Suutari

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 24. kesäkuuta 2009 kello 13.45 käyttäjän Timpe (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suutari (Tinca tinca) on Euraasiassa laajalle levinnyt sisävesien särkikala, joka elää myös Itämeren murtovedessä. Suutari on Tinca-suvun ainoa laji.<ref name="yksi">

, , ISBN . .</ref>

Ulkonäkö

Suutari on ruumiiltaan tanakka, väriltään tumman puhuvan oliivinvihreä tai pronssinruskea kala. Suomut ovat pienet, tiukasti limaiseen ihoon kiinnittyneet. Silmät ovat oranssinpunaiset, pienemmät kuin särkikaloilla yleensä. Suu on pieni, suupielissä on lyhyet viiksisäikeet. Pyrstön tyvi on tukeva, pyrstö jokseenkin neliömäinen. Muut evät sen sijaan ovat muodoltaan silmiinpistävästi pyöristyneet, selkäevä on lyhyt. Vatsaevissä on sukupuolisuutta ilmaiseva muotoero. Koiraan vatsaevät ovat naaraan vatsaeviä huomattavasti suuremmat. Suomessa pyydetyt suutarit ovat yleensä 25–40 cm:n pituisia ja 0,5–1,5 kg:n painoisia. Muualla Euroopassa suutari voi kasvaa yli 8 kg:n mittaan.<ref name ="yksi"/> Suomen 2000-luvun ennätyssuutari painoi 3,55 kg.<ref>2000-luvun Suomen ennätyskalat ja Suomen ennätyskalarekisteriin hyväksytyt suurkalat. {{#if:|Viitattu |}}</ref>

Levinneisyys

Suutari elää Etelä-Suomen lämpimissä sisävesissä 62. leveysasteen eteläpuolella. Rannikkovesissä sitä on tavattu Merenkurkun pohjoispuolellakin.<ref name ="yksi"/> Lajin laaja kokonaislevinneisyys kattaa lähes koko Euroopan ja ulottuu Aasiassa Mongoliaan sekä Siperian Ob- ja Jenisei-jokien vesistöalueille.<ref name ="kolme">Malline:FishBase</ref> Istutettuna se esiintyy muillakin mantereilla.<ref name="yksi"/>

Elintavat ja lisääntyminen

Suutari on tyypillisesti rehevien, seisovien vesien kala, joka tulee toimeen vähähappisessakin vedessä. Se elää pohjan tuntumassa ja syö lähinnä pohjaeläimiä kuten äyriäisiä, matoja, kotiloita ja hyönteisten toukkia. Suutari kutee alkukesällä matalassa rantavedessä kasvillisuuden seassa. Pienet mätimunat, joita voi olla satoja tuhansia, takertuvat vesikasveihin.<ref name="yksi"/>

Kalastus ja käyttö

Suomessa suutaria ei juuri arvosteta ruokakalana.<ref name="yksi"/> Muualla Euroopassa ja Ruotsissakin suutaria kuitenkin pidetään maukkaana<ref name="kolme"/><ref name="nelja">Allt om Fisk: Sutare. {{#if:|Viitattu |}}</ref> ja sitä kasvatetaankin lammikoissa annoskalaksi.<ref name="yksi"/> Suomessa suutaria on kasvatettu istutettavaksi toisiin vesistöihin, ja suuri osa nykyesiintymistä onkin näiden istutusten tulosta.<ref name="yksi"/>

Suutaria saadaan katiskoilla, verkoilla ja rysillä. Muualla Euroopassa se on myös suosittu onkikala; suuri suutari tarjoaa tiukan vastuksen.<ref name="yksi"/><ref name="nelja"/>

Suutarin erikoisia värimuotoja (kultasuutari) viljellään ja käytetään Euroopassa lammikoiden koristekaloina.

Viitteet

<references />

Aiheesta muualla