Ero sivun ”Suvasvesi” versioiden välillä
p |
|||
| (11 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | {| | + | {{korjattava|kuvitus}} |
| − | + | ||
| − | + | {{järvi | |
| − | + | | kartta = <googlemap version="0.9" lat="62.617352" lon="28.212891" type="map" zoom="10" width="300" height="500" selector="no" controls="none"> | |
| − | + | (N) 62.66487, 28.185551 | |
| − | + | Suvasvesi North -kraatteri. Tarkka syvyys ei ole tiedossa, esimerkiksi Maanmittauslaitos on | |
| − | + | mitannut kraatterin syvyydeksi 102 metriä, muita arvioita syvyydestä ovat mm. 98, 95, 92, 91 ja 89 m. Kraatterin synnyttämä Kukkarinselkä on hyvää kalastusaluetta etenkin lohikalojen osalta. | |
| − | + | (S) 62.603795, 28.228466 | |
| − | + | Suvasvesi South -kraatteri. Alueen syvyys on n. 20-35 m. Kraatterin synnyttämä Haapaselkä on hyvää kalastusaluetta, etenkin ahven, hauki ja taimen ovat yleisiä saaliskaloja. | |
| − | + | (V) 62.579698, 28.14075 | |
| − | + | Veneenlaskuluiska (materiaali betoni) Horsmalahdessa. Toinen laskuluiska sijaitsee pohjoisempana, Kukkarinselän puolella Enonlahdessa. | |
| − | + | (P) 62.619734, 28.37174 | |
| − | + | Paimensaari. | |
| − | + | Lisätietoa: http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=6463 | |
| − | + | (I) 62.631297, 28.196663 | |
| − | + | Kattava tietopaketti Suvasvedestä (klikkaa linkkiä): http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10798 | |
| − | |||
</googlemap> | </googlemap> | ||
| + | | kuvateksti = Suvasveden kartta | ||
| + | | pinta-ala = 233,58 km² | ||
| + | | suurin syvyys = 81,7m | ||
| + | | laskujoki = Heinäveden reitti | ||
| + | | valtio = Suomi | ||
| + | }} | ||
| − | '''Suvasvesi''' on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Itä-Suomen läänissä Kuopion ja Leppävirran alueella. | + | '''Suvasvesi''' on Vuoksen vesistöön kuuluva [[järvi]] Itä-Suomen läänissä Kuopion ja Leppävirran alueella. Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä. Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä. Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi. Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää. Se rajoittaa koillisesta Suomen suurinta saarta Soisaloa.Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin. Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta. Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri. Se tunnetaan myös nimellä Suvasvesi South -kraatteri. Se on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty. Se saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin. |
| − | + | Erityinen nähtävyys on Paimensaari, joka kertoo neljän sisaruksen kekseliäästä aherruksesta 1900-luvulla. Saaren perinneympäristöstä pitävät nykyisin huolta niittotalkoot ja lampaat. Viehättävässä Paimensaaressa on myös lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka eväshetkiin.Kauniit järvimaisemat vastaanottavat niin kalastajat kuin historiasta kiinnostuneet. Kristallinkirkkaat vedet kätkevät veden alle arvoitukselliset meteoriittikraatterit. Suvasvesi on Suomen syvimpiä järviä, sillä keskivaiheilta on pohjaan matkaa peräti 90 metriä. Tämä on muinaisen kraatterin ansiota. Suvasveden kirkkaissa vesissä voi näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka. Pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky vedenpinnan alla. | |
| − | Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä. | ||
| − | |||
| − | Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä. | ||
| − | |||
| − | Suvasvesi on Päijänteen | ||
| − | |||
| − | Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää. | ||
| − | |||
| − | Se rajoittaa koillisesta Suomen suurinta saarta Soisaloa. | ||
| − | |||
| − | Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin. | ||
| − | |||
| − | Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. | ||
| − | |||
| − | Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta. | ||
| − | |||
| − | Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri. | ||
| − | + | == Kalastus == | |
| − | + | Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin [[taimen]] ja [[siika]], kun taas keväällä ja syksyisin [[järvilohi]]. | |
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin taimen ja siika, kun taas keväällä ja syksyisin järvilohi. | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| − | [http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10806 Luontoon] | + | *[http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=10806 Luontoon] |
| − | + | *[http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvasvesi Wikipedia] | |
| − | [http://fi.wikipedia.org/wiki/Suvasvesi | ||
[[Luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]] | [[Luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]] | ||
| − | + | [[Luokka:Suomen vesistöt]] | |
| − | [[Luokka:Suomen | ||
Nykyinen versio 25. heinäkuuta 2011 kello 15.00
|
VITTU SAATANA PERKELE.
PS himoittavan pantava persaus neidillä !
|
Suvasvesi on Vuoksen vesistöön kuuluva järvi Itä-Suomen läänissä Kuopion ja Leppävirran alueella. Järvi on osa Iso-Kallaa. Suvasvesi koostuu kahdesta avoselästä: Kukkarinselästä pohjoisessa ja Haapaselästä etelässä. Näitä kahta selkää erottaa saariryhmä. Kukkarinselkä on epätavallisen syvä Suomen mittakaavassa, sillä se on syvimmässä kohdassaan 89,0 metriä syvä. Suvasvesi on Päijänteen (95,3 m) ja Inarijärven (91,8 m) jälkeen Suomen kolmanneksi syvin järvi. Suvasvesi on myös Kallaveden reitin kauneudestaan kuulun itäisen laskuhaaran eli Heinäveden reitin alkupää. Se rajoittaa koillisesta Suomen suurinta saarta Soisaloa.Vuonna 2001 Kukkarinselältä löydettiin meteoriittitörmäyksessä syntyviä pirstekartioita, mikä teki siitä Suomen kuudennen tunnetun meteoriittikraatterin. Kraatteri, joka myös yleisimmin tunnetaan nimellä Suvasvesi North, sijaitsee keskellä Kukkarinselkää ja on noin 3,5 kilometriä halkaisijaltaan. Kraatterin ikä tunnetaan nykyisinkin huonosti: se on arviolta 240–780 miljoonaa vuotta. Haapaselkä muistuttaa pohjoista osaa ja sen on myös oletettu olevan törmäyskraatteri. Se tunnetaan myös nimellä Suvasvesi South -kraatteri. Se on samankokoinen kuin Kukkarinselän kraatteri, mutta sen ikää ei ole vielä määritetty. Se saattaa liittyä Suvasveden pohjoiseen kraatteriin, mikä tekisi Suvasveden rakenteesta erittäin harvinaisen kaksoistörmäyskraatterin. Erityinen nähtävyys on Paimensaari, joka kertoo neljän sisaruksen kekseliäästä aherruksesta 1900-luvulla. Saaren perinneympäristöstä pitävät nykyisin huolta niittotalkoot ja lampaat. Viehättävässä Paimensaaressa on myös lyhyt luontopolku sekä tulentekopaikka eväshetkiin.Kauniit järvimaisemat vastaanottavat niin kalastajat kuin historiasta kiinnostuneet. Kristallinkirkkaat vedet kätkevät veden alle arvoitukselliset meteoriittikraatterit. Suvasvesi on Suomen syvimpiä järviä, sillä keskivaiheilta on pohjaan matkaa peräti 90 metriä. Tämä on muinaisen kraatterin ansiota. Suvasveden kirkkaissa vesissä voi näkyvyyttä riittää jopa 30 metriin saakka. Pystysuorat kalliomuodostelmat ovat upea näky vedenpinnan alla.
Kalastus[muokkaa]
Suvaksen uisteluvesille kalastajia houkuttelevat kesäisin taimen ja siika, kun taas keväällä ja syksyisin järvilohi.