Ero sivun ”Kivinilkka” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[tiedosto:kivinilkka.gif]] | + | [[tiedosto:kivinilkka.gif|right]] |
'''Kivinilkka''' (''Zoarces viviparus'') on 20-30 cm pitkäksi kasvava ja [[Itämeri|Itämeressä]] elävä vihertävän harmaa pohjakala. | '''Kivinilkka''' (''Zoarces viviparus'') on 20-30 cm pitkäksi kasvava ja [[Itämeri|Itämeressä]] elävä vihertävän harmaa pohjakala. | ||
Versio 10. heinäkuuta 2010 kello 06.25
Kivinilkka (Zoarces viviparus) on 20-30 cm pitkäksi kasvava ja Itämeressä elävä vihertävän harmaa pohjakala.
Ulkonäkö
Erikoista kalassa on erillisen pyrstöevän puuttuminen ja niskasta lähes pyrstöön ulottuva selkäevä. Suu on suuri ja huulet paksut. Rintaevät ovat erittäin suuret. Kala muistuttaa hieman pientä madetta pitkulaisen muotonsa takia, muttei ole sille mitään sukua. Koska kivinilkka on aito pohjakala, ei sillä ole lainkaan uimarakkoa. Suurin Suomessa 2000-luvulla pyydetty kivinilkka painoi 485 grammaa.
Levinneisyys
Kivinilkkaa tavataan Atlantin koillisosassa: Vienanmereltä Barentsinmerelle ja etelässa Englannin kanaaliin ja Briettein saarten lähivesille ulottuvalla alueella, sekä Itämeren ja Pohjanmeren matalissa osissa.
Lisääntyminen ja elintavat
Kivinilkka on ainoa suomalainen kala, joka synnyttää eläviä poikasia. Parittelu tapahtuu elo-syyskuussa, ja poikaset kuoriutuvat naaraan munarauhasessa noin kuukauden kuluttua hedelmöityksestä. Kuoriutumisen jälkeen poikaset elelevät munarauhasessa vielä tammikuulle, jolloin ne syntyvät noin 4 cm:n mittaisina. Kivinilkat syövät pohjaeläimiä kuten siiroja ja katkoja.
Kalastus ja käyttö
Kivinilkka on esimerkiksi Baltiassa suosittu ruokakalana. Kypsennettäessä sen selkäranka ja ruodot muuttuvat vihreiksi vivianiitti-nimisen väriaineen vaikutuksesta. Suomessa sitä ei erityisesti pyydetä eikä sillä ole taloudellista merkitystä.