Muokataan sivua Särjen onginta
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Eri kalalajien onginta}} | {{Eri kalalajien onginta}} | ||
| + | == Yleistietoja == | ||
'''[[Särki]]''' on Suomen toiseksi yleisin onkikala [[ahven]]en jälkeen. Särkeä tarttuu onkijoiden pyydykseen 1500-tonnia. Jos keskimääräisen onkisärjen kooksi arvioidaan 100 grammaa, vesistämme nousee vuosittain 15 miljoonaa särkeä. Nämä luvut kertovat siis siitä, kuinka yleinen särki on onkikalana. Kaikki eivät halua onkia särkeä, mutta sitä saadaan muiden kalojen onginnan ohessa. Särki on kuitenkin syyttä huonon onkikalan maineessa. Isot särjet tuovat onkijalle hyvän vastuksen. Särki on myös aliarvostettu ruokakala. Siitä saa kuitenkin makoisaa suolasärkeä ja hyvää uunikalaa. Jotkut ovat myös tehneet siitä makoisia säilykkeitä. Särki asustaa merenlahdissa, pienissä ja suurissa järvissä sekä joissa ainakin Sodankylään saakka. Särjet liikkuvat suurissa parvissa. Särjen yleisyyden takia se on monen onkijan ensimmäisiä saaliita. Ne kutevat keväällä kuten kaikki muutkin särkikalat yleensä. Ensin kudulle tulevat koiraat ja parin viikon kuluttua naaraat. Särki kiinnittää [[mäti]]nsä usein rannan lähellä oleviin oksiin ja havuihin. Särjen onginnassa on kaksi tavoitetta. Sitä halutaan pyytää ruuaksi, esimerkiksi keittoon, suolakalaksi tai uunikalaksi. Toisaalta särkeä ongitaan täkykalaksi. Se onkin erinomainen täkykala petokalojen, kuten [[hauki|hauen]] [[täkykalastus|täkykalastukseen]]. | '''[[Särki]]''' on Suomen toiseksi yleisin onkikala [[ahven]]en jälkeen. Särkeä tarttuu onkijoiden pyydykseen 1500-tonnia. Jos keskimääräisen onkisärjen kooksi arvioidaan 100 grammaa, vesistämme nousee vuosittain 15 miljoonaa särkeä. Nämä luvut kertovat siis siitä, kuinka yleinen särki on onkikalana. Kaikki eivät halua onkia särkeä, mutta sitä saadaan muiden kalojen onginnan ohessa. Särki on kuitenkin syyttä huonon onkikalan maineessa. Isot särjet tuovat onkijalle hyvän vastuksen. Särki on myös aliarvostettu ruokakala. Siitä saa kuitenkin makoisaa suolasärkeä ja hyvää uunikalaa. Jotkut ovat myös tehneet siitä makoisia säilykkeitä. Särki asustaa merenlahdissa, pienissä ja suurissa järvissä sekä joissa ainakin Sodankylään saakka. Särjet liikkuvat suurissa parvissa. Särjen yleisyyden takia se on monen onkijan ensimmäisiä saaliita. Ne kutevat keväällä kuten kaikki muutkin särkikalat yleensä. Ensin kudulle tulevat koiraat ja parin viikon kuluttua naaraat. Särki kiinnittää [[mäti]]nsä usein rannan lähellä oleviin oksiin ja havuihin. Särjen onginnassa on kaksi tavoitetta. Sitä halutaan pyytää ruuaksi, esimerkiksi keittoon, suolakalaksi tai uunikalaksi. Toisaalta särkeä ongitaan täkykalaksi. Se onkin erinomainen täkykala petokalojen, kuten [[hauki|hauen]] [[täkykalastus|täkykalastukseen]]. | ||