Merimetso
Merimetso (Phalacrocorax carbo) on paljon mediassa viime vuosina esiintynyt isohko musta lintu. Merimetso kuuluu pelikaanilintuihin. Se muistuttaa lähinnä venytettyä kuikkaa tai jättiläismäistä silkkiuikkua.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa]
Merimetso kasvaa 77-94cm pitkäksi ja 1,6kg - 3,6kg painavaksi. Sen siipien kärkiväli on 121-181cm. Suomen tunnettu vanhin merimetso on ollut 8v 11kk vanha. Isossa-Britanniassa on tavattu jopa 23v 6kk vanha merimetso. Vanhan ja nuoren linnun tunnistaa niiden värityksestä. Nuoret linnut ovat tummanruskeita ja niillä on vaaleampi vatsa, kun taas vanhat merimetsot ovat kokomustia. Soidinasussaan merimetsoille tulee päähän valkoista väritystä, sekä kyljelle valkea laikku. <ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Merimetso. {{#if:11.1 2011|Viitattu 11.1 2011|}}</ref>
Levinneisyys[muokkaa]
Levinneisyys maailmalla[muokkaa]
Merimetsoa esiintyy Euraasiassa, Afrikassa sekä Atlantin rannikkolla Pohjois-Amerikassa. Itämeren alueella pesiviä merimetsoja on eniten Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa sekä Saksassa. <ref name=ymparisto>Ymparisto.fi - Itämeren muuttuva linnusto. {{#if:12.1 2011|Viitattu 12.1 2011|}}</ref>
Esiintyminen Suomessa[muokkaa]
Suomen merimetsopopulaatio vuonna 2004 oli 4600. <ref name=ymparisto>Ymparisto.fi - Itämeren muuttuva linnusto. {{#if:11.1 2011|Viitattu 11.1 2011|}}</ref> Suomessa merimetsojen pesiintyminen alkoi 1990-luvulla. Siitä lähtien kanta on kasvanut räjähdysmäisesti. <ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Merimetso. {{#if:12.1 2011|Viitattu 12.1 2011|}}</ref> Vuonna 1996 Suomessa pesi kymmenen merimetsoparia. Vuonna 2009 kanta oli kasvanut jo peräti 16 000 pariin. <ref name=birdlife>Birdlife.fi - Merimetso. {{#if:12.1 2011|Viitattu 12.1 2011|}}</ref> Suomessa merimetso esiintyy lähinnä Itämeren rannikkoilla. Sisämaassa se on harvinainen näky.
Muutto[muokkaa]
Suomessa tavataan merimetsoja ympäri vuoden. Kun Suomessa kesällä pesineet yksilöt muuttavat syksyllä Länsi- ja Keski-Eurooppaan talvehtimaan, saapuu Pohjois-Norjasta ja Vienanmereltä merimetsoja Suomeen talvehtimaan. <ref name=birdlife>Birdlife.fi - Merimetso. {{#if:13.1 2011|Viitattu 13.1 2011|}}</ref> Merimetsot muuttavat takaisin Suomeen maalis-huhtikuun aikana. Syysmuutto alkaa loppukesästä, huippuajan osuessa elokuulle. Vielä syyskuussakin voi nähdä isoja merimetsoryhmiä muuttomatkallaan, mutta lokakuussa on jo suurin osa merimetsoista pois Suomesta. Pesimä- ja muuttokauden ulkopuolella laji on harvalukuinen, poikkeuksena lounaiset merialueet. <ref name=birdlife/talvehtiminen>Birdlife.fi - Merimetso talvehtiminen. {{#if:13.1 2011|Viitattu 13.1 2011|}}</ref>
Ravinto[muokkaa]
Merimetso syö lähes yksinomaan pelkästään kalaa. Yhdyskunnissa elävä isokokoinen lintu voikin paikallisesti aiheuttaa suurta tuhoa kalakannoille. Merimetso syö sitä kalaa, mikä on helpoten saatavilla. Esimerkiksi vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan Saaristomerellä merimetson yleisimmät ruokakalat olivat ahven (27%), kivinilkka (20%), särki (13%) ja kuha (13%). <ref name=ymparisto/merimetso ja kalastaja samoilla apajilla>Ymparisto.fi - Merimetso ja kalastaja samoilla apajilla. {{#if:13.1 2011|Viitattu 13.1 2011|}}</ref> Merimetso voi olla sukelluksissa yli kaksi minuuttia. Se käy myös syömässä kalaa pyydyksistä ja kalanviljelylaitoksilta. <ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Merimetso. {{#if:13.1 2011|Viitattu 13.1 2011|}}</ref>
Merimetsojen luontainen vihollinen viime vuosina on ollut Merikotka. Tiedetään tapauksia, joissa merikotkat ovat tappaneet aikuisen merimetson ja käyttäneet sen ravinnokseen. <ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Merimetso. {{#if:13.1 2011|Viitattu 13.1 2011|}}</ref>
Lisääntyminen[muokkaa]
Merimetso munii 3-4 munaa, joita se hautoo noin kuukauden verran. Merimetso tekee pesänsä yleensä luodoille tai rantakasvustoon lähelle merta tai muuta vesialuetta. Pesämateriaalin virkaa toimittavat levät ja risut. <ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Merimetso. {{#if:13.1 2011|Viitattu 13.1 2011|}}</ref>
Merimetso mediassa[muokkaa]
Merimetso on esiintynyt suomalaisessa mediassa runsaasti viime aikoina. Sitä onkin kutsuttu Itämeren koukkunokkaiseksi merirosvoksi. Merimetsoja on syytetty mm. kalakantojen häviämisestä sekä luotojen ja pesimäsaarten tuhoamisesta. <ref name=birdlife>Birdlife.fi - Merimetso. {{#if:12.1 2011|Viitattu 12.1 2011|}}</ref> Luotojen ja pesimäsaarten puiden ja pensaiden seurannassa on niiden havaittu kuolevan muutamassa vuodessa merimetsojen ulosteen vuoksi. <ref name=ymparisto/pesimäkannan>Ymparisto.fi - Merimetson pesimäkannan kasvu hidastui. {{#if:13.1 2011|Viitattu 13.1 2011|}}</ref> Syynä on ulosteen korkea typpi- ja fosforipitoisuus. <ref name=igs>iGS - Kysymyksen katselu. {{#if:13.1 2011|Viitattu 13.1 2011|}}</ref> Merimetsojen pesien tuhoamiseen on annettu lupia juurikin sen "kalanhimoisen" luonteensa vuoksi. <ref name=iltalehti>Iltalehti - Merimetsojen pesien tuhoaminen alkoi Turun saaristossa. {{#if:13.1 2011|Viitattu 13.1 2011|}}</ref>
Lähteet[muokkaa]
<references />