Perhokela

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Question book-4.png Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.

Voit auttaa Kalapediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Fly-Selection kela


Perhokelalla on kaksi merkittävää tehtävää.

Siihen varastoidaan kalastettaessa käytettävät siimat, ja se toimii apuvälineenä kalaa väsytettäessä.

Keloja on valtava valikoima laidasta laitaan.

Kelojen hinnat alkavat muutamasta kymmenestä eurosta, kalleimmat kelat saattavat maksaa tuhansia euroja.

Muutamat perhokalastajat pitävät perhokelaa lähinnä pelkkänä siimavarastona mutta useimpien mielestä kelassa täytyy kuitenkin olla myös tilanteessa kuin tilanteessa toimiva jarru.

Perhokela on yleensä välityksetön, eli sen puola pyörähtää kerran kelan puolaan kiinnitetyn kammen kierrosta kohti.

Tavanomainen perhokela on siis "suoravetoinen", mikä käytännössä tarkoittaa myös sitä, että kalastajan täytyy irrottaa otteensa kelan kammesta kalan syöksyessä, tai kala ei joko saa vedettyä kelalta siimaa tai se vetää sitä, jolloin kalastaja saa kelan kammesta kipeän iskun sormilleen.

Myös välityksellisiä keloja on olemassa, samoin keloja, joiden jarru antaa pakenevalle kalalle siimaa, vaikka kalastaja pitää kelan kammesta kiinni.

Jälkimmäisiä keloja kutsutaan antireverse-keloiksi.


Jarrujärjestelmät

Jarru lisää puolan pyörimisvastusta.

Jarru estää puolan "pyörähtämisen yli" siimaa kelalta vedettäessä - tämä aiheuttaa löysiä toisiinsa sotkeutuvia siimalenkkejä, joista käytetään myös kuvaavaa nimitystä "harakanpesä", sekä hidastaa kalan menoa sen syöksyessä.

Jos jarru ei näissä tilanteissa toimi, tuloksena on siimasotku ja usein myös menetetty kala.

Käsin jarruttaminen tarkoittaa sitä, että kalan vetäessä siimaa, kalastaja painaa kelan ulkolaitaa kämmenpohjallaan tai sormenpäillään.

Tämä on otettu huomioon useimpien kelojen muotoilussa.

Jarrumateriaaleja on lukuisia, alkaen luonnonmateriaaleista, kuten korkista ja nahasta, päättyen avaruus- ja ilmailuteknologian sivutuotteina syntyneisiin synteettisiin "äärimmäisiä jarrupaineita ja lämpötiloja kestäviin" supermateriaaleihin, mutta kaikille näille on yhteistä se, että niistä voidaan rakentaa hyvä jarru.

Monet kelavalmistajat koteloivat jarrun ja mainostavat vesitiiviin koteloidun jarrun ylivoimaisuutta.

Mikäli jarru on koteloitu, koteloinnin on kuitenkin syytä olla todellakin vesitiivis, tai korroosio pilaa jarrujärjestelmän hyvin nopeasti.

Nykyaikaisissa perhokeloissa käytetään lähinnä kahta eri jarrujärjestelmää, räikkäjarrua tai levyjarrua.

Levyjarrut ovat tyypillisiä hieman kalliimmissa keloissa.

Levyjarrun toiminta perustuu kahteen tai useampaan toisiaan vastaan hankaavaan kitkapintaan.

Räikkäjarru taas tarkoittaa pientä jousikuormitteista kynttä, joka painaa puolan akselilla olevaa hammastettua ratasta.

Räikkäjarrun jarrutustehoa voidaan säätää rajoitetusti muuttamalla jousen jäykkyyttä taivuttamalla sitä.

Räikkäjarrun etuna on yksinkertainen rakenne ja se sopii erityisesti perhokalastajille, jotka jarruttavat omalla kämmenellään - räikkä on tarkoitettu lähinnä estämään puolan pyörähtäminen yli kalan syöksyessä.

Hyvä räikkäjarru on aina parempi kuin huonosti toteutettu nykivä ja pykivä levyjarru.

Turbiinijarru (turbine drag) tarkoittaa öljyssä lepäävää puolan välityksellä pyörittämää siipipyörää: mitä nopeammin puola pyörii, sitä enemmän öljyn viskositeetti jarruttaa siipipyörää vastaan.

Konstruktion ongelma on se, että jarrun vastus nousee sitä korkeammaksi, mitä nopeammin kala syöksyy.

Jarrutyyppi on käytössä muutamissa STH:n kelamalleissa.


Laajakehäkela

Laajakehäkela tarkoittaa kelaa jonka puolan pohjan läpimitta ja usein myös puolan halkaisija on huomattavasti perinteistä perhokelaa suurempi.

Laajakehäkeloista ei juurikaan ole hyötyä tavanomaisessa taimenen ja harjuksen kalastuksessa, näissä lajeissa pärjää erinomaisesti perinteisilläkin kelamalleilla.

Suurin osa nykyään myytävistä uusista keloista tosin on laajakehäisiä.


Perhokelan valinta

Hyväkään kela ja paraskaan jarru eivät takaa onnistunutta väsytystä.

Hyvä kela täydentää vapaa ja kaikkien osasten yhteistyö on se joka ratkaisee.

Perhokalastusta aloittelevan kannattaa alkuun panostaa kunnon vapaan ja hyvään siimaan, huippukelan hankinta tulee ajankohtaiseksi sitten näiden jälkeen.

Kelat luokitellaan AFTM-luokkiin kuten vavatkin.

Viitosluokan vapaan kannattaa hankkia luokkaan viisi suunniteltu kela, jolloin vapaan saadaan useimmiten siihen sopiva ja oikean painoinen rulla, joka tasapainottaa vavan toimintaa.

Jos tarkoituksena on kalastaa merellä, kelan tulisi kestää suolavettä.


Siimatilavuus

Kelan valinta lähtee aina sen käyttötarkoituksesta ja siitä että kela valitaan käytössä olevan siimaluokan mukaan kelan siimatilavuuden huomioon ottaen.

Perhosiiman tulisi mahtua kelalle sopivan mittaisen pohjasiiman kanssa.


Jarrun säätö

Jos joku pikkuseikka voi olla vaikea toteuttaa, se on jarrunsäädön nuppi.

Moni valmistaja mainostaa loistavaa jarruratkaisuaan, mutta tekee huippujarrunsa säätämisestä väsytyksen aikana niin hankalan toimenpiteen, että useimmat jättävät jarrun suosiolla auki ja jarruttavat kämmenellään.

Ennen kelan hankintaa kannattaa tutkia myös jarrun säätövara, 1/4-kierroksella lukkoon kiristyvä jarru on käytännössä ikävä ja samoin jarru, jota täytyy kiertää useita kierroksia pieniäkin säätöjä varten.

Räikkäjarrullisten kelojen säätömahdollisuudet ovat usein hyvin vaatimattomat, räikkäjarrua voi lähinnä säätää taivuttamalla räikkäkynttä painavaa jousta.


Kelan kätisyys

Kelasta kannattaa tarkistaa, että kelan kätisyys eli kelaussuunta on vaihdettavissa.

Haspelikeloihin tottunut oikeakätinen kelaa perhokelaansakin usein mielellään vasemmalla kädellä - ainakin alkuun - ja toisaalta useimmat oikeakätiset veivaavat kammesta oikealla kädellä vikkelämmin.

Oikealla kädellä kampea veivaavat oikeakätiset kalastajat perustelevat valintaansa oikean käden paremmalla hienomotoriikalla, vasemmalta kelaavat taas sillä, että vapaa ei tarvitse näin olla jatkuvasti vaihtamassa kädestä toiseen - loppujen lopuksi kätisyyden valinta on kuitenkin makuasia, josta ei voi kiistellä.


Kelan kampi

Perhokelan kammen on hyvä pysyä kosteissa ja kohmeisissakin sormissa.

Monissa keloissa on turhan pieni muovista tehty liukas kampi.


Kelakotelo

Useimpien laadukkaiden perhokelojen mukana toimitetaan kelalle sopiva säilytyskotelo, joka nykyään on hyvin usein neopreenista valmistettu pussi, jonka voi vetäistä kelan suojaksi myös silloin, kun kela on kiinnitettynä vapaan.