Sorvan onginta

Ongella saatu pieni sorva

Sorva on särkikala, jota tavataan monissa Etelä-Suomen järvissä, joissa ja merenlahdissa. Sorvaa ei juurikaan käytetä ruokakalana, mutta se on silti onkikalana tavoittelemisen arvoinen. sitä on jännittävä onkia, ja pientä sorvaa voi käyttää täkykalana petokalojen kalastuksessa. Sorva on kokoonsa nähden voimakas, ja tekee reilusti vastarintaa, kun olet saanut sen koukkuun. Sorvat ovat kuitenkin melko pieniä, joten vastarintakin loppuu aikanaan. Sorvan tyypillisiä olinpaikkoja ovat matalien lämpimien vesien kasvillisuusvyöhykkeet tai hitaasti virtaavat joet, ja erityisesti niiden suvannot. Sitä tavataan myöskin matalissa merenlahdissa. Sorvat liikkuvat pienissä parvissa, usein muiden särkikalojen kanssa. Se saattaa myös risteytyä muiden särkikalalajien kanssa. Tavallisimmin sorva risteytyy pasurin, särjen tai vimpan kanssa. Sorva kutee touko-kesäkuussa. Kutupaikat ovat matalissa ja runsaskasvuisissa rantavesissä. Kutusorva käy ärhäkästi koukkuun.

Mitä sorva syö

Sorva syö sekä kasveja, että eläimiä. Kasveista se vitakasvin lehtiä, ärviää, näkinpartaa ja muita vastaavia kasveja. Se syö myös hyönteisiä, hyönteisten toukkia, vesisiiroja sekä kotiloita. Suun muodosta johtuen sorva tavoittaa helposti pinnalta veteen joutuneita hyönteisiä. Särjen syöntitavoista sorva eroaa juuri siinä, että se syö enemmän pinnasta, kuin särki

Eri lajien onginta

Ahven
Kampela
Kiiski
Kirjolohi
Lahna
Ruutana
Siika
Silakka
Sorva
Suutari
Särki
Turpa
Vimpa

Mistä sorvia löytää

Sorva on lämpimän veden kala ja sitä kannattaa etsiä reheväkasvuisista lahdekkeista. Helteellä sen löytää matalasta rantakaislikosta. Kun ilmat viilenevät, ei sorvaa enää juurikaan saa. Sorvat liikkuvat parvissa ja oleskelevat enimmäkseen pohjalietteeseen painautuneina tai kasvillisuuden keskellä. Pintavesissä ne uivat yleensä vain aurinkoisina päivinä.

Sorvan onginnan välineet

Siimana kannattaa käyttää ohutta. (0,15-0,20 mm). Koukkujenkin tulee melko olla pieniä, sillä etenkin pienillä sorvilla on pieni suu. Yleisimmät koukkukoot sorvan onginnassa ovat 10-14. Jos tavoittelet suurempia sorvia, tulee välineiden olla järeämmät. Kohon tulisi olla mahdollisimman kevyt. Sen tulee juuri ja juuri kannatella syötti ja paino. Hyvä koho on pieni kynäkoho. Hyvä vapa on 4-5 metrin pituinen. Isompia sorvia ongittaessa kelaonki on mukavampi.

Syötit

Sorvaa voi onkia monenlaisilla syöteillä. Syötiksi käyvät madot, maissinjyvät, kärpäsentoukat, leipä, taikina ja makaroni. Tehokkain ja ehkäpä jännittävin tapa onkia sorvaa on kuumana kesäpäivänä tapahtuva pintaonginta kelluvalla syötillä, yleensä leipäpalalla. Jos sorvat eivät tunnu nappaavan, kannattaa käyttää houkutussyöttejä. Sorvien oleskelupaikkaa voi hakea niin, että veneestä tai rannalta heitetään tuulisella ilmalla leipäpaloja veteen ja seurataan niiden ajelehtimista tuulen mukana. Jos leipäpala tekee kauppansa, siellä on luultavasti sorvia. Tämän paikan lähelle kannattaa sitten siirtyä varovaisesti.

Sorvan onginnan tekniikkaa

Sorvia voi onkia särkien tapaan välivedestä tai pohjalta. Koska sorva syö paljon veden pinnasta, sitä voi siis myös onkia kelluvalla syötillä. Koska sorva on arka kala, yhden koukkuun jäävän sorvan meteli karkottaa muut tiehensä. Useimmiten ne kuitenkin palaavat jonkin ajan kuluttua takaisin. Isot sorvat ovat erityisen arkoja. Siksi syötti kannattaa heittää sen paikan yli, josta aiot onkia. Tällöin syötin aiheuttama molskahdus ei pelota niitä. Sitten vedät syötin varovasti kohtaan, josta aiot onkia. Kun saat sorvan koukkuun, koita vetää se rantaan niin, että se ei pääse polskuttelemaaveden pinnassa ja näin pelottamaan muita kaloja. Sorva on siitä harvinainen kala, että se syö myös keskellä kuumaa kesäpäivää, jolloin muut kalat eivät juurikaan liiku. sorvaa voi myös onkia pilvisellä ja tuulisella säällä. Lisäksi tällaisella ilmalla arat sorvat eivät pelästy niin helposti, kuin tyynenä ja aurinkoisena säänä.

Lähteet

Olli Aulio, Onkijan kirja. ISBN 9512048450

Sivua on viimeksi muutettu 14. heinäkuuta 2010 kello 20.14