Muokataan sivua Nahkiainen

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
−
[[Tiedosto:Nahkiainen.jpg|800px|thumb|center|Suvasveteen laskevasta purosta pyydystetty nahkiainen. Kuvan yksilö on noin 15 senttimetriä pitkä.]]
+
[[Tiedosto:Nahkiainen.jpg|800px|thumb|left|Suvasveteen laskevasta purosta pyydystetty nahkiainen. Kuvan yksilö on noin 15 senttimetriä pitkä.]]
 
   
 
   
 +
 +
 +
 +
 +
 +
 +
 +
 +
 +
 +
 +
 +
 
'''Nahkiainen''' (''Lampetra fluviatilis'') on [[nahkiaiset|ympyräsuisiin]] kuuluva leuaton [[kala]], joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan.  
 
'''Nahkiainen''' (''Lampetra fluviatilis'') on [[nahkiaiset|ympyräsuisiin]] kuuluva leuaton [[kala]], joka nousee loppukesällä tai syksyllä merestä jokiin kutemaan.  
−
Nahkiaisten selkäranka muodostuu rustosta ja [[ruoto|ruodot]] puuttuvat. Niiltä puuttuvat myös [[kiduskansi|kiduskannet]] ja parilliset [[evä]]t.
+
Nahkiaisten selkäranka muodostuu rustosta ja ruodot puuttuvat. Niiltä puuttuvat myös kiduskannet ja parilliset evät.
−
[[Kiduskansi]]en sijaan nahkiaisella on silmien takana seitsemän paria [[kidusaukko]]ja, joiden kautta [[kidukset|kiduksia]] huuhtova [[vesi]] purkautuu ulos.
+
Kiduskansien sijaan nahkiaisella on silmien takana seitsemän paria kidusaukkoja, joiden kautta kiduksia huuhtova vesi purkautuu ulos.
−
Kaksiosainen [[selkäevä]] ja [[pyrstöevä]] ovat kasvaneet yhteen. Väriltään nahkiainen on tummanharmaa.
+
Kaksiosainen selkäevä ja pyrstöevä ovat kasvaneet yhteen. Väriltään nahkiainen on tummanharmaa.
 
Kyljillä on kellanruskea vivahde ja vatsa on vaalea.
 
Kyljillä on kellanruskea vivahde ja vatsa on vaalea.
−
Nahkiaiset tarttuvat [[kala|kaloihin]] imukuppisuullaan ja järsivät suun ja kielen hampailla saaliskalan kudoksia ravinnokseen.
+
Nahkiaiset tarttuvat kaloihin imukuppisuullaan ja järsivät suun ja kielen hampailla saaliskalan kudoksia ravinnokseen.
  
−
Elämänsä ensimmäiset 4–5 vuotta nahkiainen viettää [[joki|joessa]] toukkana.  
+
Elämänsä ensimmäiset 4–5 vuotta nahkiainen viettää joessa toukkana.  
−
Sen jälkeen aikuinen nahkiainen elää 1–3 vuotta [[meri|meressä]] ennen paluutaan kutemaan [[joki|jokeen]].  
+
Sen jälkeen aikuinen nahkiainen elää 1–3 vuotta meressä ennen paluutaan kutemaan jokeen.  
 
Nahkiainen ei ole jokiuskollinen, toisin kuin [[lohet|lohikaloihin]] kuuluvat vaelluskalat.  
 
Nahkiainen ei ole jokiuskollinen, toisin kuin [[lohet|lohikaloihin]] kuuluvat vaelluskalat.  
−
[[Kutu]] tapahtuu keväällä, kutualustaksi sopii virtapaikan kivi- tai sorapohja. Sukupuolet asettuvat rinnakkain pohjalle ja huiskivat voimakkailla pyrstöniskuilla soraa niin, että syntyy [[kutukuoppa]]. Naaras voi kutea usean koiraan kanssa peräkkäin. Kudun jälkeen nahkiaiset kuolevat.
+
Kutu tapahtuu keväällä, kutualustaksi sopii virtapaikan kivi- tai sorapohja. Sukupuolet asettuvat rinnakkain pohjalle ja huiskivat voimakkailla pyrstöniskuilla soraa niin, että syntyy kutukuoppa. Naaras voi kutea usean koiraan kanssa peräkkäin. Kudun jälkeen nahkiaiset kuolevat.
  
−
Nahkiaisia esiintyy yli 30 [[Itämeri|Itämereen]] laskevassa joessa. Nahkiaisista on olemassa myös pelkästään sisävesissä eläviä kantoja. Ne nousevat [[järvi]]stä pieniin virtaaviin vesiin. Näitä järvinahkiaisiksi kutsuttuja nahkiaisia esiintyy [[Vuoksi|Vuoksen]], [[Kymijoki|Kymijoen]] ja [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] vesistöissä. Täysikasvuiset nahkiaiset ovat 25–35 cm pitkiä. Nahkiainen loisii kaloissa.
+
Nahkiaisia esiintyy yli 30 Itämereen laskevassa joessa. Nahkiaisista on olemassa myös pelkästään sisävesissä eläviä kantoja. Ne nousevat järvistä pieniin virtaaviin vesiin. Näitä järvinahkiaisiksi kutsuttuja nahkiaisia esiintyy [[Vuoksi|Vuoksen]], [[Kymijoki|Kymijoen]] ja [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] vesistöissä. Täysikasvuiset nahkiaiset ovat 25–35 cm pitkiä. Nahkiainen loisii kaloissa.
  
 
== Elintarvikkeena ==
 
== Elintarvikkeena ==
  
−
Nahkiainen on melko rasvainen ja ruodoton. Sitä myydään usein hiillostettuna tai savustettuna. Lihassa on hienostunut maku, ja se sopii mainiosti myös grillattavaksi ja erilaisiin muhennoksiin.  
+
Nahkiainen on melko rasvainen ja ruodoton. Sitä myydään usein paistettuna tai savustettuna. Lihassa on hienostunut maku, ja se sopii mainiosti myös grillattavaksi ja erilaisiin muhennoksiin.  
  
 
Suomessa nahkiainen valmistetaan yleensä niin, että se nirhataan ja sotketaan suolassa. Kun veri on valunut pois, nahkiainen paistetaan leppähaloilla ritilän päällä uunissa.
 
Suomessa nahkiainen valmistetaan yleensä niin, että se nirhataan ja sotketaan suolassa. Kun veri on valunut pois, nahkiainen paistetaan leppähaloilla ritilän päällä uunissa.
 +
  
 
== Nahkiaisen pyynti ==
 
== Nahkiaisen pyynti ==
  
  
−
Aikaisemmin nahkiaisia pyydettiin kokonaan puusta valmistetuilla varpu[[merta|merroilla]]. Ne tehtiin noin puolen senttimetrin vahvuisista, sileiksi veistellyistä katajan varvuista. Ne sidottiin pehmeäksi vaivatuilla kuusen juurilla. Yhteen [[merta]]an meni noin 300 varpua. Sisäpuolelle asennettiin 5 lujaa puuvyötä, jotka pitivät merran lujasti siinä kuuluvassa muodossa. [[Merta]]an kuului vielä nielulaite ja kaksi pitkää keppiä eli korvaa, joiden avulla merta laskettiin [[koski|koskeen]] tokeita vasten ja koettaessa taas nostettiin ylös. Pyyntikausi alkoi elokuun 15. päivän jälkeen. [[merta|Merrat]] painettiin veteen illalla ja käytiin kokemassa seuraavana aamuna ennen auringon nousua.
+
Aikaisemmin nahkiaisia pyydettiin kokonaan puusta valmistetuilla varpumerroilla. Ne tehtiin noin puolen senttimetrin vahvuisista, sileiksi veistellyistä katajan varvuista. Ne sidottiin pehmeäksi vaivatuilla kuusen juurilla. Yhteen mertaan meni noin 300 varpua. Sisäpuolelle asennettiin 5 lujaa puuvyötä, jotka pitivät merran lujasti siinä kuuluvassa muodossa. Mertaan kuului vielä nielulaite ja kaksi pitkää keppiä eli korvaa, joiden avulla merta laskettiin koskeen tokeita vasten ja koettaessa taas nostettiin ylös. Pyyntikausi alkoi elokuun 15. päivän jälkeen. Merrat painettiin veteen illalla ja käytiin kokemassa seuraavana aamuna ennen auringon nousua.
  
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==
  
−
* {{kirjaviite|tekijä=Ari Saura & Markku Varjo|kirjan nimi=Kalat Suomen luonnossa|kustantaja=Otava}}
+
Ari Saura & Markku Varjo, Kalat Suomen luonnossa, Otava
  
 
[[luokka:nahkiaiset]]
 
[[luokka:nahkiaiset]]
−
[[luokka: artikkelit]]
 

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetty malline:

Noudettu kohteesta ”http://kalassa.net/kalapedia/index.php/Nahkiainen”