Muokataan sivua Pikkunahkiainen

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
+
{{Lähteetön}}
| nimi = Pikkunahkiainen
 
| status = Elinvoimainen
 
| kuva =Pikkunahkiainen.jpg
 
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
 
| kunta =  Eläinkunta ''Animalia''
 
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
 
| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''
 
| luokka = Ympyräsuiset ''Cyclostomata''
 
| lahko = [[Nahkiaiskalat]] ''Petromyzontiformes''
 
| heimo = [[Nahkiaiset]] ''Petromyzontidae''
 
| alaheimo = ''Petromyzontinae''
 
| suku = ''Lampetra''
 
| laji = ''planeri''
 
}}
 
'''Pikkunahkiainen''' (''Lampetra planeri'') on 12–18 senttimetrin pituiseksi ja koko ikänsä pienissä virtaavissa vesissä elävä kala. Virtavesissä pikkunahkiaisen ja [[nahkiainen|nahkiaisen]] erottaminen toisistaan toukkavaiheessa on vaikeaa, mutta täysikasvuisena lajit erottaa siitä, että alle 18 senttimetrin pituisella nahkiaisella ei ole vielä täysin kehittynyttä [[mäti]]ä tai [[maiti]]a, mutta pikkunahkiaisella on. Toukkavaiheen jälkeen pikkunahkiainen ei enää syö, vaan [[kutu|kutee]] ja sen jälkeen kuolee.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Pikkunahkiainen|Nimeke=fi.wikipedia.org|Viitattu=5.8 2010}}</ref>
 
  
== Ulkonäkö ==
+
'''Pikkunahkiainen''' (''Lampetra planeri'') on yleinen sisävesissä [[Lappi]]in saakka. Se kasvaa 12–18 senttimetrin pituiseksi ja elää koko ikänsä pienissä, virtaavissa vesissä. Pikkunahkiaisen ja [[nahkiainen|nahkiaisen]] erottaminen toisistaan toukkavaiheessa on vaikeaa, mutta täysikasvuisena lajit erottaa siitä, että alle 18 senttimetrin pituisella nahkiaisella ei ole vielä täysin kehittynyttä mätiä tai maitia, mutta pikkunahkiaisella on. Toukkavaiheen jälkeen pikkunahkiainen ei enää syö, vaan kutee ja sen jälkeen kuolee.
  
Pikkunahkiainen kuuluu leuattomien yläluokkaan ja on melko kaukaista sukua muille [[kala|kaloille]]. Sen suu on pyöreä imusuu eikä sillä ole alaleukaa. Myös parilliset [[evä]]t puuttuvat. [[Kiduskansi]]en sijaan nahkiaisilla on 7 erillistä pientä [[kidusaukko]]a rivissä pään takana. <ref name=luontoportti>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/pikkunahkiainen|Nimeke=luontoportti.fi|Viitattu=5.8 2010}}</ref>
 
 
== Koko ==
 
 
Tuskin lyijykynän paksuinen pikkunahkiainen on harvoin yli 15 cm, [[meri|meressä]] kasvanut nahkiainen taas on [[joki]]in ja [[puro]]ihin kutemaan vaeltaessaan yleensä yli 25 cm pitkä. Helpoimmin menevät sekaisin nahkiaisen järvimuodon jokeen [[kutu|kudulle]] noussut pieni yksilö tavallista kookkaamman pikkunahkiaisen kanssa. Tällöin hampaiden terävyys on hyvä tuntomerkki. Pikkunahkiaisen hampaat ovat tylpät ja nahkiaisen terävät. Myös pikkunahkiaisen kaksiosainen [[selkäevä]] on yhtenäisempi kuin nahkiaisella.<ref name="luontoportti"/>
 
 
== Väritys ==
 
 
Nahkiaisen ja pikkunahkiaisenkin värityksessä on pientä eroa. Nahkiaisen vatsa on vaalea, mutta siinä on tummaa epäsäännöllistä pilkullisuutta. Pikkunahkiaisen vatsa on tasaisen vaalea.<ref name="luontoportti"/>
 
 
== Levinneisyys ==
 
 
Pikkunahkiaisia lötyy pienistä [[puro]]ista lähes koko Suomesta, pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta.<ref name="luontoportti"/>
 
 
== Ravinto ==
 
 
Toukkavaiheessa se syö virran kuljettamaa detritus sekä [[kasviplankton|kasvi]]- ja [[eläinplankton]]ia.<ref name="luontoportti"/>
 
 
== Lähteet ==
 
 
{{Viitteet}}
 
 
[[luokka:nahkiaiset]]
 
[[luokka:nahkiaiset]]
[[luokka: artikkelit]]
 

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)