Ero sivun ”Meritaimen” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 3: Rivi 3:
 
Meritaimen lisääntyy joissa ja puroissa. Kutuaika on myöhään syksyllä loka-marraskuussa. Syntymänsä jälkeen taimen kasvaa yleensä keskimäärin kaksi vuotta virtaavassa vedessä. Tämän jälkeen se vaeltaa [[Meri|mereen]], josta palaa keskimäärin yhden-kolmen vuoden kuluttua kutemaan kotijokeensa. Merivaelluksen aikana taimen kasvaa hurjaa vauhtia, sillä s[[luokka:suomalaiset kalalajit]]e käyttää ravinnokseen pieniä kaloja, kuten [[kolmipiikki]]ä, [[silakka]]a ja [[kilohaili]]a. Meritaimen kutee yleensä samaan jokeen, jossa se on syntynyt. Kudun jälkeen se lähtee uudelle syönnösvaellukselle mereen tai kuolee.
 
Meritaimen lisääntyy joissa ja puroissa. Kutuaika on myöhään syksyllä loka-marraskuussa. Syntymänsä jälkeen taimen kasvaa yleensä keskimäärin kaksi vuotta virtaavassa vedessä. Tämän jälkeen se vaeltaa [[Meri|mereen]], josta palaa keskimäärin yhden-kolmen vuoden kuluttua kutemaan kotijokeensa. Merivaelluksen aikana taimen kasvaa hurjaa vauhtia, sillä s[[luokka:suomalaiset kalalajit]]e käyttää ravinnokseen pieniä kaloja, kuten [[kolmipiikki]]ä, [[silakka]]a ja [[kilohaili]]a. Meritaimen kutee yleensä samaan jokeen, jossa se on syntynyt. Kudun jälkeen se lähtee uudelle syönnösvaellukselle mereen tai kuolee.
  
Meritaimenjokien määrä on vähentynyt [[Suomi|Suomessa]] huomattavasti perkausten, [[vesivoima]]laitosten, vedenlaadun huononemisen ja [[Ylikalastus|liiallisen pyynnin]] takia. Nykyään ollaan kuitenkin alettu pikkuhiljaa ymmärtämään aiemmin tehdyt virheet ja taimenjokia ollaan ennallistamassa lähemmäs luonnollista tilaansa, jossa ne aiemmin, hyvään aikaan ovat olleet. Kuitenkin esimerkiksi [[Itämeri|Itämereen]] [[Tornionjoki|Torniojoesta]] vaeltavalla taimenkannalla on melkoisia vaikeuksia selvitä kutemaan edes yhden kerran elämässään merellä sekä joessa tapahtuvan tehokkaan pyynnin takia.
+
Meritaimenjokien määrä on vähentynyt Suomessa huomattavasti perkausten, vesivoimalaitosten, vedenlaadun huononemisen ja [[liikakalastus|liiallisen pyynnin]] takia. Nykyään ollaan kuitenkin alettu pikkuhiljaa ymmärtämään aiemmin tehdyt virheet ja taimenjokia ollaan ennallistamassa lähemmäs luonnollista tilaansa, jossa ne aiemmin, hyvään aikaan ovat olleet. Kuitenkin esimerkiksi Itämereen [[Tornionjoki|Torniojoesta]] vaeltavalla taimenkannalla on melkoisia vaikeuksia selvitä kutemaan edes yhden kerran elämässään merellä sekä joessa tapahtuvan tehokkaan pyynnin takia.
  
[[Suomenlahti|Suomenlahteen]] laskeva [[Inkoo]]n [[Ingarskilanjoki]] oli vuonna 2006 ainoa Suomen rannikon joki, jossa taimenen poikastuotanto oli nousussa Ingarskilanjoen taimenkannan alkuperästä on vaihtelevia mielipiteitä, mutta sitä on tutkittu muun muassa [[DNA-analyysi|DNA-analyysein.]]
+
Suomenlahteen laskeva Inkoon Ingarskilanjoki oli vuonna 2006 ainoa Suomen rannikon joki, jossa taimenen poikastuotanto oli nousussa Ingarskilanjoen taimenkannan alkuperästä on vaihtelevia mielipiteitä, mutta sitä on tutkittu muun muassa DNA-analyysein.
  
 
Suomessa elää viisi eri meritaimenkantaa.
 
Suomessa elää viisi eri meritaimenkantaa.
Rivi 16: Rivi 16:
 
* [[Tornionjoki]], yhdistelmä (TOR)
 
* [[Tornionjoki]], yhdistelmä (TOR)
  
==Lisätietoja==
+
==Aiheesta muualla==
  
 
* [http://webhotel.hilimanet.net/~rktl/pdf/meritaimenIJO.pdf Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Viljelykantarekisteri: Iijoki]
 
* [http://webhotel.hilimanet.net/~rktl/pdf/meritaimenIJO.pdf Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Viljelykantarekisteri: Iijoki]

Versio 31. heinäkuuta 2010 kello 20.34

Meritaimen (Salmo trutta trutta tai Salmo trutta m. trutta) on lähteestä riippuen joko taimenen nimialalajiksi tai ekologiseksi muodoksi luokiteltu lohikala. Se muistuttaa lohta elintavoiltaan ja ulkonäöltään. Suomessa on Itämeren puolella enää vain kymmenen taimenkantaa.

Meritaimen lisääntyy joissa ja puroissa. Kutuaika on myöhään syksyllä loka-marraskuussa. Syntymänsä jälkeen taimen kasvaa yleensä keskimäärin kaksi vuotta virtaavassa vedessä. Tämän jälkeen se vaeltaa mereen, josta palaa keskimäärin yhden-kolmen vuoden kuluttua kutemaan kotijokeensa. Merivaelluksen aikana taimen kasvaa hurjaa vauhtia, sillä se käyttää ravinnokseen pieniä kaloja, kuten kolmipiikkiä, silakkaa ja kilohailia. Meritaimen kutee yleensä samaan jokeen, jossa se on syntynyt. Kudun jälkeen se lähtee uudelle syönnösvaellukselle mereen tai kuolee.

Meritaimenjokien määrä on vähentynyt Suomessa huomattavasti perkausten, vesivoimalaitosten, vedenlaadun huononemisen ja liiallisen pyynnin takia. Nykyään ollaan kuitenkin alettu pikkuhiljaa ymmärtämään aiemmin tehdyt virheet ja taimenjokia ollaan ennallistamassa lähemmäs luonnollista tilaansa, jossa ne aiemmin, hyvään aikaan ovat olleet. Kuitenkin esimerkiksi Itämereen Torniojoesta vaeltavalla taimenkannalla on melkoisia vaikeuksia selvitä kutemaan edes yhden kerran elämässään merellä sekä joessa tapahtuvan tehokkaan pyynnin takia.

Suomenlahteen laskeva Inkoon Ingarskilanjoki oli vuonna 2006 ainoa Suomen rannikon joki, jossa taimenen poikastuotanto oli nousussa Ingarskilanjoen taimenkannan alkuperästä on vaihtelevia mielipiteitä, mutta sitä on tutkittu muun muassa DNA-analyysein.

Suomessa elää viisi eri meritaimenkantaa.

Aiheesta muualla

Vinkki: http://www.rktl.fi/kala/kalavarat/itameren_lohi_taimen/meritaimenkantojen_tila.html