Ero sivun ”Siuruanjoki” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
 
(2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Joki
+
'''Siuruanjoki''' on läntisin [[Iijoki|Iijoen]] merkittävistä sivujoista, ja se valuma-alueineen muodostaa noin 120 kilometriä pitkän systeemin. Latvavedet tulevat [[Ranua]]n kirkonkylän seudilta asti hyvin läheltä [[Simojoki|Simojoen]] valuma-aluetta. Pohjoisinta haaraa kutsutaan nimellä [[Ranuanjoki]], joka yhtyy itäisempään Kuhankylältä alkunsa saavaan [[Luiminkajoki|Luiminkajokeen]] [[Asmunti]]n kylässä [[Ranua]]n ja [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] rajamailla.
| joen_nimi = Siuruanjoki
 
| kuva =
 
| kuvateksti =
 
| alkulähde = Saari- ja Hietajärvi, [[Ranua]]
 
| laskupaikka = [[Iijoki]], [[Yli-Ii]]
 
| maat = [[Suomi]]
 
| pituus = 155
 
| lähdekorkeus =
 
| virtaus =
 
| valuma-alue = 2 387
 
}}
 
  
'''Siuruanjoki''' on läntisin [[Iijoki|Iijoen]] merkittävistä sivujoista, ja se valuma-alueineen muodostaa noin 120 kilometriä pitkän systeemin. Latvavedet tulevat [[Ranua]]n kirkonkylän seudilta asti hyvin läheltä [[Simojoki|Simojoen]] valuma-aluetta. Pohjoisinta haaraa kutsutaan nimellä [[Ranuanjoki]], joka yhtyy itäisempään [[Kuha (kylä)|Kuhankylältä]] alkunsa saavaan [[Luiminkajoki|Luiminkajokeen]] [[Asmunti]]n kylässä [[Ranua]]n ja [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] rajamailla.
+
Pudasjärveltä alkaen joen nimi on Siuruanjoki. Se kulkee etelää kohti Siuruaan asti. Siitä sen suunta on kohti länttä Yli-Iin Tannilaan, jossa joki kääntyy etelään ja kohtaa Iijoen Yli-Iin kirkolla.
  
Pudasjärveltä alkaen joen nimi on Siuruanjoki. Se kulkee etelää kohti [[Siurua]]an asti. Siitä sen suunta on kohti länttä Yli-Iin [[Tannila]]an, jossa joki kääntyy etelään ja kohtaa Iijoen [[Yli-Ii]]n kirkolla.
+
Joen seutuville on suunniteltu Siuruan [[tekoallas]]ta. Joen ongelmana on rehevöityminen, ja sen kunnostaminen on katsottu niin tärkeäksi, että se on [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] ja [[Simojoki|Simojoen]] kanssa valittu niin sanottuun RiverLife-projektiin. Kunnostamiseen osallistuvat sekä ympäristöviranomaiset että alueen asukkaat. Rehevöitymistä aiheuttavat turvetuotanto, metsäojitus, maatalous sekä asumisen aiheuttama hajakuormitus. Näitä rajoitetaan pääosin vapaaehtoisin toimin.  
  
Joen seutuville on suunniteltu Siuruan [[tekoallas]]ta.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Joen ongelmana on rehevöityminen, ja sen kunnostaminen on katsottu niin tärkeäksi, että se on [[Kyrönjoki|Kyrönjoen]] ja [[Simojoki|Simojoen]] kanssa valittu niin sanottuun RiverLife-projektiin. Kunnostamiseen osallistuvat sekä ympäristöviranomaiset että alueen asukkaat. Rehevöitymistä aiheuttavat [[turve]]tuotanto, [[metsäojitus]], [[maatalous]] sekä asumisen aiheuttama hajakuormitus. Näitä rajoitetaan pääosin vapaaehtoisin toimin. 
+
== Lähteet ==
 +
* {{Verkkoviite|Osoite=http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=10613&lan=fi|Nimeke=Ympäristökeskus}}
 +
* {{Verkkoviite|Osoite=http://www.iijokiseutu.fi/jutut/2001/03_2001/2903_siurua.htm|Nimeke= Aiheesta Iijokiseutu-lehdessä}}
 +
* {{Verkkoviite|Osoite=http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=62978&lan=fi|Nimeke= Kunnostushankkeista ympäristöpiirissä}}
  
== Lähteet ==
 
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=10613&lan=fi Ympäristökeskus]
 
* [http://www.iijokiseutu.fi/jutut/2001/03_2001/2903_siurua.htm Aiheesta Iijokiseutu-lehdessä]
 
* [http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=62978&lan=fi Kunnostushankkeista ympäristöpiirissä]
 
  
[[Luokka:Iijoen vesistö]]
 
 
[[Luokka:Suomen joet]]
 
[[Luokka:Suomen joet]]

Nykyinen versio 28. heinäkuuta 2010 kello 15.25

Siuruanjoki on läntisin Iijoen merkittävistä sivujoista, ja se valuma-alueineen muodostaa noin 120 kilometriä pitkän systeemin. Latvavedet tulevat Ranuan kirkonkylän seudilta asti hyvin läheltä Simojoen valuma-aluetta. Pohjoisinta haaraa kutsutaan nimellä Ranuanjoki, joka yhtyy itäisempään Kuhankylältä alkunsa saavaan Luiminkajokeen Asmuntin kylässä Ranuan ja Pudasjärven rajamailla.

Pudasjärveltä alkaen joen nimi on Siuruanjoki. Se kulkee etelää kohti Siuruaan asti. Siitä sen suunta on kohti länttä Yli-Iin Tannilaan, jossa joki kääntyy etelään ja kohtaa Iijoen Yli-Iin kirkolla.

Joen seutuville on suunniteltu Siuruan tekoallasta. Joen ongelmana on rehevöityminen, ja sen kunnostaminen on katsottu niin tärkeäksi, että se on Kyrönjoen ja Simojoen kanssa valittu niin sanottuun RiverLife-projektiin. Kunnostamiseen osallistuvat sekä ympäristöviranomaiset että alueen asukkaat. Rehevöitymistä aiheuttavat turvetuotanto, metsäojitus, maatalous sekä asumisen aiheuttama hajakuormitus. Näitä rajoitetaan pääosin vapaaehtoisin toimin.

Lähteet[muokkaa]