Ero sivun ”Mutu” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
 
Rivi 1: Rivi 1:
'''Mutu''' eli '''Rautunen''' (''Phoxinus phoxinus'') on särkikalojen heimoon kuuluva pienikokoinen (5-7 cm) kala. Mutu on euraasialainen laji, jota esiintyy [[Britteinsaaret|Britteinsaarilta]] ja Itä-[[Espanja]]sta [[Siperia]]n itäosiin saakka. Suomessa mutuja on eniten Pohjois-Suomen hiekka- ja sorapohjaisissa virroissa. Liian rehevät vesistöt eivät mudulle kelpaa, sillä niissä ei ole tarpeeksi hapekasta vettä. Mutu on myös herkkä liialle happamuudelle, joten sitä esiintyy vain puhtaissa vesissä. Mudulla on suuret silmät ja kyljissä rivi tummia täpliä. Väriltään mutu on kirjavan ruskea. Mutu kutee toukokuun loppupuolelta heinäkuulle. Mudut kutevat matalissa rantavesissä.
+
'''Mutu''' eli '''Rautunen''' (''Phoxinus phoxinus'') on särkikalojen heimoon kuuluva pienikokoinen (5-7 cm) kala. Mutu on euraasialainen laji, jota esiintyy [http://fi.wikipedia.org/wiki/Britteinsaaret Britteinsaarilta] ja Itä-[http://fi.wikipedia.org/wiki/Espanja Espanjasta] [http://fi.wikipedia.org/wiki/Siperia Siperian] itäosiin saakka. Suomessa mutuja on eniten Pohjois-Suomen hiekka- ja sorapohjaisissa virroissa. Liian rehevät vesistöt eivät mudulle kelpaa, sillä niissä ei ole tarpeeksi hapekasta vettä. Mutu on myös herkkä liialle happamuudelle, joten sitä esiintyy vain puhtaissa vesissä. Mudulla on suuret silmät ja kyljissä rivi tummia täpliä. Väriltään mutu on kirjavan ruskea. Mutu kutee toukokuun loppupuolelta heinäkuulle. Mudut kutevat matalissa rantavesissä.
  
 
[[Tiedosto:Mutu.jpg|200px|thumb|right|Mutuja]]
 
[[Tiedosto:Mutu.jpg|200px|thumb|right|Mutuja]]
  
 
== Ravinto ==
 
== Ravinto ==
Mudut liikkuvat ruoanhaussa enimmäkseen päivisin. Ravinnokseen ne käyttävät [[hyönteiset|hyönteisten]] toukkia, [[plankton]]äyriäisiä, matoja ym. pikkueläimiä. Ne syövät myös kasvinosia sekä toisten [[kalat|kalojen]] mätiä ja pikkupoikasia. Mutu on arka ja uskaltautuu etäälle piilopaikastaan vain, jos tarjolla on runsas ruoka-apaja. [[Linnut|Vesilintuja]] leivällä ruokkiva mökkiläinen saa helposti ruokavieraakseen myös mutuparven.
+
Mudut liikkuvat ruoanhaussa enimmäkseen päivisin. Ravinnokseen ne käyttävät [[hyönteiset|hyönteisten]] toukkia, [[plankton]]äyriäisiä, matoja ym. pikkueläimiä. Ne syövät myös kasvinosia sekä toisten kalojen [[Mäti|mätiä]] ja pikkupoikasia. Mutu on arka ja uskaltautuu etäälle piilopaikastaan vain, jos tarjolla on runsas ruoka-apaja. Vesilintuja leivällä ruokkiva mökkiläinen saa helposti ruokavieraakseen myös mutuparven.
  
 
== Käyttö==
 
== Käyttö==
Rivi 10: Rivi 10:
  
 
== Erityistä ==
 
== Erityistä ==
Mutu toimi [[koe-eläin|koe-eläimenä]] useissa itävaltalaisen [[biologi]]n [[Karl von Frisch]]in klassisissa kokeissa. Niissä mm. tutkittiin kalojen kuuloa ja löydettiin ihosta erittyvät varoitusaineet. Von Frisch huomasi myös, että sokeatkin kalat muuttuivat tummemmiksi päivisin. Hän arveli, että kaloilla on jonkinlainen sisäinen kello, joka nyttemmin on paikannettu käpyrauhaseen.
+
Mutu toimi koe-eläimenä useissa itävaltalaisen biologin [http://fi.wikipedia.org/wiki/Karl_von_Frisch Karl von Frischin] klassisissa kokeissa. Niissä mm. tutkittiin kalojen kuuloa ja löydettiin ihosta erittyvät varoitusaineet. Von Frisch huomasi myös, että sokeatkin kalat muuttuivat tummemmiksi päivisin. Hän arveli, että kaloilla on jonkinlainen sisäinen kello, joka nyttemmin on paikannettu käpyrauhaseen.
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==

Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 07.55

Mutu eli Rautunen (Phoxinus phoxinus) on särkikalojen heimoon kuuluva pienikokoinen (5-7 cm) kala. Mutu on euraasialainen laji, jota esiintyy Britteinsaarilta ja Itä-Espanjasta Siperian itäosiin saakka. Suomessa mutuja on eniten Pohjois-Suomen hiekka- ja sorapohjaisissa virroissa. Liian rehevät vesistöt eivät mudulle kelpaa, sillä niissä ei ole tarpeeksi hapekasta vettä. Mutu on myös herkkä liialle happamuudelle, joten sitä esiintyy vain puhtaissa vesissä. Mudulla on suuret silmät ja kyljissä rivi tummia täpliä. Väriltään mutu on kirjavan ruskea. Mutu kutee toukokuun loppupuolelta heinäkuulle. Mudut kutevat matalissa rantavesissä.

Mutuja

Ravinto[muokkaa]

Mudut liikkuvat ruoanhaussa enimmäkseen päivisin. Ravinnokseen ne käyttävät hyönteisten toukkia, planktonäyriäisiä, matoja ym. pikkueläimiä. Ne syövät myös kasvinosia sekä toisten kalojen mätiä ja pikkupoikasia. Mutu on arka ja uskaltautuu etäälle piilopaikastaan vain, jos tarjolla on runsas ruoka-apaja. Vesilintuja leivällä ruokkiva mökkiläinen saa helposti ruokavieraakseen myös mutuparven.

Käyttö[muokkaa]

Mutun suosio syöttikalana on luultavasti vaikuttanut sen leviämiseen.

Erityistä[muokkaa]

Mutu toimi koe-eläimenä useissa itävaltalaisen biologin Karl von Frischin klassisissa kokeissa. Niissä mm. tutkittiin kalojen kuuloa ja löydettiin ihosta erittyvät varoitusaineet. Von Frisch huomasi myös, että sokeatkin kalat muuttuivat tummemmiksi päivisin. Hän arveli, että kaloilla on jonkinlainen sisäinen kello, joka nyttemmin on paikannettu käpyrauhaseen.

Lähteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

http://www.fishbase.org/Summary/speciesSummary.php?genusname=Phoxinus&speciesname=phoxinus