Ero sivun ”Luokka:Kalapaikat Joki” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
 
(Yhtä välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Glera.jpg|350px|thumb|Joki [[Islanti|Islannissa]]]]
+
[[Joki|Joissa]] sijaitsevien kalapaikkojen artikkeleita
  
[[Kuva:valumaalue.png|240px|right|thumb|Ks. myös [[vedenjakaja]] ]]
+
[[Luokka:Kalapaikat]]
'''Joki''' on suuri luonnon muovaama maanuoma, jossa virtaa [[vesi|vettä]]. Useimpien jokien kuljettama vesi on peräisin yläville maille osuneista sateista. Joki voi saada lisää vettä myös lähteistä. Aluetta, jolle satanut vesi valuu joen uomaan, kutsutaan ''valuma-alueeksi''. Tämän alueen rajat ovat [[vedenjakaja|vedenjakajia]]. Pääuoma on joki, johon kertyy useiden jokien vettä. Pääuoma päättyy joen suuhun: joko suurempaan jokeen, suureen [[järvi|järveen]] tai [[meri|mereen]]. On myös [[sisäinen valuma-alue|sisäisiä valuma-alueita]], joista vesi voi poistua vain haihtumalla. Yläjuoksu on suunta, josta vesi virtaa.  ''Sivujoki'' on joki joka päättyy suurempaan jokeen. Jokien virtaamat vaihtelevat, ja usein on vaikea sanoa kumpi yhdistyvistä uomista on suurempi. Tällöin toinen näistä on sovittu pääuomaksi. Yleensä jokena pidetään vesireittiä, jossa suuren virtaaman aikana virtaa niin paljon vettä, että sitä pitkin voi liikkua, tai jonka ylittäminen ei ole mahdollista hyppäämällä (yli 3–5 m). Jokea pienempiä vesireittejä ovat puro ja oja.
 
 
 
==Jokien alkuperä==
 
 
 
Joet ovat syntyneet [[mannerliikunnat|mannerliikunnan]], [[veden kiertokulku|hydrologisen kierron]], ja eroosion yhteisvaikutuksesta. Osa [[maa]]-alueista sijaitsee etäämmällä [[gravitaatio]]n keskuksesta, jolloin [[kiinteä]]n maa-aineksen päällä oleva [[neste]] liikkuu sen pintaa pitkin pyrkien alas. Maassa runsain nestemäinen aine [[manner|mantereiden]] päällä ja ilmakehässä on [[vesi]]. Kosteasta maasta, järvistä ja merestä  [[höyrystyminen|höyrystynyt]] vesihöyry lankeaa [[sade|sateena]] usein  viileämmälle ylämaille, josta se alkaa [[virta|virrata]] alaspäin. Neste pyrkii alas mahdollisimman [[suora]]a reittiä, ja [[eroosio]] alkaa kuluttaa veden alla olevaa maapohjaa. Paikkaan, jossa vesi virtaa pitkän aikaa, syntyy ajan kuluessa uoma. Maapohjan koostumus eli [[maannos]] sekä [[kallioperä]] vaikuttavat uoman kulkuun siten että [[eroosio]]lle alttiimpi pohja kuluu enemmän. Veden uurtama uoma voi laajentua yhä suurempien vesimäärien  virratessa uomaan, ja [[geologiset kaudet|pitkien aikojen]] kuluessa pienen uoman paikalle syntyy joki. Nopeammin joki voi syntyä mikäli [[jäätikkö]] alkaa [[sulaminen|sulaa]].
 
 
 
==Jokien merkitys elämän kehityksessä==
 
 
 
Evoluutioteorian mukaan elämä kehittyi alkujaan merissä. Jokien syntyminen tuotti uuden, vähäsuolaisen ympäristön, jonne kalat ja muut vesieläimet saattoivat siirtyä. Osa näistä siirtyi yhä haasteelisempiin ympäristöihin, väliaikaisesti kuivuviin jokiin ja niiden [[lampi]]in ja lopulta kehittyi eliöitä, jotka pystyivät siirtymään lyhyitä matkoja kosteaa maaperää pitkin seuraaviin lammikoihin. Nykyisen [[evoluutio|evolutiivisen]] tietämyksen perusteella voidaan olettaa että näiden joukossa olivat sammakkoeläinten, matelijoiden ja nisäkkäiden alkumuodot.
 
 
 
Maalla elävät [[maaeläin|eläimet]] ovat riippuvaisia vedensaannista, ja joet ovat tärkeä veden lähde niille. [[Kasvi]]llisuus on usein runsaampaa ja vaihtelevampaa jokien läheisyydessä. Monet maaeläiminä pidetyt eläimet käyttävät jokia ravinnonhaussa. Mm. [[saukko|saukot]], [[koskikara]] ja [[virtahepo|virtahevot]] tarvitsevat jokia tähän tarkoitukseen. Myös [[karhu]] kalastaa toisinaan. [[Krokotiili]]t ovat monien trooppisten jokien saalistajia, ja lähes kaikkien maaeläinten on virtapaikkojen lisäksi varottava niitä tullessaan joelle juomaan tai kulkiessaan joen poikki.
 
 
 
==Jokiin liittyvää historiaa==
 
[[Kuva:Huck-and-jim-on-raft.jpg|200px|right|Lautalla joella]]
 
Joet ovat kautta historian toimineet kulkureitteinä ihmisille. Ne ovat olleet selkeitä maamerkkejä liikuttaessa pidempiä matkoja vierailla seuduilla. [[Haapio]]t, [[ruuhi|ruuhet]] ja muut alkeelliset [[vene]]et ovat olleet käytössä [[tavarankuljetus|tavarankuljetuksessa]]. Aina 1700–1800-luvuille asti joet ovat olleet useiden [[valtio]]iden tärkeimpiä tavarankuljetusreittejä, milloin suuria ainemääriä on pitänyt siirtää paikasta toiseen. Vasta [[rautatie]]n ja myöhemmin [[auto]]n kehittäminen ovat siirtäneet valtaosan kuljetuksista maalla tapahtuvaksi. [[Uitto]] ja [[kivihiili|kivihiilen]] kuljetus [[lotja|lotjissa]] Englannissa jatkuivat vielä pitkään tämän jälkeenkin. Suomessa viimeiset jokiuitot suoritettiin [[Iijoki|Iijoella]] vuonna 1988 ja [[Kemijoki|Kemijoella]] vuonna 1989. Jokien vesimäärä kuitenkin vaihtelee, ja joen pohjaan voi muodostua särkkiä, joten aina ei ollut varmuutta siitä minkälaisen [[syväys|syväyksen]] omaavat [[jokilaiva]]t pääsevät niitä pitkin kulkemaan. Tämä johti ennen pitkää jokien [[ruoppaaminen|ruoppaamiseen]] ja vesiliikenteeseen sopivien [[kanava|kanavien]] rakentamiseen. Kiinan [[Keisarinkanava]]a on käytetty kuljetuksiin jo 600-luvulta alkaen. [[Koski|Kosket]] ovat olleet toinen este jokia pitkin tapahtuvalle kuljetukselle, ja [[sulku]]portteja on rakennettu monien jokien koskipaikkoihin. Pienemmissä joissa on liikuttu myös [[kanootti|kanooteilla]] ja [[lautta|lautoilla]]. Suuret joet ovat voineet toimia [[heimo (kansatiede)|heimo]]jen alueiden rajoina. Nykyäänkin monet joet toimivat [[valtio]]iden rajajokina, esimerkiksi [[Tornionjoki]] ja [[Muonionjoki]] muodostavat suuren osan [[Suomi|Suomen]] ja [[Ruotsi]]n välisestä rajasta.
 
 
 
Hyvin varhain ihmisen [[historia]]ssa jokien vettä on käytetty myös viljelysten kasteluun, [[kuivuus|kuivuuksien]] niille aiheuttamia vahinkoja on pyritty vähentämään [[kastelukanava|kastelukanavien]] avulla. Varhain on myös osattu käyttää virtaavan veden potentiaalia [[energia]]nlähteenä, [[vesioinas]] (engl. hydraulic ram) ja muut erilaiset [[siipiratas|siipirattaisiin]] perustuvat [[vesivoima]]a valjastavat keksinnöt, kuten [[vesimylly]], ovat helpottaneet ihmisen toimia läpi historian.
 
 
 
==Jokien nykyaika==
 
[[Kuva:Maas.jpg|thumb|Right|350px|Nykyaikainen proomu [[Maas]]-joella Maastrichtissä]]
 
Koska joet muodostavat merkittävän esteen maata pitkin tapahtuvalle liikkumiselle, keinoja niiden ylittämiseen vähällä vaivalla on aikaojen saatossa syntynyt useita. [[Lautta|Lautat]] ja [[lossi]]t ovat kuljettaneet ihmisiä ja maakulkuneuvoja jokien poikki. [[Silta|Sillat]] ja [[tunneli]]t jokien ylitse ja alitse ovat myöhäisempiä keksintöjä. Eroosio ja [[tulva]]t tekevät jokirantojen rakentamisesta haasteellista, ja jokirantojen rakenteita on jouduttu uudistamaan usein. Vasta 1900-luvulla on kyetty kehittämään materiaaleja ja rakennustekniikoita, joita käyttämällä luotettavia ja pitkään kestäviä siltoja ja tunneleita jokien poikki on saatu rakennettua. Silti, monessa maassa lautta-, lossi- ja laivakuljetukset leveiden jokien poikki ovat edelleen yleisessä käytössä. [[Proomu]]t ovat korvanneet [[lotja]]t jokikuljetuksissa. Jokien virtauksen energiaa valjastetaan nykyään [[vesivoimala]]lla. Jokien virtausta hallitaan [[pato|padoilla]], joiden taakse syntyy usein [[tekojärvi]].
 
 
 
Monien kaupunkien vesilaitokset ottavat vettä joista kaupungin asukkaiden käyttöön. Vedenpuhdistuslaitos ja [[jätevedenpuhdistus]]laitos ovat päätoimijat prosessissa. On arvioitu, että kuivana aikana monien eurooppalaisten jokien vesi tulee käytetyksi 3–4 kertaa ennen mereen päätymistään.{{Lähde||15. syyskuuta 2008}} Vaikka vesi pyritään puhdistamaan ennen jokeen päästämistä, aina tässä ei ole onnistuttu, ja paikallisia kalakuolemia ja muita [[ympäristövahinko]]ja on sattunut. Suuret onnettomuudet ovat tapahtuneet yleensä tehdas|tehtaiden jätevedenpuhdistuksen pettäessä, ja elämä joessa onnettomuuspaikalta alajuoksuun on kärsinyt suuria vahinkoja. Jokia, joissa suuria vahinkoja on sattunut, ovat Rein, Tonava ja Amur.
 
 
 
==Merkitys virkistystoiminnassa==
 
[[Kuva:Scouting -Big.jpg|thumb|200px|right|Koskimelontaa]]
 
Nykyaikana joet toimivat vedenlähteen lisäksi virkistyskohteina. Kalastus, etenkin perhokalastus on ollut suosittua. Jokireittejä käytetään myös veneilyyn, melontaan, ja soutuun. Koskissa harjoitetaan perhokalastuksen lisäksi [[koskimelonta]]a. Monin paikoin jokirannat ovat vedenpinnan vaihteluiden vuoksi pidetty luonnontilaisina, ja ne toimivat eläinten kulkureitteinä alueelta toiselle. Monissa kaupunki|kaupungeissa joen rannat ovat kaavoituksellisesti viheralueita, ja ne ovat tärkeitä paikkoja asukkaiden tapaamisille ja luontoharrastajille.
 
 
 
==Jokiin liittyvää termistöä==
 
 
 
*'''Akanvirta''' on takaisin vastavirtaan joskus pitkällekin johtava pyörre, etenkin kosken alla.
 
*'''[[Estuaari]]''' on suppilomainen, merta kohti levenevä joen suu, jollainen esiintyy voimakkailla vuorovesialueilla (esim. [[Thames]])
 
*'''[[Koski]]''' on joen osa, jossa maaston vieton vuoksi voimakas virtaus aiheuttaa aaltoilua ja kuohumista.
 
*'''Juolua''' on joen mutkasta lietteen kerääntymisen vuoksi eriytynyt lampi
 
*'''Köngäs''' on jyrkkä vaahtoava vesiputous.
 
*'''Lehmänselkä''' on koskessa veden sileäksi kuluttama isohko vedenalainen kivi, joka ei juuri aiheuta yläjuoksulta näkyviä kuohuja ja on siksi aloittelijalle vaarallinen. Kannattaa opetella huomaamaan.
 
*'''Luusua''' on järvestä alkavan joen vuonomainen alkunielu.
 
*'''Lähteet''' tarkoittaa joen alkukohtaa.
 
*'''Meanderointi''' tarkoittaa sitä ilmiötä, että vesi kuluttaa etenkin ulkokaarretta ja muodostaa siten jokeen yhä suuremman mutkan, kunnes seuraava vastarannan mutka viimein syöpyy yhteen edeltävän mutkan kanssa ja synnyttää tällä tavalla putaan. Nimitys juontuu mutkittelevan Menderes-joen vanhasta nimestä ''Maeander''. [[Kuva:Meander-fi.svg|left|thumb|Meanderoiva joki.]]
 
*'''Niva''' on vahvahko virtapaikka, jossa aina näkyy pyörteitä.
 
*'''Pato''' on jokeen tehty rakennelma, jolla [[kanava|kanavoinnin]] avulla parannetaan vesiliikennettä tai kehitetään [[energia]]a
 
*'''[[Pudas (joki)|Pudas]]''' on takaisin pääjokeen yhtyvä joen haara, joka usein on syntynyt meanderoinnin seurauksena.
 
*'''Päävirta''' on yleensä mutkittelevan joen ulkokaarteessa, ellei esimerkiksi vinosta kalliopohjasta muuta johdu.
 
*'''Suvanto''' on hitaan ja rauhallisen virtauksen alue.
 
*'''Sahi''' on koskipaikan alapuolelle kertynyt pienten kivien matalikko.
 
*'''[[Suisto]]''' eli '''delta''' on joen loppupiste, jonne usein kertyy viuhkamainen joen kuljettaman maa-aineksen muodostelma ja jossa joen vesi alkaa sekoittua meren tai järven veteen.
 
*'''[[Sulku]]''' on jokeen tai kanavaan rakennettu laite, jonka avulla veneet voivat kulkea huoleti alas jyrkistäkin pudotuksista, sekä pystyvät myös kulkemaan ylävirtaan vaivatta.
 
*'''Särkkä''' on irtonaisesta aineksesta koostuva veden pinnan alainen aineskasautuma.
 
*'''[[Vesiputous]]''' on kohta joessa, jossa vesi putoaa suoraan, tai melkein suoraan alaspäin.
 
*'''Vuolle''' on kosken niskalla nopeammin virtaamaan alkava "nielu", jonka tunnistaa päävirrassa olevasta alas osoittavasta v-kirjaimen muotoisesta laineesta. Se on useimmiten paras laskun alkupiste.{{Lähde||15. syyskuuta 2008|koko luettelolle}}
 
 
 
 
 
=== Tunnettuja ja suuria jokia===
 
[[Kuva:Rio Paraguay.jpg|thumb|right|350px|[[Paraguay (joki)|Paraguay]]-joki]]
 
*[[Amu-Darja]], [[Araljärvi|Araljärveen]] laskeva joki
 
*[[Arno (joki)|Arno]], virtaa [[Firenze]]n halki
 
*[[Brahmaputra]], [[Tiibet]]in ja [[Intia]]n suuri, ja [[pyhä]]nä pidetty joki
 
*[[Colorado-joki|Coloradojoki]] joka on muovannut [[Grand Canyon]]ia
 
*[[Dnepr]]
 
*[[Don]]
 
*[[Ebro]], [[Espanja]]n pohjoisosassa
 
*[[Elbe]], suuri joki [[Saksa]]ssa, [[Hampuri]] on sen varrella
 
*[[Eufrat]], [[Mesopotamia]]n tärkeä joki ([[Irak]])
 
*[[Ganges]], [[Intia]]n suurin, sekä tärkeä joki
 
*[[Hudson-joki]], [[New York]]
 
*[[Jordan (joki)]], [[Israel]]
 
*[[Limpopo]]
 
*[[Loire (joki)|Loire]]
 
*[[Main]], [[Saksa]]
 
*[[Neva (joki)|Neva]]
 
*[[Oder]], Keski-Eurooppa
 
*[[Ohio (joki)]], suurin joki [[Mississippi (joki)|Mississippi]]-joen ja [[Appalakit|Appalakkien]] välillä
 
*[[Orinoco]], [[Venezuela]]
 
*[[Paraguay (joki)|Paraguay]], Paranán tärkein sivujoki [[Brasilia]]n, [[Bolivia]]n, [[Paraguay]]n ja [[Argentiina]]n alueella
 
*[[Petšora]]
 
*[[Po (joki)|Po]], [[Italia]]
 
*[[Rein]], [[Eurooppa]]
 
*[[Rhône]], Etelä-[[Ranska]]
 
*[[Rio de la Plata]], maailman levein joki
 
*[[Rio Grande]], [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] ja [[Meksiko]]n rajajoki
 
*[[Saar]]
 
*[[Saint Lawrence (joki)|Saint Lawrence]], [[Suuret järvet|Suurten järvien]] lasku-uoma Yhdysvalloissa
 
*[[Sambesi]], tärkein joki Kaakkois-Afrikassa
 
*[[Savannah (joki)|Savannah]] (Yhdysvaltain etelävaltiot)
 
*[[Seine]], [[Pariisi]]n halki virtaava joki
 
*[[Severn]] (Iso-Britannia)
 
*[[Shinano-gawa]], [[Japani]]n pisin joki
 
*[[Thames]], kulkee [[Lontoo]]n halki
 
*[[Tiber]], kulkee [[Rooma]]n halki
 
*[[Tigris]], [[Mesopotamia]]n toinen suuri joki
 
*[[Tonava]], tärkein joki Keski- ja Kaakkois-Euroopassa
 
*[[Veiksel]], (Wisła) Puolassa
 
*[[Vienanjoki]], laskee [[Vienanmeri|Vienanmereen]]
 

Nykyinen versio 28. heinäkuuta 2009 kello 15.30

Joissa sijaitsevien kalapaikkojen artikkeleita

Artikkelit, jotka ovat luokassa Kalapaikat Joki

Seuraavat 4 sivua kuuluvat tähän luokkaan. Sivujen kokonaismäärä luokassa on 4.