Rapurutto

Rapurutto saksessa
Rapurutto on Aphanomyces astaci -leväsienen aiheuttama rapujen sienitauti. Tauti on tuhoisa alkuperäiselle suomalaiselle jokiravulle, mutta istutettu täplärapu kestää tautia.

Infektio ja leviäminen

Rapuruttoi tarttuu ravun kuoren pehmeisiin paikkoihin kuten niveltaipeisiin ja leviää siten kuoressa ja jatkaa tunkeutumista mm. hermokudokseen. Ja lopulta rapu kuolee sienen erittämään hermomyrkkyyn. Kuolema tapahtuu parin viikon kuluessa tartunnasta. Sieni leviää vedessä liikkuvien itiöiden välityksellä ja jää rapuun kiinni. Vedessä itiö elää noin viikon. Jos se ei kohtaa rapua, se voi koteloitua ja kotelo voi tuottaa uuden itiön, ja kokonaistartunta-aika venyä pariin viikkoon.

Rapurutto tarttuu eurooppalaisiin sekä pohjois-amerikkalaisiin rapulajeihin, mutta on kohtalokas vain eurooppalaisille. Alunperin rapurutto oli pohjois-amerikkalaisten rapujen tauti, mutta ne sopeutuivat elämään taudin kanssa.

Vesistöön päästyään rapurutto tuhoaa rapukannan muutamassa viikossa. Tauti leviää tehokkaasti alavirtaan ja ylävirtaankin kymmeniä kilometrejä vuodessa. Täpläravuissa tauti on lähes näkymättömissä, ja niiden istuttaminen voi olla kohtalokasta jokiravuille. Tauti tosin vähentää myös täplärapujen elinkykyä.

Uusien tutkimusten mukaan joskus rapurutto saattaa esiintyä oireettomana myös jokirapukannassa tuhoamatta sitä kokonaan, ja myöhemmin taas puhjeta epidemiaksi rapukannan kasvaessa [1]

Historia

Rapurutto saapui Eurooppaan 1859 ilmeisesti tahattomasti painolastivesissä.

Rapuruton johdosta aiemmin kukoistanut ravustus elinkeinona taantui 1900-luvun ensi vuosikymmenellä voimakkaasti. Suomessa saaliit romahtivat todella paljon. Täplärapuistutukset aloitettiin 1960-luvun lopulla, mikä lisännyt rapukantaa, mutta heikentänyt edeleen jokirapukantaa.

Torjunta

Rapuruttoa vastaan on perustettu kampanjoita ja opastettu rapuruton ehkäisemistä. Rapuja ei saa luvattomasti siirtää vesistöstä toiseen ja rapujen sumputuskin toisessa vesistössä on kiellettyä.

Mertoja ei saa desinfioimatta siirtää vesistöstä toiseen. Myös muiden kalastusvälineiden desinfiointia suositellaan samalla.

Lähteet

Sivua on viimeksi muutettu 20. lokakuuta 2012 kello 17.59