Ero sivun ”Loimijoki” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
'''Loimijoki''' on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] suurin [[sivujoki]], joka alkaa [[Tammela]]n [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]] ja yhtyy Kokemäenjokeen [[Huittinen|Huittisissa]]. Loimijoen alku- ja loppupisteiden välinen korkeusero on noin 54 metriä, joka jakaantuu useaan padottuun [[koski|koskeen]] mm. [[Forssa]]ssa, [[Jokioinen|Jokioisissa]] ja [[Loimaa]]lla. | '''Loimijoki''' on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] suurin [[sivujoki]], joka alkaa [[Tammela]]n [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]] ja yhtyy Kokemäenjokeen [[Huittinen|Huittisissa]]. Loimijoen alku- ja loppupisteiden välinen korkeusero on noin 54 metriä, joka jakaantuu useaan padottuun [[koski|koskeen]] mm. [[Forssa]]ssa, [[Jokioinen|Jokioisissa]] ja [[Loimaa]]lla. | ||
==Kosket ja voimalaitokset== | ==Kosket ja voimalaitokset== | ||
| − | Osa Loimijoen koskista on [[sähkö]]ntuotannossa, osa on hylätty kannattamattomana. Forssassa on kaksi [[pato]]a, joista kumpikaan ei ole aktiivikäytössä. | + | Osa Loimijoen koskista on [[sähkö]]ntuotannossa, osa on hylätty kannattamattomana. Forssassa on kaksi [[pato]]a, joista kumpikaan ei ole aktiivikäytössä. Kuhalankosken voimalaitos poistui käytöstä 1970-luvulla. Putouskorkeus oli niin pieni, että laitoksen pyörittäminen ei aikaudella ollut kannattavaa. Itse pato toimii joen alkulähteen, Tammelan Pyhäjärven, korkeudensäätöpatona. Vieremänkoskessa sijaitsi aikanaan SOK:n mylly. Pato on muokattu "keinokoskeksi". Toiminnassa ollessaan mylly otti käyttövoiman sellaisenaan joen virtaamasta, eli sähköä pato ei koskaan tuottanut. Vanha myllyrakennus on edelleen pystyssä, mutta pahoin ränsistyneenä. |
| − | Maaliskuussa 2008 Forssan kaupunki ilmoitti, että koskien koskiosuuksia tarjotaan vuokralle. Kuhalankosken voimalaitoksesta on ilmoittanut olevansa kiinostunut voimayhtiö [[Vapo]]. Viereämänkosken myllstä on useampiakin kiinostuneita. Koskiosuuden vuokraava taho sitoutuu samalla ylläpitämään suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia. | + | Maaliskuussa 2008 Forssan kaupunki ilmoitti, että koskien koskiosuuksia tarjotaan vuokralle. Kuhalankosken voimalaitoksesta on ilmoittanut olevansa kiinostunut voimayhtiö [[Vapo]]. Viereämänkosken myllstä on useampiakin kiinostuneita. Koskiosuuden vuokraava taho sitoutuu samalla ylläpitämään suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia. |
[[Jokioisten voimalaitos]] on uusittu ja modernisoitu, ja se on sähköntuotannossa. Laitos on nykyisin [[Fortum]]in omistuksessa. Lisäksi voimantuotannossa on yhä muutama pato mm. Loimaan alueella. Laitokset omistaa [[Sallila Energia]]. | [[Jokioisten voimalaitos]] on uusittu ja modernisoitu, ja se on sähköntuotannossa. Laitos on nykyisin [[Fortum]]in omistuksessa. Lisäksi voimantuotannossa on yhä muutama pato mm. Loimaan alueella. Laitokset omistaa [[Sallila Energia]]. | ||
| Rivi 28: | Rivi 16: | ||
===Sivujoet ja järvisyys=== | ===Sivujoet ja järvisyys=== | ||
| − | Loimijoen suurimpia [[sivujoki]]a ovat Forssan [[Koijärvi (järvi)|Koijärvestä]] alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva [[Kojonjoki]] (valuma-alue 465 km²), [[Punkalaidun|Punkalaitumelta]] alkunsa saava ja Huittisissa Loimijokeen yhtyvä [[Punkalaitumenjoki]] (valuma-alue 425 km²), [[Mellilä]]stä alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva Niinijoki (valuma-alue 223 km²), Huittisissa, aiemmin Vampulan ja Huittisten rajalla Loimijokeen laskeva, Punkalaitumelta alkunsa saava Kourajoki (valuma-alue 228 km²) sekä Tammelasta alkunsa saava ja Jokioisissa Loimijokeen laskeva [[Jänhijoki (joki)|Jänhijoki]] (valuma-alue 203 km²). | + | Loimijoen suurimpia [[sivujoki]]a ovat Forssan [[Koijärvi (järvi)|Koijärvestä]] alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva [[Kojonjoki]] (valuma-alue 465 km²), [[Punkalaidun|Punkalaitumelta]] alkunsa saava ja Huittisissa Loimijokeen yhtyvä [[Punkalaitumenjoki]] (valuma-alue 425 km²), [[Mellilä]]stä alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva Niinijoki (valuma-alue 223 km²), Huittisissa, aiemmin Vampulan ja Huittisten rajalla Loimijokeen laskeva, Punkalaitumelta alkunsa saava Kourajoki (valuma-alue 228 km²) sekä Tammelasta alkunsa saava ja Jokioisissa Loimijokeen laskeva [[Jänhijoki (joki)|Jänhijoki]] (valuma-alue 203 km²). |
| − | [[Järvi]]ä on Loimijoen alajuoksun ja sen sivujokien valuma-alueilla vähän. Kojonjokeen lakevat Koijärven ohella Valijärvi Tammelan ja Forssan rajalla ja Kiipunjärvi Humppilan ja Jokioisten rajalla. Jänhijokeen laskee [[Rehtijärvi (järvi)|Rehtijärvi]] Jokioisissa sekä joukko pikkujärviä Tammelan luoteisosista. Loimijoen lähdejärven Pyhäjärven [[Tammelan ylänkö]]öön rajoittuva valuma-alue sen sijaan on järvisempää. Järvisyys Forssan Kuhalankosken yläpuolisella alueella on 10,52 % kun koko Loimijoen valuma-alueen järvisyys on vain 2,74 % | + | [[Järvi]]ä on Loimijoen alajuoksun ja sen sivujokien valuma-alueilla vähän. Kojonjokeen lakevat Koijärven ohella Valijärvi Tammelan ja Forssan rajalla ja Kiipunjärvi Humppilan ja Jokioisten rajalla. Jänhijokeen laskee [[Rehtijärvi (järvi)|Rehtijärvi]] Jokioisissa sekä joukko pikkujärviä Tammelan luoteisosista. Loimijoen lähdejärven Pyhäjärven [[Tammelan ylänkö]]öön rajoittuva valuma-alue sen sijaan on järvisempää. Järvisyys Forssan Kuhalankosken yläpuolisella alueella on 10,52 % kun koko Loimijoen valuma-alueen järvisyys on vain 2,74 % |
===Latvavedet=== | ===Latvavedet=== | ||
| − | Loimijoen lähdejärven [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärven]] koko valuma-alueen pinta-ala on 639 km², josta järven lähivaluma-alue käsittää 115 km² ja Pyhäjärveen idästä Saarensalmen kautta laskevan [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärven]] valuma-alue 524 km². | + | Loimijoen lähdejärven [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärven]] koko valuma-alueen pinta-ala on 639 km², josta järven lähivaluma-alue käsittää 115 km² ja Pyhäjärveen idästä Saarensalmen kautta laskevan [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärven]] valuma-alue 524 km². |
| − | Kuivajärveen laskee etelästä Tammelan [[Liesjärvi (Tammela)|Liesjärvestä]] alkunsa saava Turpoonjoki, johon laskee Ilmetynjoen kautta Pääjärvi Tammelan, [[Loppi|Lopen]] ja [[Hämeenlinna]]n, aiemmin [[Renko|Rengon]] rajalla. Turpoonjoen vesireitin latvajärviä ovat Liesjärveen laskevat Kyynärä, Tapolanjärvi ja Ruostejärvi Tammelassa sekä Salkolanjärvi [[Somero]]lla, aiemmin [[Somerniemi|Somerniemellä]]. Turpoonjoen koko valuma-alue on 235 km². | + | Kuivajärveen laskee etelästä Tammelan [[Liesjärvi (Tammela)|Liesjärvestä]] alkunsa saava Turpoonjoki, johon laskee Ilmetynjoen kautta Pääjärvi Tammelan, [[Loppi|Lopen]] ja [[Hämeenlinna]]n, aiemmin [[Renko|Rengon]] rajalla. Turpoonjoen vesireitin latvajärviä ovat Liesjärveen laskevat Kyynärä, Tapolanjärvi ja Ruostejärvi Tammelassa sekä Salkolanjärvi [[Somero]]lla, aiemmin [[Somerniemi|Somerniemellä]]. Turpoonjoen koko valuma-alue on 235 km². |
Pohjoisesta Kuivajärveen laskee Tammelan Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki, johon laskee Kaukjärvi Tammelan ja Forssan rajalta. Pehkijärveen laskevat pohjoisesta Vaihijoki, jonka latvajärviin kuuluu muun muassa Lunkinjärvi Tammelan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla, ja Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat muun muassa Kanajärvi Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin [[Kalvola]]n rajalla ja [[Sotkajärvi (Hattula)|Sotkajärvi]] Hämeenlinnan ja [[Hattula]]n rajalla, aiemmin Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee vielä Oksjärvi. Myllyjoen koko valuma-alue on 265 km².<ref name="ekholm" /> | Pohjoisesta Kuivajärveen laskee Tammelan Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki, johon laskee Kaukjärvi Tammelan ja Forssan rajalta. Pehkijärveen laskevat pohjoisesta Vaihijoki, jonka latvajärviin kuuluu muun muassa Lunkinjärvi Tammelan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla, ja Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat muun muassa Kanajärvi Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin [[Kalvola]]n rajalla ja [[Sotkajärvi (Hattula)|Sotkajärvi]] Hämeenlinnan ja [[Hattula]]n rajalla, aiemmin Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee vielä Oksjärvi. Myllyjoen koko valuma-alue on 265 km².<ref name="ekholm" /> | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
[[Luokka:Suomen joet]] | [[Luokka:Suomen joet]] | ||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
| − | |||
Versio 6. maaliskuuta 2010 kello 15.39
Loimijoki on Kokemäenjoen suurin sivujoki, joka alkaa Tammelan Pyhäjärvestä ja yhtyy Kokemäenjokeen Huittisissa. Loimijoen alku- ja loppupisteiden välinen korkeusero on noin 54 metriä, joka jakaantuu useaan padottuun koskeen mm. Forssassa, Jokioisissa ja Loimaalla.
Kosket ja voimalaitokset
Osa Loimijoen koskista on sähköntuotannossa, osa on hylätty kannattamattomana. Forssassa on kaksi patoa, joista kumpikaan ei ole aktiivikäytössä. Kuhalankosken voimalaitos poistui käytöstä 1970-luvulla. Putouskorkeus oli niin pieni, että laitoksen pyörittäminen ei aikaudella ollut kannattavaa. Itse pato toimii joen alkulähteen, Tammelan Pyhäjärven, korkeudensäätöpatona. Vieremänkoskessa sijaitsi aikanaan SOK:n mylly. Pato on muokattu "keinokoskeksi". Toiminnassa ollessaan mylly otti käyttövoiman sellaisenaan joen virtaamasta, eli sähköä pato ei koskaan tuottanut. Vanha myllyrakennus on edelleen pystyssä, mutta pahoin ränsistyneenä.
Maaliskuussa 2008 Forssan kaupunki ilmoitti, että koskien koskiosuuksia tarjotaan vuokralle. Kuhalankosken voimalaitoksesta on ilmoittanut olevansa kiinostunut voimayhtiö Vapo. Viereämänkosken myllstä on useampiakin kiinostuneita. Koskiosuuden vuokraava taho sitoutuu samalla ylläpitämään suojeltavaksi määrättyjä rakennuksia.
Jokioisten voimalaitos on uusittu ja modernisoitu, ja se on sähköntuotannossa. Laitos on nykyisin Fortumin omistuksessa. Lisäksi voimantuotannossa on yhä muutama pato mm. Loimaan alueella. Laitokset omistaa Sallila Energia.
Vedenlaatu
Loimijoki virtaa Suomen parhaiden maanviljelysalueiden halki ja savipitoisten maiden takia joen vesi on sameaa. Taajamien ja teollisuuden jätevesien vuoksi joki oli aiemmin pahoin saastunut ja uimakiellossa, mutta 1980-luvulta alkaen joen tila on parantunut ja nykyisin sitä hyödynnetään mm. virkistyskalastusalueena.
Valuma-alue
Loimijoen koko valuma-alueen pinta-ala on 3138 km².<ref name="ekholm">
- , , ISBN . .</ref> Joki virtaa Tammelan, Forssan, Jokioisten, Ypäjän, Loimaan ja Huittisten alueilla ennen yhtymistään Kokemäenjokeen ja kulkee myös entisten Alastaron ja Vampulan ja Loimaan kuntien läpi. Loimijoen sivujokien varsille jäävät pääosin nykyiset Punkalaitumen ja Humppilan kunnat ja entisistä kunnista Koijärvi, Metsämaa ja Mellilä.
Sivujoet ja järvisyys
Loimijoen suurimpia sivujokia ovat Forssan Koijärvestä alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva Kojonjoki (valuma-alue 465 km²), Punkalaitumelta alkunsa saava ja Huittisissa Loimijokeen yhtyvä Punkalaitumenjoki (valuma-alue 425 km²), Mellilästä alkunsa saava ja Alastarolla Loimijokeen laskeva Niinijoki (valuma-alue 223 km²), Huittisissa, aiemmin Vampulan ja Huittisten rajalla Loimijokeen laskeva, Punkalaitumelta alkunsa saava Kourajoki (valuma-alue 228 km²) sekä Tammelasta alkunsa saava ja Jokioisissa Loimijokeen laskeva Jänhijoki (valuma-alue 203 km²).
Järviä on Loimijoen alajuoksun ja sen sivujokien valuma-alueilla vähän. Kojonjokeen lakevat Koijärven ohella Valijärvi Tammelan ja Forssan rajalla ja Kiipunjärvi Humppilan ja Jokioisten rajalla. Jänhijokeen laskee Rehtijärvi Jokioisissa sekä joukko pikkujärviä Tammelan luoteisosista. Loimijoen lähdejärven Pyhäjärven Tammelan ylänkööön rajoittuva valuma-alue sen sijaan on järvisempää. Järvisyys Forssan Kuhalankosken yläpuolisella alueella on 10,52 % kun koko Loimijoen valuma-alueen järvisyys on vain 2,74 %
Latvavedet
Loimijoen lähdejärven Pyhäjärven koko valuma-alueen pinta-ala on 639 km², josta järven lähivaluma-alue käsittää 115 km² ja Pyhäjärveen idästä Saarensalmen kautta laskevan Kuivajärven valuma-alue 524 km².
Kuivajärveen laskee etelästä Tammelan Liesjärvestä alkunsa saava Turpoonjoki, johon laskee Ilmetynjoen kautta Pääjärvi Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan, aiemmin Rengon rajalla. Turpoonjoen vesireitin latvajärviä ovat Liesjärveen laskevat Kyynärä, Tapolanjärvi ja Ruostejärvi Tammelassa sekä Salkolanjärvi Somerolla, aiemmin Somerniemellä. Turpoonjoen koko valuma-alue on 235 km².
Pohjoisesta Kuivajärveen laskee Tammelan Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki, johon laskee Kaukjärvi Tammelan ja Forssan rajalta. Pehkijärveen laskevat pohjoisesta Vaihijoki, jonka latvajärviin kuuluu muun muassa Lunkinjärvi Tammelan ja Forssan, aiemmin Koijärven rajalla, ja Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat muun muassa Kanajärvi Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin Kalvolan rajalla ja Sotkajärvi Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, aiemmin Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee vielä Oksjärvi. Myllyjoen koko valuma-alue on 265 km².<ref name="ekholm" />