Kyhmyjoutsen
Kyhmyjoutsen (Cygnus olor) on suurehko, valkoinen lintu. Kyhmyjoutsenen nokka on punertava ja siinä on musta kyhmy, josta se on saanut nimensä <ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Kyhmyjoutsen. {{#if:6.1 2011|Viitattu 6.1 2011|}}</ref>
Koko ja ulkonäkö[muokkaa]
Kyhmyjoutsen on painoltaan Suomen suurin lintu. <ref name=luonnossa>Luonnossa.net. {{#if:6.1. 2011|Viitattu 6.1. 2011|}}</ref> Kyhmyjoutsen on 145–160 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 210–240 senttimetriä. Seisovan linnun pää ulottuu 120 cm:n korkeuteen. Koiras on kooltaan suurempi kuin naaras. <ref name="wikipedia"/>
Nuori kyhmyjoutsen saattaa sekoittua laulujoutseneen. Lähemmän tarkastelun jälkeen kuitenkin näkee, että kyhmyjoutsenen höyhenpuku on kirjavampi ja sen nokan tyvessä on musta kuviointi. Kyhmyjoutsenen erottaa laulujoutsenesta myös paksummasta sekä pidemmästä kaulasta. <ref name="luonnossa"/>
Levinneisyys[muokkaa]
Levinneisyys maailmalla[muokkaa]
Kyhmyjoutsen on peräisin Länsi-Aasian arovesistöistä, josta se on luontaisesti levinnyt Euroopan lauhkeille alueille. <ref name="wikipedia"/>
Esiintyminen Suomessa[muokkaa]
Suomessa kyhmyjoutsenta esiintyy enimmäkseen Lounais- ja Länsi-Suomen rannikkoseuduilla (Suomen- ja Pohjanlahden rannoilla) sekä useissa sisävesissä. Se pesii veden läheisyydessä. <ref name=luontoportti>http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/kyhmyjoutsen</ref>
Kyhmyjoutsenkannat ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Tähän todennäköisimmät syyt on vesien rehevöityminen ja talvien lämpeneminen. Kyhmyjoutsen talvehtii kuitenkin Tanskan vesialueilla. <ref name="luonnossa"/>
Muutto[muokkaa]
Kyhmyjoutsen talvehtii Suomessa, mutta osa nistä muuttaa jäätilanteen mukaan Itämeren eteläosiin aina Tanskaan asti. Muuttaneet yksilöt palaavat takaisin maalis–huhtikuussa. <ref name="luontoportti"/> huhtikkuuu
Ravinto[muokkaa]
Kyhmyjoutsen syö pääasiassa vesi -ja rantakasvien osia. <ref name="luontoportti"/> Joutsenet ylttävät niihin kätevästi pitkän kaulansa ansiosta. Poikaset syövät aluksi myöskin vesihyönteisiä. <ref name="wikipedia"/>
Lisääntyminen[muokkaa]
Kyhmyjoutsen tulee sukukypsäksi noin neljän vuoden iässä. Ne ovat pariuskollisia ja usein myös pesäpaikkauskollisia. Kyhmyjoutsenen pesä on korkea keko, jonka ne rakentavat tavallisesti ruovikon reunaan tai meren luodolle. <ref name="wikipedia"/> Kyhmyjoutsennaaras munii 5-8 munaa. Se hautoo munia 35-40 päivää. Emo hoitaa poikasiaan ensimmäiset viisi kuukauttan talven ajan. Poikaset oppivat lentämään noin 4,5-5 kuukauden ikäisinä. <ref name="luonnossa"/>
Käyttäytyminen[muokkaa]
Laulujoutsenen tapaan, kyhmyjoutsen on aggressiivinen muita lintuja kohtaan. Pesää ja poikasiaan ne suojelevat sähisemällä, sekä uhkailevasti käyttäytyen, mihin liittyy myös siipien pullistaminen "purjeeksi". Kyhmyjoutsenen aggressiivinen käytös muita lintuja kohtaan ja pesimäkannan nopea kasvu on herättänyt keskustelua sen metsästämisen sallimisesta. Joutsenkantaa kuitenkin säätelevät luontaisesti ankarat jäätalvet, ja pesivä kyhmyjoutsenpariskunta tarjoaa aggressiivisuudellaan suojaa myös muille linnuille. <ref name="wikipedia"/>
Lähteet[muokkaa]
<references />