Ero sivun ”Merikarvianjoki” versioiden välillä
| Rivi 37: | Rivi 37: | ||
=== Stäävit-Vaadit === | === Stäävit-Vaadit === | ||
| + | Stäävit- ja Vaaditkosket ovat noin 1,5km pitkä koskiosuus. Autotiesillan yläpuolella on Stäävitkoski ja alapuolella Vaaditkoski. | ||
=== Puukoski === | === Puukoski === | ||
Versio 22. heinäkuuta 2013 kello 12.44
|
Tämä artikkeli on vasta kehitteillä, joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä keskustelusivulla.
{{#if:|Tarkennus: '|}} |
Merikarvianjoki on yksi eteläisen Suomen suosituimmista kalastuskohteista. Joessa on runsaasti erilaisia koskia ja näin ollen paljon erilaisia kalastuspaikkoja.
Sijainti
Merikarvianjoki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä Merikarvian ja Siikaisten kuntien alueella. Joki saa alkunsa Isojärvestä Siikaisten kunnan alueelta ja laskee Merikarvian kunnassa Itämereen. Merikarvianjoki kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen.
Saaliskalat
Kirjolohi
Kirjolohi on Merikarvianjoen yleisin saaliskala. Sitä istutetaan lähes ympäri vuoden. Jännitystä kirjolohen pyyntiin tuo vuosittain istutetut emokalat, jotka voivat painaa jopa yli kuusi kiloa. Kirjolohet löytyvät yleensä koskien syvimmistä montuista, mutta lämpimän veden aikaan myös virtaavammasta vedestä. Heittokalastajalle hyviä uistimia ovat mm. Räsänen pienimmässä koossa, erilaiset vähän syvemmällä uivat vaaput (mm. Daiwa SC Shiner ja Nils Master Jäpittäjä) ja Bete Lotto. Perhokalastajien siiman päässä ovat yleisimmiten erilaiset leechit mustan ja kirkkaan värin yhdistelmillä, esim. musta-oranssi, musta-punainen, musta-chartreuse jne. Myös muilla erilaisilla uppoperhoilla on hyvät mahdollisuudet kirjolohisaaliseen.
Meritaimen
Meritaimenen pyynnissä Merikarvianjoella on kaksi selkeää sesonkia. Ensimmäiset nousut alkavat keväällä kalojen noustessa kuoreen perässä jokeen. Toinen sesonki alkaa kesällä jatkuen aina marraskuun loppuun asti. Meritaimenet viihtyvät koskien niskoilla ja suvannoissa, kutuaikana sorapohjalla. Uistimella kalastavien kannattaa valita siiman päähän vaappu, esim. Rapalan CountDown on käypä vaihtoehto. Perhokalastajat käyttävät enimmäkseen putkiperhoja ja erilaisia streamereita.
Lohi
Lohen kalastuksen paras sesonki Merikarvianjoella osuu yleensä syys-lokakuun vaihteeseen. Lohen koko vaihtelee aina parista kilosta kymppikiloon asti. Joen ennätyslohi saatiin 20.9.2012 ja se painoi 18,05kg. Matalalla vedellä lohet eivät nouse vaan pysyvät paikoillaan joen syvimmissä kohdissa. Korkean veden aikaan nousu taas jatkuu. Ottipeleinä toimivat erityisesti putkiperhot, uistimen heittäjät puolestaan käyttävät lusikkauistimia ja vaappuja.
Siika
Siika nousee Merikarvianjokeen syys-lokakuussa. Kudulle suuntaavat suuret 1-5kg painoiset vaellussiiat, joita kannattaa yrittää ennen kutua koskien alaosuuksista. Perhoista parhaiten toimivat pienet ja voimakkaasti painotetut larvat helmiäisvalkoisen, oranssin ja kimallemustan väreissä. Uistimista kokeilemisen arvoisia ovat pienet 3cm vaaput, hyvänä esimerkkinä Rapala Countdown.
Harjus
Harjusta ei esiinny suurissa määrin eikä se ole helppo kohdekala Merikarvianjoella. Parhaiten harjusta saa perhon vapaalla uittamisella. Harjukset viihtyvät koskien reunoilla ja niskoilla, kesähelteillä myös koskien kuohuissa. Oliivit pupat ja larvat ovat hyvä valinta perhokalastajalle. Harjuksen alamitta Merikarvianjoella on 50cm.
Muut
Muita saalistettavia kalalajeja Merikarvianjoella ovat mm. ahven, särki, lahna ja säyne. Joessa esiintyy myös. mm. nahkiaista, kuoretta ja salakkaa.
Kalapaikat
Holmankoski
Holmankoski sijaitsee aivan Merikarvian kunnan keskustan tuntumassa. Holmankosken vieressä sijaitsee myös Eumer Fishing Center, jonka yhteydessä on myös kalastusvälineitä myyvä kauppa. Holmankoski on noin 1.2km pituinen koskiosuus, joka jaottuu kahteen eri haaraan - varsinaiseen päähaaraan sekä terveyskeskuksen haaraan. Holmankoski on jokeen nousevalle kalalle ensimmäinen pitempi koskiosuus, joten nousukalan saattaa tavoittaa täältä varmimmin. Holmankoskella sijaitsee n. 2-3m syviä monttuja, joissa nousukala pysähtyy lepäämään. Muuten koski on melko matala. Sillan yläpuolella on Holmankosken suvantoalue, jossa erityisesti kirjolohet viihtyvät. Koskella on myös tulipaikka.
Stäävit-Vaadit
Stäävit- ja Vaaditkosket ovat noin 1,5km pitkä koskiosuus. Autotiesillan yläpuolella on Stäävitkoski ja alapuolella Vaaditkoski.