Ero sivun ”Lavajärvi (Oulu)” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
p
 
(2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Lavajärvi''' on [[Kiiminkijoen vesistöalue]]eseen kuuluva pinta-alaltaan noin 35 hehtaarin laajuinen [[järvi]] Vuoton kaupunginosassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Järvi sijaitsee lähellä Oulun ja Utajärven kunnanrajaa kunnan itäisimmässä kolkassa, noin 35 kilometrin päässä Ylikiimingin taajamasta. Järvi on Alavuoton kyläalueen ainoa järviallas, ja se laskee [[Kiiminkijoki|Kiiminkijokeen]] kapeaa Lavaojaa pitkin. Järvi on varsin kalaisa, ja se on edelleen suosittu kalastuspaikka. Pitkäniemessä sijaitsee eräkämppä saunoineen.  
+
{{Korjattava/kuvitus}}
 +
 
 +
[[tiedosto:lavajärvi.jpg|right]]
 +
 
 +
'''Lavajärvi''' on [[Kiiminkijoen vesistöalue]]eseen kuuluva pinta-alaltaan noin 35 hehtaarin laajuinen [[järvi]] Vuoton kaupunginosassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Järvi sijaitsee lähellä Oulun ja Utajärven kunnanrajaa kunnan itäisimmässä kolkassa, noin 35 kilometrin päässä Ylikiimingin taajamasta. Järvi on Alavuoton kyläalueen ainoa järviallas, ja se laskee [[Kiiminkijoki|Kiiminkijokeen]] kapeaa [[Lavaoja]]a pitkin. Järvi on varsin kalaisa, ja se on edelleen suosittu kalastuspaikka. Pitkäniemessä sijaitsee eräkämppä saunoineen.  
  
 
==Nimen alkuperä==
 
==Nimen alkuperä==
Järven ympäristössä on useita Lava-nimisiä paikkoja. Itse järven ja sen laskuojan lisäksi ympäristön paikannimistöön kuuluvat Lavajärvenkangas, kaksi Lavasuota, Iso Lavasuo sekä Lavaselkä. Lava-nimityksen alkuperä on riistanpyynti- ja säilytyslavoissa, makuulavoissa, heinäkasan alusissa tai lauttasilloissa. Alueelta on löydetty runsaasti viitteitä kaikista näistä yhteyksistä. Muistitiedon mukaan järven rannoilla on ollut useita niitty- ja kalasaunoja, joissa on ollut makuualuset eli lavat yöpymistä varten. Järvellä on tiettävästi myös kuljettu ja kalastettu lautoilta käsin.
+
Järven ympäristössä on useita Lava-nimisiä paikkoja. Itse järven ja sen laskuojan lisäksi ympäristön paikannimistöön kuuluvat Lavajärvenkangas, kaksi Lavasuota, Iso Lavasuo sekä Lavaselkä. Lava-nimityksen alkuperä on riistanpyynti- ja säilytyslavoissa, makuulavoissa, heinäkasan alusissa tai lauttasilloissa. Alueelta on löydetty runsaasti viitteitä kaikista näistä yhteyksistä. Muistitiedon mukaan järven rannoilla on ollut useita niitty- ja kalasaunoja, joissa on ollut makuualuset eli lavat yöpymistä varten. Järvellä on tiettävästi myös kuljettu ja kalastettu [[lautta|lautoilta]] käsin.
  
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Assar Väänänen | Nimeke=Alavuoton asuttajia 1610–2000 | Sivu =  | Selite=  | Julkaisija= Ylikiimingin kunta ja Kiiminkijoen opisto | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-97643-2-1}}
+
* Assar Väänänen: Alavuoton asuttajia 1610–2000. Ylikiimingin kunta ja Kiiminkijoen opisto, 2001.
  
  
[[Luokka:Kiiminkijoen vesistö]]
+
[[Luokka:Kalapaikat Pohjois-Suomi]]
[[Luokka:Oulun järvet]]
 
[[Luokka:Vuotto]]
 

Nykyinen versio 5. heinäkuuta 2013 kello 21.06

Luuta.png Tästä artikkelista puuttuu sille olennaisia kuvia.

Voit auttaa Kalapediaa lisäämällä artikkeliin kuvia
{{#if:|Tarkennus: {{{1}}}|}}

Lavajärvi.jpg

Lavajärvi on Kiiminkijoen vesistöalueeseen kuuluva pinta-alaltaan noin 35 hehtaarin laajuinen järvi Vuoton kaupunginosassa Oulussa Pohjois-Pohjanmaalla. Järvi sijaitsee lähellä Oulun ja Utajärven kunnanrajaa kunnan itäisimmässä kolkassa, noin 35 kilometrin päässä Ylikiimingin taajamasta. Järvi on Alavuoton kyläalueen ainoa järviallas, ja se laskee Kiiminkijokeen kapeaa Lavaojaa pitkin. Järvi on varsin kalaisa, ja se on edelleen suosittu kalastuspaikka. Pitkäniemessä sijaitsee eräkämppä saunoineen.

Nimen alkuperä[muokkaa]

Järven ympäristössä on useita Lava-nimisiä paikkoja. Itse järven ja sen laskuojan lisäksi ympäristön paikannimistöön kuuluvat Lavajärvenkangas, kaksi Lavasuota, Iso Lavasuo sekä Lavaselkä. Lava-nimityksen alkuperä on riistanpyynti- ja säilytyslavoissa, makuulavoissa, heinäkasan alusissa tai lauttasilloissa. Alueelta on löydetty runsaasti viitteitä kaikista näistä yhteyksistä. Muistitiedon mukaan järven rannoilla on ollut useita niitty- ja kalasaunoja, joissa on ollut makuualuset eli lavat yöpymistä varten. Järvellä on tiettävästi myös kuljettu ja kalastettu lautoilta käsin.

Lähteet[muokkaa]

  • Assar Väänänen: Alavuoton asuttajia 1610–2000. Ylikiimingin kunta ja Kiiminkijoen opisto, 2001.