Ero sivun ”Lippauistin” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(9 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Lippauistin''' on yleensä pienten kalojen kalastamiseen tarkoitettu [[heitto-onki|heitto-ongen]] [[viehe]]. Se on lyhyt ja kevyt sekä siinä on muovisia säikeitä muistuttamaan [[vesihyönteinen|vesihyönteistä]] tai sitä takaa ajavaa pikkukalaa. Lippauistimen lippa on usein kiiltävä pienen vaihtorahan kokoinen lehteä muisutttava metallipala, lippa, joka pyörii uistinta siimalla vedessä vedettäessä nopeasti lippauistimen rungon ympärillä. Lipan pyöriminen aiheuttaa värähdyksiä vedessä, johon kalat reagoivat [[kylkiviiva-aistin]]nsa avulla. Hyönteismäisillä lippauistimilla voi saada [[petokala|petokalojen]] lisäksi myös [[särkikalat|särkikaloja]].
 
  
Yksinkertaisen rakenteensa vuoksi lippauistimet voivat olla erittäin kevyitä. Niiden massa voi olla vain 2 [[gramma]]a - 5 [[gramma]]a. Lippauistinten massa voi enimmillään olla yleensä 10 [[gramma]] - 18 [[gramma]]a.  
+
'''Lippauistin''' on yleensä pienten kalojen kalastamiseen tarkoitettu [[uistin]]. Se on yleensä lyhyt ja kevyt. Lipan osat ovat ruoti, painorunko (puuttuu joistakin malleista), ruodin täytteenä usein olevat helmet/vastaavat ja lehti ja sen kiinnike. Tosin joissakin malleissa lehti on kiinnitetty suoraan ruotiin. Lipassa voi olla muovisia säikeitä/lonkeroita tai perhosidos, yleensä koukussa. Lippauistimen lippa on usein kiiltävä, pienen kolikon kokoinen lehteä muistutttava metallipala, joka pyörii uistinta siimalla vedessä vedettäessä nopeasti lippauistimen rungon ympärillä. Lipan pyöriminen aiheuttaa värähdyksiä vedessä, johon kalat reagoivat [[kylkiviiva-aisti]]nsa avulla. Hyönteismäisillä lippauistimilla voi saada petokalojen lisäksi myös [[särkikalat|särkikaloja]].
  
==Keveitä lippauistimia==
+
Yksinkertaisen rakenteensa vuoksi lippauistimet voivat olla erittäin kevyitä. Ne voivat painaa vain 0,6 grammaa ([[Mepps]] [[Aglia]] 00). Enimmillään ne painavat yleensä 10 grammaa - 18 grammaa.
*Abu Garcia droppen, 4 g, viisi väriä
 
*Fladen spinnare, 6 g, vaaleankeltatäpläinen ja punatäpläinen musta lehti (vaappu)
 
*Abu Garcia droppen, 6 g, viisi väriä
 
*Abu Garcia droppen, 8 g, viisi väriä
 
  
==Keskiraskaita lippauistimia==
+
[[Tiedosto:Spinner lure no feather ora.png]]
*Bete lotto, 9 g, 23 väriä
+
 
*Abu Garcia droppen, 12 g, viisi väriä
+
==Erilaisia lippauistimia==
*Fladen spinnare, 12 g, kirkkaan keltatäpläinen, vaaleankeltatäpläinen ja punatäpläinen musta lehti (vaappu)
+
*[[Abu Garcia]] [[Droppen]]
*[[Kuusamon Uistin|Kuusamo]] balance, 10 g, viisi väriä, Islannin suosituin lippauistin lohenkalastukseen
+
*[[Fladen Spinnare]]
*Bete lotto, 12 g, 23 väriä
+
*[[Bete lotto]]
 +
*[[Kuusamon Uistin Oy|Kuusamo]] [[Balance]]
 +
 
 +
== Lähteet ==
 +
*Jens Ploug Hansen & Göran Cederberg: Heittokalastus, 1998.
 +
 
 +
== Katso myös ==
 +
 
 +
* [[Vaappu-uistin]]
 +
* [[Lusikkauistin]]
 +
* [[Jerkki]]
 +
* [[Jigi]]
 +
* [[Pilkki]]
 +
* [[Perho]]
 +
 
 +
[[Luokka:vieheet]]

Nykyinen versio 17. maaliskuuta 2010 kello 13.20

Lippauistin on yleensä pienten kalojen kalastamiseen tarkoitettu uistin. Se on yleensä lyhyt ja kevyt. Lipan osat ovat ruoti, painorunko (puuttuu joistakin malleista), ruodin täytteenä usein olevat helmet/vastaavat ja lehti ja sen kiinnike. Tosin joissakin malleissa lehti on kiinnitetty suoraan ruotiin. Lipassa voi olla muovisia säikeitä/lonkeroita tai perhosidos, yleensä koukussa. Lippauistimen lippa on usein kiiltävä, pienen kolikon kokoinen lehteä muistutttava metallipala, joka pyörii uistinta siimalla vedessä vedettäessä nopeasti lippauistimen rungon ympärillä. Lipan pyöriminen aiheuttaa värähdyksiä vedessä, johon kalat reagoivat kylkiviiva-aistinsa avulla. Hyönteismäisillä lippauistimilla voi saada petokalojen lisäksi myös särkikaloja.

Yksinkertaisen rakenteensa vuoksi lippauistimet voivat olla erittäin kevyitä. Ne voivat painaa vain 0,6 grammaa (Mepps Aglia 00). Enimmillään ne painavat yleensä 10 grammaa - 18 grammaa.

Spinner lure no feather ora.png

Erilaisia lippauistimia[muokkaa]

Lähteet[muokkaa]

  • Jens Ploug Hansen & Göran Cederberg: Heittokalastus, 1998.

Katso myös[muokkaa]