Ero sivun ”Sukelluskalastus” versioiden välillä
| (3 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Sukelluskalastus''' on [[vapaasukellus]]välinein sekä [[harppuuna|harppuunan]] avulla tapahtuvaa | + | '''Sukelluskalastus''' on [[vapaasukellus]]välinein sekä [[harppuuna|harppuunan]] avulla tapahtuvaa [[kalastus]]ta. Sukelluskalastajat eivät käytä paineilmalaitteita kuten laitesukeltajat vaan sukeltaminen tapahtuu henkeä pidättäen, kuten vapaasukelluksessa. Sukelluskalastusta kutsutaan usein myös harppuunakalastukseksi. |
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
Lisäksi alueella kiertelee useita vedessä olevasta sukeltajasta varoittavalla sinivalkoisella A-lipulla varustettuja valvonta- ja pelastusveneitä. Euroopan- ja maailmanmestaruuskilpailuissa jokaisella kilpailijalla on oltava oma valvontavene. | Lisäksi alueella kiertelee useita vedessä olevasta sukeltajasta varoittavalla sinivalkoisella A-lipulla varustettuja valvonta- ja pelastusveneitä. Euroopan- ja maailmanmestaruuskilpailuissa jokaisella kilpailijalla on oltava oma valvontavene. | ||
| − | Kilpailussa tulokset määräytyvät kalansaaliin mukaisesti. Suomessa käytössä olevassa pistelaskujärjestelmässä jokaisesta alamitan ylittävästä kalasta saadaan kalapisteet sekä painopisteet. Esimerkiksi yhdestä 235 gramman [[ahven|ahvenesta]], joka ylittää vaaditun 22 cm alamitan, saa 6 kalapistettä sekä 3 painopistettä. Painopisteitä jaetaan yksi piste jokaista alkavaa sataa grammaan kohti. Kun kukin kala on mitattu ja punnittu, siltä leikataan pyrstöevät irti merkkinä loppuunkäsittelystä. Nyt kalan voi perata.. | + | Kilpailussa tulokset määräytyvät kalansaaliin mukaisesti. Suomessa käytössä olevassa pistelaskujärjestelmässä jokaisesta alamitan ylittävästä kalasta saadaan kalapisteet sekä painopisteet. Esimerkiksi yhdestä 235 gramman [[ahven|ahvenesta]], joka ylittää vaaditun 22 cm alamitan, saa 6 kalapistettä sekä 3 painopistettä. Painopisteitä jaetaan yksi piste jokaista alkavaa sataa grammaan kohti. Kun kukin [[kala]] on mitattu ja punnittu, siltä leikataan pyrstöevät irti merkkinä loppuunkäsittelystä. Nyt kalan voi perata.. |
| Rivi 52: | Rivi 52: | ||
* [http://www.touhula.net/sukellus.htm Tapio Salakarin sukelluskalastusaiheiset sivut] | * [http://www.touhula.net/sukellus.htm Tapio Salakarin sukelluskalastusaiheiset sivut] | ||
* [http://www.teamkampela.com/c/MezaBoard/viewforum.php?f=4 Team Kampelan suomenkielinen sukelluskalastusfoorumi] | * [http://www.teamkampela.com/c/MezaBoard/viewforum.php?f=4 Team Kampelan suomenkielinen sukelluskalastusfoorumi] | ||
| + | * [http://touhula.net/cuppisteet2008.htm Vuoden 2008 ranking tilanne] | ||
| − | |||
| − | |||
| − | [[Luokka:Kalastuslajit]] | + | [[Luokka:Muut kalastuslajit]] |
| + | [[Luokka: Kalastuslajit]] | ||
Nykyinen versio 2. maaliskuuta 2011 kello 14.13
Sukelluskalastus on vapaasukellusvälinein sekä harppuunan avulla tapahtuvaa kalastusta. Sukelluskalastajat eivät käytä paineilmalaitteita kuten laitesukeltajat vaan sukeltaminen tapahtuu henkeä pidättäen, kuten vapaasukelluksessa. Sukelluskalastusta kutsutaan usein myös harppuunakalastukseksi.
Varusteet[muokkaa]
Sukelluskalastaja käyttää tyypillisesti seuraavia varusteita:
- harppuuna
- maski
- snorkkeli
- räpylät
- märkäpuku
- painovyö (myös painoliivi sekä nilkkapainot)
- puukko
- pintapoiju / -lautta (jossa sukeltajan lippu)
- kalapiikki / -koukku
- kello tai vapaasukellustietokone
Kalastaminen[muokkaa]
Sukelluskalastuksessa kalojen etsiminen tapahtuu joko pinnalla rauhallisesti uiden tai sukeltaen pohjasta tai välivedestä etsien. Pinnalta etsiminen tapahtuu tyypillisesti rannan tuntumasta, kaislikoissa tai matalikoilla. Sukeltaen (ns. pumppaamalla) tapahtuvassa kalastuksessa sukelluskalastaja pyrkii yleensä maastoutumaan kiven tai kasvillisuuden sekaan ja odottaa sopivan kalan saapumista ampumisetäisyydelle. Sukellusten syvyydet vaihtelevat veden lämpötilan, kirkkauden sekä tavoitellun kalalajin mukaan muutamasta metristä aina yli kymmenen metrin syvyyksiin. Ulkomailla, jossa vedet ovat kirkkaampia, voivat sukellukset yltään useiden kymmenin metrien syvyyteen.
Kilpailut[muokkaa]
Sukelluskalastus on kilpailulaji, jossa kilpaillaan aina maailmanmestaruustasolle asti. Vuonna 2008 Suomessa kilpailuja järjestetään seitsemän.
Sukelluskalastuskilpailuissa kilpailuaika on tyypillisesti neljä tuntia. Kilpailun järjestäjä määrää lähtö- ja maalialueet joilla kilpailijan tulee olla kilpailun alkaessa sekä päättyessä. Kilpailuissa ei (yleensä) käytetä veneitä, vaan osallistujat siirtyvät kaikki matkat joko uiden tai maata pitkin kävellen. Jokaisella kilpailijalla on oltava vähintään 10 litran vetoinen pintapoiju, jonka varassa voi kellua suonenvedon tai uupumuksen tullen. Poijuun merkitään kunkin kilpailijan numero selvästi näkyvänä..
Lisäksi alueella kiertelee useita vedessä olevasta sukeltajasta varoittavalla sinivalkoisella A-lipulla varustettuja valvonta- ja pelastusveneitä. Euroopan- ja maailmanmestaruuskilpailuissa jokaisella kilpailijalla on oltava oma valvontavene. Kilpailussa tulokset määräytyvät kalansaaliin mukaisesti. Suomessa käytössä olevassa pistelaskujärjestelmässä jokaisesta alamitan ylittävästä kalasta saadaan kalapisteet sekä painopisteet. Esimerkiksi yhdestä 235 gramman ahvenesta, joka ylittää vaaditun 22 cm alamitan, saa 6 kalapistettä sekä 3 painopistettä. Painopisteitä jaetaan yksi piste jokaista alkavaa sataa grammaan kohti. Kun kukin kala on mitattu ja punnittu, siltä leikataan pyrstöevät irti merkkinä loppuunkäsittelystä. Nyt kalan voi perata..
Kun kaikkien kilpailijoiden kalat on mitattu ja punnittu, muodostuvat kilpailun tulokset suoraan saatujen pisteiden perusteella.
Jokaisella kilpailijalla tulee olla voimassa Sukeltajaliiton kilpailulisenssi joka sisältää urheiluvakuutuksen sekä todistus suoritetusta kalastuksenhoitomaksusta.
Ranking[muokkaa]
Kilpailutulosten perusteella kilpailijoille jaetaan ranking pisteitä, joiden perusteella pidetään yllä Suomen rankinglistaa. Ranking pisteet määräytyvät siten, että yksittäisen kilpailun voittaja saa 100 pistettä (Suomen mestaruuskilpailuista 130). Muiden kilpailijoiden pisteet määräytyvät suhteessa voittajan tulokseen. Esimerkiksi jos voittaja on saanut kilpailussa 145 pistettä ja kilpailun toinen 105 pistettä saa voittaja 100 ranking pistettä ja toiseksi sijoittunut 72.41 pistettä ((105/145) * 100).
Lopullisissa ranking pisteissä huomioidaan jokaiselta kilpailijalta neljä parasta pistemäärää. Näiden perusteella määräytyy lopullinen ranking. Rankingin mukaan valitaan maajoukkue.
Tunnettuja kilpailjoita ja kiertopalkintoja[muokkaa]
Suomen sukelluskalastuksen menestyneimmistä kilpailijoista, "Keulakuvista", voinee mainita kaksi eli turkulaisen Ben Mattsonin ja helsinkiläisen Ralf Tötterströmin. Suomenmestaruuskilpailuissa jaetaan kolmekin eri kiertopalkintoa: ne on säädetty ikuisesti kiertäviksi eli niitä ei kukaan saa omakseen. Yksilökilpailun palkinto on noin 35 cm korkea kullattu sukelluskalastajapatsas, jonka lahjoitti jo 1960-luvulla Lahden Pingviinit -seuran perustajajäsen, Jaskan Baarin perustaja ja omistaja, vuonna 1996 edesmennyt Pertti "Jaska" Puhakka. Patsaan jalustaan on kaiverrettu juuri baari lahjoittajana. SM-kisat ovatkin nykyään nimellä "Jaskan muisto".
Joukkuekilpailun palkinto on hopeinen Barracuda-malja, jonka lahjoitti Sub Aqua Club Barracuda hiukan myöhemmin ja suurimmasta yksittäisestä kalasta myönnetään Iki-Kiertävä Kala-Pannu eli suuri viiden litran kuparinen kahvipannu, jonka kylkiä koristaa jo lahjoittamiseen eli vuoteen 1962 ulottuva lista suomalaisista sukelluskalastajista, joukossa moneen kertaan myös lajin pitkäaikaiset keulakuvat.