maat || {{#if:233,58 km²|| Pinta-ala || 233,58 km² {{#if:|| Tilavuus || - {{#if: || Keskisyvyys || {{#if:81,7m||Suurin syvyys || 81,7m {{#if: ||Rantaviivan pituus || {{#if:||Veden väri || {{#if:||Pinnan korkeus || {{#if:Heinäveden reitti||Laskujoki || Heinäveden reitti


Suvasvesi on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Itä-Suomen läänissä Kuopion ja Leppävirran alueella. Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä. Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä. Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi. Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää. Se rajoittaa koillisesta Suomen suurinta saarta Soisaloa.Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin. Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta. Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri. Se tunnetaan myös nimellä Suvasvesi South -kraatteri. Se on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty. Se saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin. Erityinen nähtävyys on Paimensaari, joka kertoo neljän sisaruksen kekseliäästä aherruksesta 1900-luvulla. Saaren perinneympäristöstä pitävät nykyisin huolta niittotalkoot ja lampaat. Viehättävässä Paimensaaressa on myös lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka eväshetkiin.Kauniit järvimaisemat vastaanottavat niin kalastajat kuin historiasta kiinnostuneet. Kristallinkirkkaat vedet kätkevät veden alle arvoitukselliset meteoriittikraatterit. Suvasvesi on Suomen syvimpiä järviä, sillä keskivaiheilta on pohjaan matkaa peräti 90 metriä. Tämä on muinaisen kraatterin ansiota. Suvasveden kirkkaissa vesissä voi näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka. Pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky vedenpinnan alla.

Kalastus[muokkaa]

Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin taimen ja siika, kun taas keväällä ja syksyisin järvilohi.


Lähteet[muokkaa]