Muokataan sivua Koskikorennot

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Pteronarcyidae a.JPG|right|300px]]
+
[[Tiedosto:Pteronarcyidae a.JPG|300px]]
  
'''Koskikorennot''' eli '''korrit''' (''Plecoptera'') on lähinnä pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla esiintyvä hyönteislahko.
+
'''Koskikorennot''' eli '''korrit''' (''Plecoptera'') on lähinnä pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon viileämmillä alueilla esiintyvä hyönteislahko. Maailmanlaajuisesti lahkoon kuuluu pari tuhatta lajia, Suomessa vajaa neljäkymmentä. Koskikorentoja pidetään yhtenä alkeellisimmista siivellisten hyönteisten ryhmistä. Lahko tunnetaan fossiiliaineistosta jo varhaiselta permikaudelta.
  
Maailmanlaajuisesti lahkoon kuuluu pari tuhatta lajia, Suomessa vajaa neljäkymmentä.  
+
Aikuiset koskikorennot ovat rotevanoloisia, muutaman senttimetrin pituisia hyönteisiä. Ne lentävät veden yläpuolella iltahämärässä ja viettävät päivät leväten puiden rungoilla tai kasvillisuuden seassa. Koskikorennoilla on suuret verkkosilmät sekä päälaella kolme pistesilmää. Tuntosarvet ovat huomattavan pitkät, vähintään puolet vartalon pituudesta, ja takaruumiin kärjessä on kaksi pitkää perälisäkettä. Siivet ovat pitkät ja levossa korento taittaa ne erityisestä nivelkohdasta lahkolle tunnusomaiseen asentoon takaruumiin päälle. Joillakin lajeilla siivet ovat kuitenkin voimakkaasti surkastuneet.  
  
Koskikorentoja pidetään yhtenä alkeellisimmista siivellisten hyönteisten ryhmistä.  
+
Aikuinen koskikorento on melko lyhytikäinen ja käyttää ravinnokseen leviä tai jäkälää. Joidenkin lajien aikuiset korennot eivät syö lainkaan. Muutamat ''Capniidae''-heimon lajit, kuten pohjoisamerikkalainen ''Capnia lacustra'' ja Baikaljärvessä elävät ''Baikaloperla''-suvun koskikorennot ovat ainoita hyönteisiä, jotka elävät koko elämänsä vedessä poistumatta sieltä.
  
Lahko tunnetaan fossiiliaineistosta jo varhaiselta permikaudelta.
+
Toukat ovat muistuttavat siivettömiä aikuisia ja ne ovat liikkuvia petoja tai kasvinsyöjiä. Ne elävät kylmässä, virtaavassa vedessä ja hengittävät [[kidukset|kiduksilla]], jotka ovat aina rihmamaiset, eivät levymäiset. Toukalla on hyvin kehittyneet raajat sekä kaksi pitkää perälisäkettä. Koskikorennot ovat herkkiä veden epäpuhtauksille ja niiden esiintyminen ilmaisee hyvää vedenlaatua. Toukkavaiheita on 12–33 ja kehitys aikuiseksi kestää 1–4 vuotta. Muodonvaihdos on täydellinen.
 
 
 
 
== Tuntomerkit ==
 
 
 
Aikuiset koskikorennot ovat rotevanoloisia, muutaman senttimetrin pituisia hyönteisiä.
 
 
 
Ne lentävät veden yläpuolella iltahämärässä ja viettävät päivät leväten puiden rungoilla tai kasvillisuuden seassa.
 
 
 
Koskikorennoilla on suuret verkkosilmät sekä päälaella kolme pistesilmää.
 
 
 
Tuntosarvet ovat huomattavan pitkät, vähintään puolet vartalon pituudesta, ja takaruumiin kärjessä on kaksi pitkää perälisäkettä.
 
 
 
Siivet ovat pitkät ja levossa korento taittaa ne erityisestä nivelkohdasta lahkolle tunnusomaiseen asentoon takaruumiin päälle.
 
 
 
Joillakin lajeilla siivet ovat kuitenkin voimakkaasti surkastuneet.
 
 
 
Jos koskikorennolla ei olisi siipiä, se muistuttaisi nahkamaisen olemuksensa ja peräsukastensa ansiosta pihtihäntää.
 
== Ravinto ==
 
 
 
Aikuinen koskikorento on melko lyhytikäinen ja käyttää ravinnokseen leviä tai jäkälää.
 
 
 
Joidenkin lajien aikuiset korennot eivät syö lainkaan.
 
 
 
Toukat muistuttavat siivettömiä aikuisia ja ne ovat liikkuvia petoja tai kasvinsyöjiä.
 
 
 
 
 
Ne elävät kylmässä, virtaavassa vedessä ja hengittävät [[kidukset|kiduksilla]], jotka ovat aina rihmamaiset, eivät levymäiset.  
 
 
 
Toukalla on hyvin kehittyneet raajat sekä kaksi pitkää perälisäkettä.  
 
 
 
Koskikorennot ovat herkkiä veden epäpuhtauksille ja niiden esiintyminen ilmaisee hyvää vedenlaatua.  
 
 
 
Toukkavaiheita on 12–33 ja kehitys aikuiseksi kestää 1–4 vuotta. Muodonvaihdos on täydellinen.
 
 
 
Muutamat ''Capniidae''-heimon lajit, kuten pohjoisamerikkalainen ''Capnia lacustra'' ja Baikaljärvessä elävät ''Baikaloperla''-suvun koskikorennot ovat ainoita hyönteisiä, jotka elävät koko elämänsä vedessä poistumatta sieltä.
 
  
 
== Aiheesta muualla ==
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 49: Rivi 14:
 
*[http://www.tolweb.org/Plecoptera/8245 Tree of Life: Plecoptera] {{en}}
 
*[http://www.tolweb.org/Plecoptera/8245 Tree of Life: Plecoptera] {{en}}
 
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=102467 ITIS: Plecoptera] {{en}}
 
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=102467 ITIS: Plecoptera] {{en}}
*Jari Kaaro, Ötököitä Suomen Luonnossa, Otava
+
 
 
[[Luokka:Hyönteiset]]
 
[[Luokka:Hyönteiset]]

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetyt mallineet: