Paimionjoki

Kalapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Paimionjoki on Lounais-Suomessa virtaava 110 km pitkä joki. Se on Saaristomereen virtaavista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1088 km²) että virtaamaltaan. Sen valuma-alue on vähäjärvistä (järvisyysprosentti 1,58) ja enimmäkseen maatalousmaata. Sen latvajärvissä on ajoittain happiongelmia, ja joen tuomat ravinteet rehevöittävät Saaristomerta. Turun kaupunki pumppaa raakavettä ajoittain Paimionjoesta.

Vesistöalue

Paimionjoki saa alkunsa Somerniemeltä Somerolta ja virtaa siitä eteenpäin Hämeen Härkätien tuntumassa, Koski Tl:n kautta Marttilaan ja edelleen Tarvasjoelle, kulkee lyhyen matkaa Liedon alueella ja päätyy Paimioon, jossa se laskee Paimionlahteen. Joen vesistöalueeseen kuuluu myös suuri osa entisestä Karinaisten kunnasta nykyisellä Pöytyällä ja osia eteläisestä Tammelasta.

Sivujoet

Paimionjoen suurin sivujoki on Karinaisista alkunsa saava, Tarvasjoen keskustan luona Paimionjokeen laskeva Tarvasjoki (valuma-alueen pinta-ala 139 km²). Pienempiä sivujokia ovat Tammelan eteläosista alkunsa saava, Someron Hirsjärveen laskeva Pajulanjoki eli Virkaanjoki (valuma-alueen pinta-ala 101 km²), Someron pohjoisosista alkunsa saava, Someron Kirkkojärveen laskeva Jaatilanjoki (valuma-alueen pinta-ala 96 km²), Paimiossa joen alajuoksuun yhtyvä Vähäjoki (valuma-alueen pinta-ala 77 km²), Kosken pohjoisosista alkunsa saava, Somerolla Paimionjokeen laskeva Puostaanoja eli Palojoki (valuma-alueen pinta-ala 57 km²) sekä Marttilassa Paimionjokeen pohjoisesta laskevat Ihmistenoja (valuma-alueen pinta-ala 45 km²) ja Hirvasoja (valuma-alueen pinta-ala 32 km²).>

Järvet

Paimionjoen vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen Somerniemen alueella sijaitseva Painio (781 ha), josta joki saa alkunsa. Muita järviä ovat joen yläjuoksulla Somerolla järviketjun muodostavat Hirsjärvi (245 ha), Kirkkojärvi (59 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha) ja Pitkäjärvi (34 ha). Painioon laskevien latvapurojen lähdejärviä Somerniemellä ovat Vesajärvi (46 ha), Särkjärvi (40 ha), Siikjärvi (48 ha), Poikkipuoliainen (14 ha) ja Mustajärvi. Tammelan puolelta Torronjokena alkunsa saavan Pajulanjoen latvajärviä Tammelassa ovat Valkjärvi, Valajärvi, Tourunjärvi ja Haiponjärvi. Koskella Paimionjokeen laskee Liipolanjärvi. Muuten alajuoksu on järvetön.

Kosket ja padot

Paimionjoessa on kolme isompaa patoa ja niissä sähkölaitokset: Juvankoski, Juntolankoski ja Askalankoski. Lisäksi Turun kaupunki säännöstelee vesimäärää Someron Hovirinnankoskessa ja Koski TL:n Karjakoskessa olevilla padoilla. Joessa on myös vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Paimionjoen pienmpiä koskipaikkoja ovat Marttilassa Hirvaksen koski, Palaistenkoski, Purhalan eli Vallan koski, Rounankoski ja Koskenpään koski, sekä Koski TL:ssä Patakoski. Paimionjoen yläjuoksun järviketjun keskivaiheilla Somerolla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen tuloksena hävinnyt.

Kalasto ja muu luonto

Joessa on jonkun verran kalaa, esimerkiksi haukea, lahnaa, ahventa, salakkaa, kivennuoliaista, pasuria, säynettä jne. Rapua esiintyi ainakin vielä 1960-luvun lopulla mutta lienee sittemmin hävinnyt. Jokisimpukka on piisamien herkkua. Minkki vilahtelee rantakivikossa ja jokivarren lintulajisto on melko suuri.


Lähteet