Ruutanan onginta

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Eri lajien onginta

Ahven
Kampela
Kiiski
Kirjolohi
Lahna
Ruutana
Siika
Silakka
Sorva
Suutari
Särki
Turpa
Vimpa

Lampiruutana ongella pieneltä metsälammelta.

Ruutanan (Carassius carassius) onginta on mielekästä puuhaa ja se on etenkin täkykalastajien suosiossa. Ruutanan suosio täkykalastuksessa johtuu sen sitkeydestä ja kestävyydestä. Se voi kestää pitkään repeytymättä riekaleiksi jopa isonkin hauen hampaissa. Pienten lampi ruutanoiden onginta on siinä mielessä helppoa, että syöttiä ei tarvitse ainakaan hirveästi pohtia, se on näet kaikkiruokainen. Ruutanan erityistä herkkua on surviaissääsken toukat, lahonneista puunrungoista löytyvät erilaiset ja -kokoiset toukat, taikina, juusto ja jopa rusinat. Suuret yli 1.5kg järvi ruutanat ovat puolestaa onkiporukoissa ympäri eurooppaa puhuttuna maailman vaikein onkikala. Varsinkin jos vesistössä on muitakin kaloja kilpailemassa samasta ravinnosta. Esim. Särjet ja lahnat. Pienten lampiruutanoiden onginta on mielekästä puuhaa vaikkapa perheen nuorimmille. Isompien järviruutanoiden onginta saattaa olla jo hieman haastavampaa. Mäskittäminen auttaa paljon onginnassa. Ruutanoita voi löytää melkeinpä mistä tahansa. Edes järven jäätyminen ei pysäytä näitä sitkeitä karjuja, vaan ne kaivautuvat pohjamutiin talvehtimaan horrostilassa. Ruutanan pitää lämpimänä sen kehossa muodostuva alkoholi. Ruutana on siis talvella hiukka "maistissa". Nuottaa vetämällä on todistettu ruutanan elävän lähes hapettomissa oloissa jään alla. Myös alkoholin eritys on todistettu. Ruutanan kalastus keskittyy pääasiassa ongintaan lammilla ja ongintaan ja heittokalastukseen järvissä. Suomen-ennätys ruutana on 2,762kg

Strategia

Etenkin pieni lampiruutana viihtyy aivan rannan tuntumassa, pienissä rehevöityneissä lammissa. Sitä voi kalastaa jopa niin, että katsoo, milloin ruutana ottaa syötin suuhunsa ja nostaa sitten ruutanan ylös. Ruutanat syövät laiskasti pitkin kesää. Mitään varmaa ottiajankohtaa ei ole olemassakaan. Ruutanan kutuaika vaihtelee. Yleisimmin se aloittaa kutunsa kesäkuun lopussa ja kutu päättyy elokuun puolenvälin tienoolla. Ruutana ei ole kovin aktiivinen syömään kudun aikana. Järviruutana kalastus keskittyy lähinnä reheviin lahtiin ja varjoisiin poukamiin. Järviruutana käyttäytyy lähes samaan tapaan kuin lampiruutana. Järviruutana ja lampiruutana on oikeastaan sama asia, nimi johtuu vain elinympäristöstä. Toki lampiruutanat ovat yleensä pienempiä kuin järviruutanat, mutta tämäkin johtuu elinoloista ja -ympäristöstä.

Levinneisyys

Ruutanaa voi kalastaa koko maassa. Ihan joka potikosta sitä ei löydä, mutta aina kannattaa yrittää. Laajimmalle ruutana on levinnyt Oulun läänistä etelään, mutta ruutanoita saadan myös mm. Inarijärvestäkin.

Lähteet