Muokataan sivua Päijänne

{{järvi

| valtio = Suomi

| kuva = Päijänne.png

| kuvateksti = Näkymä Kärkisten sillalta

| sijainti = Päijät-Häme

| pinta-ala = 1 080,63 km²

| pinnan korkeus = 78,2 m

| rantaviiva = 650km

| suurin syvyys = 95,3 m

| keskisyvyys = 16,2 m

| tilavuus = 18 km³

| laskujoki = [[Kymijoki]]

}}

Päijänteen pinta-ala on 1 080 km². Pituutta järvellä on 119 km ja suurin leveys on noin 30 km. Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan [[Tehinselkä]] ja [[Judinsalonselkä]], eteläosan [[Asikkalanselkä]] ja pohjoisosan [[Vanhanselkä]] ja [[Ristinselkä]]. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3 m) sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmailansaari]], [[Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]], ja kaikkiaan saaria on 1886 kappaletta.

Päijänteen pohjoisosaan virtaavat [[Saarijärven reitti|Saarijärven]], [[Viitasaaren reitti|Viitasaaren]] ja [[Rautalammin reitti|Rautalammin reittien]] vedet, lännestä [[Jämsän reitti]], idästä [[Sysmän reitti]] ja etelästä [[Vesijärvi]] [[Vääksynjoki|Vääksynjoen]] kautta. Päijänne laskee eteläosistaan [[Kalkkisten koski|Kalkkisten koskea]] [[Kymijoki|Kymijokeen]] ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa. Päijänteen vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan keskimäärin 60 senttiä, keskimääräinen vedenkorkeus on 78,2 m. Alimmillaan se on niin sanotun kevätkuopan aikaan huhtikuussa ja korkeimmillaan juhannuksen tienoilla.

Erään arvelun mukaan päijänne voisi juontua ''päijätä''-verbistä, joka merkitsee varoittamista. Tällöin nimi voisi olla peräisin ehkä 1000-luvun tienoilta, kun karjalaiset hyökkäilivät Hämeeseen, ja käyttivät usein Päijänteenkin vesistöä. Paikalliset olisivat tehneet merkkitulten ketjun, jonka avulla tieto [[vainolainen|vainolaisista]] olisi kantautunut Päijänteen perukoiden asutuskeskuksiin jo ennen vihollislaivaston ilmestymistä näköpiiriin. Päijänteen rannalla sijaitseva 192 metriä korkea saari [[Päijätsalo]] olisi voinut olla merkittävin tähystys- ja varoituspaikka. Päijätsalon hyvät näköalat yli järven ovat edelleen tunnetut, ja siellä on nykyisin näköalatorni. Teoria tuntuu kuitenkin epäuskottavalta, sillä päijätä-verbiä ei ole tavattu kuin Pohjois-Karjalan Kiteellä.