Muokataan sivua Kokemäenjoki

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
−
{{lähteetön}}
+
{{Joki
 +
| joen_nimi = Kokemäenjoki
 +
| kuva =Pori,_the_river_Kokemäki_and_the_central_city..jpg|thumb|250px|
 +
| kuvateksti = Kokemäenjoki Porin keskustassa
 +
| alkulähde = [[Liekovesi]], [[Vammala]]
 +
| laskupaikka = [[Selkämeri]], [[Pori]]
 +
| maat = [[Suomi]]
 +
| pituus = 150
 +
| lähdekorkeus = 57,5
 +
| virtaus = 350
 +
| valuma-alue = 27 100
 +
}}
  
−
'''Kokemäenjoki''' on 150 kilometriä pitkä joki Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien alueilla Suomessa. Se on [[Kokemäenjoen vesistö]]n laskujoki.
+
'''Kokemäenjoki''' ({{k-sv|Kumo älv}}) on 150 kilometriä pitkä joki [[Satakunta|Satakunnan]] ja [[Pirkanmaa]]n maakuntien alueilla [[Suomi|Suomessa]]. Se on [[Kokemäenjoen vesistö]]n laskujoki.
  
−
Kokemäenjoki alkaa Sastamalan [[Liekovesi|Liekovedestä]] ja laskee Porin [[Pihlavanlahti|Pihlavanlahden]] kautta [[Selkämeri|Selkämereen]]. Kokemäenjoki syntyi noin 7000 vuotta sitten, kun Liekovesi eriytyi Litorinamerestä
+
Kokemäenjoki alkaa [[Sastamala]]n [[Liekovesi|Liekovedestä]] ja laskee [[Pori]]n Pihlavanlahden kautta [[Selkämeri|Selkämereen]]. Kokemäenjoki syntyi noin 7000 vuotta sitten, kun Liekovesi eriytyi [[Litorinameri|Litorinamerestä]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Kinnunen, Jussi-Pekka| Otsikko =Porin kaupunkialueen pohjavesiesiintymän mallinnus| Julkaisu =Vesitalous| Ajankohta = 1/2002| Sivut = 32|Julkaisija =Ympäristöviestintä YVT Oy | www = http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2002/012002/jusskinn.pdf| Tiedostomuoto =PDF| Viitattu = 26. syyskuuta 2008}}</ref>
−
Kokemäenjoen keski[[virtaama]] on noin 350 m³/s. Se on luonteeltaan keskisuuri joki ja
 
−
kalakannaltaan monipuolinen. Pääasialliset pyyntikalat ovat [[lohi]], [[meritaimen]] ja [[kirjolohi]]. Kokemäenjoesta, Sunniemenrannan kohdalta on pyydystetty Suomen luultavasti toiseksi suurin kala: 152 kilon painoinen [[sampi]] vuodelta 1914.
 
−
Kokemäenjoessa sijaitsevat Harjavallan voimalaitos, Kolsin voimalaitos Kokemäellä, Äetsän voimalaitos ja Tyrvään voimalaitos Sastamalassa joen alkupisteessä. Lisäksi Nokianvirrassa sijaitsee Melon voimalaitos. Muistona vanhoista vesirakennustöistä Kokemäenjoessa on [[Kravin kanava]].  
 
  
−
Kokemäenjokeen suurin sivujoki on Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva, Tammelan [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]] alkunsa saava [[Loimijoki]]. Muita suuria sivujokia ovat Kauvatsa|Kauvatsalla Kokemäellä Kokemäenjokeen laskeva, Suodenniemen ja Hämeenkyrön rajoilta alkunsa saava [[Kauvatsanjoki]]; Porissa Kokemäenjokeen laskeva, Kullaalta, Noormarkusta ja Kokemäen ja Harjavallan takamailta alkunsa saava [[Harjunpäänjoki]]; sekä Sastamalan eteläosista alkunsa saava, Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Sammunjoki eli [[Sammaljoki]].
+
Kokemäenjoen keskivirtaama on noin 350 m³/s. Se on luonteeltaan keskisuuri joki ja
 +
kalakannaltaan monipuolinen. Pääasialliset pyyntikalat ovat [[lohi]], [[meritaimen]] ja [[kirjolohi]]. Kokemäenjoesta, Sunniemenrannan kohdalta on pyydystetty Suomen luultavasti toiseksi suurin kala: 152 kilon painoinen [[sampi]] vuodelta [[1914]].<ref>Weilin+Göös: Suomen eläimet; Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat, s. 79. Saman kirjan sivulla 185 kerrotaan, että Vanajavedestä saatiin 1700-luvulla 170 kg painanut monni. ISBN 951-35-4756-6.</ref>
  
 +
Kokemäenjoessa sijaitsevat [[Harjavallan voimalaitos]], [[Kolsin voimalaitos]] [[Kokemäki|Kokemäellä]], [[Äetsän voimalaitos]] ja [[Tyrvään voimalaitos]] [[Sastamala]]ssa joen alkupisteessä. Lisäksi [[Nokianvirta|Nokianvirrassa]] sijaitsee [[Melon voimalaitos]]. Muistona vanhoista vesirakennustöistä Kokemäenjoessa on [[Kravin kanava]].
  
 +
Kokemäenjokeen suurin sivujoki on [[Huittinen|Huittisissa]] Kokemäenjokeen laskeva, [[Tammela]]n [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärvestä]] alkunsa saava [[Loimijoki]]. Muita suuria sivujokia ovat [[Kauvatsa|Kauvatsalla]] [[Kokemäki|Kokemäellä]] Kokemäenjokeen laskeva, [[Suodenniemi|Suodenniemen]] ja [[Hämeenkyrö]]n rajoilta alkunsa saava [[Kauvatsanjoki]]; [[Pori]]ssa Kokemäenjokeen laskeva, [[Kullaa]]lta, [[Noormarkku|Noormarkusta]] ja Kokemäen ja [[Harjavalta|Harjavallan]] takamailta alkunsa saava Harjunpäänjoki; sekä Sastamalan eteläosista alkunsa saava, Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Sammunjoki eli Sammaljoki.
  
−
== Kokemäenjoen suisto ==
+
==Lähteet==
−
Kokemäenjoen [[suisto]] on Pohjoismaiden suurin jokisuisto. Suistoalueen maisema koostuu kapeiden juopien toisistaan erottamista pitkänomaisista luodoista. Suistoalueen linnustollisesti arvokkaimmat osat sijaitsevat noin kymmenen kilometriä keskustasta jokisuulle. Pesiviä lintulajeja on yli sata, vuosittain suistossa tavataan noin 220 lintulajia.
+
{{Viitteet}}
−
 
 
−
Joen suisto on erityisesti vesi- ja rantalintulajien suosimaa asuma- ja pesimäaluetta sekä muuttolintujen levähdys- ja talvehtimisaluetta. Suisto kuuluukin mm. valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan.
 
−
 
 
−
Tiedetään jo 1600-luvulla herrasväen tehneen retkiä jokisuistoon tarkkailemaan lintujen elämää. Nykyisin lintuharrastajat käyvät varsinkin lintujen muuttoaikoina sellaisissa paikoissa kuin esimerkiksi Fleiviikin niitty, Enäjärvi, Yyterin lietteet, Leveäkari ja Preiviikinlahti. Siellä on mahdollista rauhassa katsella vaikkapa uiskentelevia [[joutsen]]ia, [[silkkiuikku]]ja ja [[lapasorsa|lapasorsia]] tai [[suokukko|suokukon]] ja [[kaulushaikara]]n tepastelua. Taivaalla voi nähdä punajalkaviklon tai töyhtöhyypän lentävän ja kaikkein korkeimmalla liitelevän ruskosuohaukan.
 
−
 
 
−
Kokemäenjoki on ollut jo ammoisina aikoina lohijoki, mutta 1950-luvulla saivat ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset joen oman lohikannan kuolemaan sukupuuttoon. Vielä joessa kuitenkin elää tavallisempia kalalajeja, on [[hauki|haukea]], [[kuha]]a ja [[toutain]]ta, sekä [[taimen]]ta ja [[nahkiainen|nahkiaista]]. Ennen 1950-lukua löytyi joesta vielä runsaasti myös isoa [[jokisimpukka]]akin.
 
−
 
 
−
Pienemmistä nisäkkäistä jokisuistossa viihtyvät vesimyyrät, piisamit, ketut ja jänikset sekä villiintyneitä minkkejä.
 
−
 
 
−
Monipuoliset, selvät kasvillisuusvyöhykkeet kattavat suistoalueen, kuten paikoin rantametsiä ja pajukoita, paikoin niittyjä ja kosteikkoja tai sitten vetisiä rimpirantoja. Rehevimmät metsät ovat komeita tervaleppälehtoja, joita on pieninä kaarrekkeina mm. Kuitulan ja Kivinin kohdalla. Lehdoissa kukkivat alkukesällä mm. lehtokielo, puna-ailakki ja lehto-tähtimö. Metsän varjoisissa paikoissa viihtyvät komeat hiirenporras-saniaiset sekä kosteikossa keltainen kurjenmiekka. Tavallisimmat luotojen pensaikkojen pajut ovat kiiltopaju ja halava sekä viljelyskarkulaisena levinnyt pilipuu eli salava.
 
−
 
 
−
Vedessä kasvavien ilmaversoisten joukossa ovat mm. [[osmankäämi]], [[järviruoko]], [[myrkkykeiso]] ja [[rantakukka]]. Harvinaisuuksista mainittakoon [[pahaputki]] ja parimetrinen korkea heinä, [[piuru]]. Kesän alkaessa matalat lieterannat täyttyvät keltaisista rentukoista. Syksyllä erottuu ruskan väreissä loistava isohierakka, jonka lehdet voivat kasvaa lähes metrisiksi. Uloimpana rannasta kasvavat [[järvikaisla]] ja [[järvikorte]] laajoina kasvustoina uoman molemmin puolin. Matalassa vedessä voi paikoin kukkia [[keiholehti]] tai harvinaisempi [[sarjarimpi]].
 
−
 
 
−
Kelluslehtisiä alueella ovat [[ulpukka]]-, [[lumme]]- ja vesitatarkasvustot. Tyypillisiä uposkasveja ovat mm. [[ahvenvita]], [[ärviä]] ja [[vesiherne]].
 
−
 
 
−
Tällä rannikkoseudulla vaikuttaa edelleen jääkauden jään painaman maakamaran kohoaminen, joten jokisuisto muuttuu jatkuvasti laajentuen meren suuntaan sekä samanaikaisesti maatuen yläosastaan mantereeksi.
 
  
 
==Aiheesta muualla==
 
==Aiheesta muualla==
−
 
+
* {{Commonscat-rivi|Kokemäenjoki}}
 
*[http://www.kokemaenjoki.fi/ Kokemaenjoki.fi]
 
*[http://www.kokemaenjoki.fi/ Kokemaenjoki.fi]
  
 +
[[Luokka:Kokemäenjoen vesistö]]
 +
[[Luokka:Pori]]
 +
[[Luokka:Ulvila]]
 +
[[Luokka:Nakkila]]
 +
[[Luokka:Harjavalta]]
 +
[[Luokka:Kokemäki]]
 +
[[Luokka:Kauvatsa]]
 +
[[Luokka:Huittinen]]
 +
[[Luokka:Sastamala]]
 +
[[Luokka:Suomen joet]]
  
−
[[Luokka:Suomen joet]]
+
[[ca:Kokemäenjoki]]
 +
[[cs:Kokemäenjoki]]
 +
[[de:Kokemäenjoki]]
 +
[[en:Kokemäenjoki]]
 +
[[fr:Kokemäenjoki]]
 +
[[nn:Kumo elv]]
 +
[[pl:Kokemäenjoki]]
 +
[[ru:Кокемяенйоки]]
 +
[[sk:Kokemäenjoki]]
 +
[[sv:Kumo älv]]

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Tämä sivu kuuluu seuraavaan piilotettuun luokkaan:

Noudettu kohteesta ”http://kalassa.net/kalapedia/index.php/Kokemäenjoki”