Muokataan sivua Siima
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
+ | {{lähteetön}} | ||
'''Siima''' on [[ongen]], [[virveli]]n jne. [[vapa|vavan]] ja [[koukku|koukun]] tai [[uistin|uistimen]] väliin jäävä lankamainen osa, jonka tarkoituksena on kuljettaa koukku tai uistin kauemmas kalastajasta. Siima valmistetaan muovista ([[monofiilisiima]]) tai mikrokuidusta punomalla tai fuusioimalla valmistettu monikuitusiima. Erilaisilla valmistusmateriaaleilla ja rakenteilla pyritään säätelemään mm. siiman lujuus-, notkeus- ja jousto-ominaisuuksia. Monofiilisiima venyy pituudestaan jopa kymmeniä prosentteja ennen katkeamista, monikuitusiima puolestaan venyy vain muutaman prosentin verran. Siima, jossa on suuri vetolujuus, on useimmiten paksua eivätkä [[solmu]]t kestä siinä kovin hyvin. | '''Siima''' on [[ongen]], [[virveli]]n jne. [[vapa|vavan]] ja [[koukku|koukun]] tai [[uistin|uistimen]] väliin jäävä lankamainen osa, jonka tarkoituksena on kuljettaa koukku tai uistin kauemmas kalastajasta. Siima valmistetaan muovista ([[monofiilisiima]]) tai mikrokuidusta punomalla tai fuusioimalla valmistettu monikuitusiima. Erilaisilla valmistusmateriaaleilla ja rakenteilla pyritään säätelemään mm. siiman lujuus-, notkeus- ja jousto-ominaisuuksia. Monofiilisiima venyy pituudestaan jopa kymmeniä prosentteja ennen katkeamista, monikuitusiima puolestaan venyy vain muutaman prosentin verran. Siima, jossa on suuri vetolujuus, on useimmiten paksua eivätkä [[solmu]]t kestä siinä kovin hyvin. | ||
Rivi 10: | Rivi 11: | ||
{| class=" {{prettytable}} " | {| class=" {{prettytable}} " | ||
|- | |- | ||
− | | Ahven || 0,20- | + | | Ahven || 0,20-2,25mm |
|- | |- | ||
− | | Ankerias || 0,35-0, | + | | Ankerias || 0,35-0,50 |
|- | |- | ||
− | | Hauki || 0,40-0, | + | | Hauki || 0,40-0,50 |
|- | |- | ||
− | | Kampela || 0,35-0, | + | | Kampela || 0,35-0,50 |
|- | |- | ||
| Karppi || 0,20-0,40mm | | Karppi || 0,20-0,40mm | ||
|- | |- | ||
− | | Kuha || 0,35-0, | + | | Kuha || 0,35-0,40 |
|- | |- | ||
− | | Lahna || 0,20-0, | + | | Lahna || 0,20-0,30 |
|- | |- | ||
− | | Seipi || 0, | + | | Seipi || 0,15 |
|- | |- | ||
| Siika || 0,20mm | | Siika || 0,20mm | ||
Rivi 30: | Rivi 31: | ||
| Silakka || 0,30mm | | Silakka || 0,30mm | ||
|- | |- | ||
− | | Sorva|| 0,15-0, | + | | Sorva|| 0,15-0,25 |
|- | |- | ||
− | | Suutari || 0,25-0, | + | | Suutari || 0,25-0,35 |
|- | |- | ||
− | | Särki || 0,15-0, | + | | Särki || 0,15-0,20 |
|- | |- | ||
| Säynävä || 0,25mm | | Säynävä || 0,25mm | ||
|- | |- | ||
− | | Turpa || 0,20-0, | + | | Turpa || 0,20-0,30 |
|- | |- | ||
− | | Vimpa || 0,15-0, | + | | Vimpa || 0,15-0,20 |
|} | |} | ||
− | + | ||
+ | |||
== Siiman väri == | == Siiman väri == | ||
Rivi 54: | Rivi 56: | ||
== Siiman historia == | == Siiman historia == | ||
− | Ennen vanhaan urheilukalastajilla ei ollut vaikeuksia kalastussiiman hankinnassa; siiman raaka-aineena oli silloin hevosen häntäjouhi. Izaak Waltonin aikana englannissa [[Perhokalastus|perhokalastajat]] kisailivat siitä, kuka pystyi nostamaan isoimman [[taimen]]en käyttäen vain yhtä häntäjouhen vahvuista peruketta. 1800-luvun puolivälissä kauppaan tulivat silkkisiimat, jotka mullistivat sen ajan kalastuksen. Ensimmäiset tekokuitusiimat tulivat markkinoille vasta 1938 saksalaisen DAM:in valmistamina. Kun siima punottiin aikaisemmin hevosen häntäjouhista tai silkkisäikeistä, oli nailonsiima | + | Ennen vanhaan urheilukalastajilla ei ollut vaikeuksia kalastussiiman hankinnassa; siiman raaka-aineena oli silloin hevosen häntäjouhi. Izaak Waltonin aikana englannissa [[Perhokalastus|perhokalastajat]] kisailivat siitä, kuka pystyi nostamaan isoimman [[taimen]]en käyttäen vain yhtä häntäjouhen vahvuista peruketta. 1800-luvun puolivälissä kauppaan tulivat silkkisiimat, jotka mullistivat sen ajan kalastuksen. Ensimmäiset tekokuitusiimat tulivat markkinoille vasta 1938 saksalaisen DAM:in valmistamina. Kun siima punottiin aikaisemmin hevosen häntäjouhista tai silkkisäikeistä, oli nailonsiima yksikäikeinen. Kuitenkin vasta toisen maailmansodan jälkeen yleistyi nailonsiimat kalastuksessa. |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
[[luokka:kalastusvälineet]] | [[luokka:kalastusvälineet]] |