Muokataan sivua Kirjohylje

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 18: Rivi 18:
 
}}
 
}}
  
−
'''Kirjohylje''' (''Phoca vitulina)'' on pienikokoinen hylje, jota tavataan [[Itämeri|Itämeren]] eteläosassa, [[Atlantti|Pohjois-Atlantilla]] ja [[Tyyni Valtameri|Tyynen valtameren]] pohjoisosassa.  
+
'''Kirjohylje''' (''Phoca vitulina)'' on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa.  
  
 
Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös [[tenojoki|Tenojoessa]]).
 
Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös [[tenojoki|Tenojoessa]]).
Rivi 25: Rivi 25:
 
== Ulkonäkö ==
 
== Ulkonäkö ==
  
−
Kirjohylje on muihin hylkeisiin verrattuna pieni ja hoikka. Aikuisen hylkeen pituus on noin 140-170 cm ja paino noin 100-150 kg. Koiras on naarasta kookkaampi. Väriltään kirjohylje on harmaan laikukas, värityksessä on maantieteellisiä eroja. Muiden hylkeiden tapaan kirjohylkeellä on nahan alla paksu rasvakerros.
+
 
 +
Kirjohylje on muihin hylkeisiin verrattuna pieni ja hoikka.  
 +
 
 +
Aikuisen hylkeen pituus on noin 140-170 cm ja paino noin 100-150 kg.  
 +
 
 +
Koiras on naarasta kookkaampi.  
 +
 
 +
Väriltään kirjohylje on harmaan laikukas, värityksessä on maantieteellisiä eroja.  
 +
 
 +
Muiden hylkeiden tapaan kirjohylkeellä on nahan alla paksu rasvakerros.
  
  
 
== Elintavat ==
 
== Elintavat ==
  
−
Kirjohylkeet ruokailevat [[meri|meressä]] mutta nousevat kivirannoille ja vuorovesirannoille, lepäämään, synnyttämään ja imettään poikasiaan.Ne syövät pääsääntöisesti [[kala]]a, mm. [[silli|sillejä]], [[ankerias|ankeriaita]], [[turska]]a ja [[kampela|kampeloita]].Myös [[katkarapu|katkaravut]] ja [[kalmari]]t maistuvat niille. Saalistaessaan kirjohylkeet liikkuvat yksin mutta maalla ne voivat makailla pienissä ryhmissä. Makailupaikat ovat usein hiekkarannoilla tai saaristossa. Ne voivat sukeltaa jopa 50metrin syvyyteen ja pysyä veden alla 10minuuttia. Nuoret hylkeet voivat vaeltaa satoja kilometrejä.
+
Kirjohylkeet ruokailevat [[meri|meressä]] mutta nousevat kivirannoille ja vuorovesirannoille, lepäämään, synnyttämään ja imettään poikasiaan.
 +
 
 +
Ne syövät pääsääntöisesti [[kala]]a, mm. [[silli|sillejä]], [[ankerias|ankeriaita]], [[turska]]a ja [[kampela|kampeloita]].
 +
 
 +
Myös katkaravut ja kalmarit maistuvat niille.
 +
 
 +
Saalistaessaan kirjohylkeet liikkuvat yksin mutta maalla ne voivat makailla pienissä ryhmissä. Makailupaikat ovat usein hiekkarannoilla tai saaristossa.
 +
 
 +
Ne voivat sukeltaa jopa 50metrin syvyyteen ja pysyä veden alla 10minuuttia.
 +
 
 +
Nuoret hylkeet voivat vaeltaa satoja kilometrejä.
  
  
 
== Lisääntyminen ==
 
== Lisääntyminen ==
  
−
Naarat tulevat sukukypsiksi noin kolmen vuoden iässä, urokset hieman myöhemmin. Poikasenkantoaika on noin 10,5- 11 kuukautta. Emo synnyttää yhden kuutin kesä-heinäkuussa. Synnytys tapahtuu normaalisti kivikkorannalle, mutta kirjohylje voi synnyttää myös [[vuorovesi]]rannoille, sillä kuutti kykenee uimaan melko pian syntymänsä jälkeen. Energiapitoisen maidon ansiosta kuutti kasvaa ja vahvistuu nopeasti: sen paino kaksinkertaistuu 4-6 viikkoa kestävän imetysjakson aikana. Naaraiden hoitaessa poikasiaan urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta. Pian lisääntymisajan jälkeen kirjohylkeet vaihtavat karvansa, jolloin ne viihtyvät suurimman osan ajastaan rannalla.
+
Naarat tulevat sukukypsiksi noin kolmen vuoden iässä, urokset hieman myöhemmin.  
 +
 
 +
Poikasenkantoaika on noin 10,5- 11 kuukautta. Emo synnyttää yhden kuutin kesä-heinäkuussa.  
 +
 
 +
Synnytys tapahtuu normaalisti kivikkorannalle, mutta kirjohylje voi synnyttää myös vuorovesirannoille,  
 +
sillä kuutti kykenee uimaan melko pian syntymänsä jälkeen.
 +
 
 +
Energiapitoisen maidon ansiosta kuutti kasvaa ja vahvistuu nopeasti: sen paino kaksinkertaistuu 4-6 viikkoa kestävän imetysjakson aikana.  
 +
 
 +
Naaraiden hoitaessa poikasiaan urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta.  
 +
 
 +
Pian lisääntymisajan jälkeen kirjohylkeet vaihtavat karvansa, jolloin ne viihtyvät suurimman osan ajastaan rannalla.
  
  
 
== Kirjohylje ja ihminen ==
 
== Kirjohylje ja ihminen ==
  
−
Kirjohyljettä on metsästetty lihan, nahan ja traanin takia. [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] kirjohyljekanta romahti vuonna 1988  kolmasosaan niihin iskeneen sairauden vuoksi.
+
Kirjohyljettä on metsästetty lihan, nahan ja traanin takia.  
 +
 
 +
Pohjanmeren kirjohyljekanta romahti vuonna 1988  kolmasosaan niihin iskeneen sairauden vuoksi.
 +
 
  
  

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)

Tällä sivulla käytetyt mallineet:

Noudettu kohteesta ”http://kalassa.net/kalapedia/index.php/Kirjohylje”